Testistö perustuu tutkimukseen

UKK-terveyskuntotestit on 1990-luvulla syntyneen terveyskuntokäsitteen mukaisesti kehitetty monipuolinen testikokonaisuus väestön terveyskunnon arviointiin. Testit on tarkoitettu terveyden edistämiseen, ei sairauksien diagnostiseksi välineeksi.

UKK-terveyskuntotestit on kehitetty tieteellisen tutkimussarjan pohjalta. Ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin testien toistettavuus ja mittaajien välinen luotettavuus. Sen jälkeen tehtiin keski-ikäisillä ja ikääntyvillä miehillä ja naisilla väestötutkimus, jossa selvitettiin testien turvallisuus ja soveltuvuus. Tulosten perusteella luotiin keski-ikäisten ja ikääntyvien henkilöiden ns. turvallisuusmallit.

Seuraavaksi tutkittiin testien pätevyyttä kuvata ja ennustaa itse arvioitua terveyttä ja toimintakykyä ja niiden muutoksia. Näiden lisäksi on selvitetty miten itse ilmoitettu fyysinen aktiivisuus on yhteydessä terveyskuntotestien tuloksiin.

Terveysliikunta 

Vuosikymmenten ajan on tiedetty, että liikunta kohottaa kuntoa, etenkin kestävyyskuntoa ja sillä on edullisia vaikutuksia varsinkin sydämen terveyteen. 1990-luvun lisääntynyt tutkimustieto monipuolisti näkemystä liikunnan terveysvaikutuksista; samanaikaisesti syntyivät käsitteet "terveysliikunta" ja "terveyskunto".

Terveysliikuntaa on kaikki sellainen fyysinen aktiivisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Terveysliikunta tuottaa terveydellisiä hyötyjä hyvällä hyötysuhteella, mutta ei aiheuta terveydellisiä haittoja.

Terveysliikunnan tunnuspiirteitä ovat säännöllisyys, kohtuukuormitus sekä jatkuvuus. Kohtuullisesti kuormittavalla liikunnalla tarkoitetaan mitä tahansa fyysistä aktiivisuutta tai liikuntaa, jonka aikana hengästyy jonkin verran, mutta pystyy puhumaan. Reipas kävely keski-ikäisillä ja iäkkäillä täyttää hyvin tämän vaatimuksen.

Terveysliikunta voi toteutua monin eri tavoin, kuten arkiliikuntana (esim. kävellen tai pyöräillen tehdyt työ- tai muut asiointimatkat), työhön liittyvänä fyysisenä ponnisteluna, vapaa-ajan harrastus-, hyöty-, virkistys- tai kuntoliikuntana. Terveysliikunnan suosituksen kertoo Liikuntapiirakka.

Terveysliikuntaa kuormittavampi kuntoliikunta lisää terveyshyötyjä, toisaalta myös liikunnan vaarat ja haitat yleistyvät. Terveys- ja kuntoliikunta ovat terveyden voimavara.

Terveyskunto

Terveyskunnolla tarkoitetaan kaikkia sellaisia fyysisen kunnon osa-alueita, jotka ovat yhteydessä terveyteen tai toimintakykyyn ja joihin fyysinen aktiivisuus vaikuttaa positiivisesti ja fyysisen aktiivisuuden puute negatiivisesti.

Fyysisen aktiivisuuden ja kestävyyskunnon vaikutukset sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen ovat kiistattomia ja niitä on tutkittu paljon. Fyysisen aktiivisuuden, eri liikuntamuotojen ja kunnon eri osa-alueiden vaikutuksista tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyyn tiedetään vähemmän.

Liikunnan vaikutukset luuston vahvuuteen on osoitettu selvästi. Monipuolisella lihaskuntotyyppisellä harjoittelulla, joka kehittää lihaskestävyyttä, lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta ja motorista taitoa, näyttää olevan toimintakykyä edistävä vaikutus.

Liikunta auttaa painonhallinnassa. Ylipaino lisää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen ja sydän ja verisuonitauteihin. Se heikentää myös tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä.

Liikunta kohentaa mielialaa ja vireystilaa sekä parantaa unen laatua. Se lievittää myös masennusoireita.

Lisätietoa

Liikuntapiirakka kertoo terveysliikunnan suosituksen.

 
 
Edellinen muokkaus: 03.12.2014