Tutkittua tietoa iäkkäiden kotiharjoittelusta

Tutkittua tietoa: Iäkkäiden kotiharjoittelun toteutuminen perustuu hyvään yhteistyöhön ja sitoutumiseen

Keskeinen sisältö


Uuden Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn tähtäävän kotiharjoittelun jalkauttaminen käytännön toimintaan on haastavaa eikä välttämättä tavoita kohderyhmää odotetusti. Jalkauttaminen vaatii paljon osaamista, yhteistyötä ja toimenpiteiden räätälöimistä paikallisiin oloihin sopiviksi. Ohjelmien tulee vastata iäkkään henkilön tarpeita ja sisältää harjoittelua tukevaa toimintaa.

Tausta

Laaja tutkimusnäyttö osoittaa liikuntaharjoittelun olevan keskeinen iäkkäiden kaatumisten ehkäisykeino. Sen sijaan on yllättävän vähän tutkimusta tutkimuksen käytettyjen harjoitusohjelmien implementoinnista eli jalkauttamisesta käytännön työhön. Erityisesti tämä koskee kotiharjoitteluohjelmia.

Tutkimusasetelma

Havainnoiva implementointitutkimus.

Tutkimusongelma(t)

Tutkimuksessa kuvataan ja arvioidaan kotiharjoitteluun perustuvan kaatumisten ehkäisyohjelman käyttöön ottoa ja toteutusta kotona asuville ikäihmisille alankomaalaisessa Bredan kaupungissa.

Menetelmät

Kotiharjoitteluohjelmana käytettiin Senior Step -nimistä ohjelmaa, joka perustuu Otago-kotiharjoitteluohjelmaan. Kotiharjoittelun lisäksi Senior Step -ohjelma sisältää itsetehdyn liikkumiskyvyn ja kaatumisvaaran arvioinnin. Osallistujille esiteltiin harjoitteet (4 eri tasoa) harjoittelun alussa tehdyn kotikäynnin yhteydessä. 12 viikon harjoittelun jälkeen tehtiin toinen kotikäynti, jossa kartoitettiin osallistujien kokemuksia harjoittelusta.

Rekrytoinnin suunnittelu tehtiin yhteistyössä pääsidosryhmien kanssa ja suunnittelun apuna käytettiin mm. terveydenhuollon työntekijöille kohdennetuista kyselyistä (Delphi survey -menetelmä) ja ikäihmisten haastatteluista kerättyä tietoa.

Ohjelman implementoinnin arvioinnissa käytettiin RE-AIM-arviointimenetelmää, pois lukien ohjelmaan vaikuttavuus (effectiveness), joka raportoidaan erikseen. Taulukkoon on kuvattu RE-AIM-mallin ulottuvuudet ja niiden käyttö tässä tutkimuksessa.

 

Taulukko RE-AIM-mallista

Taulukko 1. RE-AIM-mallin ulottuvuudet ja niiden käyttö tässä tutkimuksessa.

Päätulokset

Tavoittavuus: Ohjelman mainonnan arveltiin potentiaalisesti saavuttaneen epäsuorasti 122 000 ikäihmistä ja suorasti 3100. Näistä 450 ikäihmistä ilmoittautui ohjelmaan ja heistä 238 eli 53 % aloitti 12-viikkoisen harjoittelun. Epäsuorat tavat, kuten tiedostusvälineiden kautta ohjelmasta kertominen, tavoittivat äärimmäisen huonosti kohderyhmää. Sen sijaan suora kontaktointi oli tehokkaampaa. Tavoittavuuden haasteiksi koettiin se, että yllättävän harva kontaktoitu kiinnostui osallistumiseen saakka. Lisäksi vain harva lääkäri osallistui rekrytointiin. Tutkimuksen tekijät kokivat myös yhteistyön paikallisen hallinnon kanssa hankalaksi. Tavoittavuutta edistivät erityisesti hoitajan henkilökohtainen suositus osallistua, perusterveydenhuollon sitoutuminen ohjelman jalkauttamiseen sekä tutkimushenkilökunnan ja terveydenhuollon työntekijöiden tiivis yhteistyö.

Omaksuminen: Sidosryhmien yhteistyön optimoimiseksi
1. tehtiin asuinalueiden profilointi (ikäjakauma ja sosioekonominen status) ja lista potentiaalisista alueen sidosryhmistä,
2. perustettiin sidosryhmäverkosto, joka toimi samalla hankkeen ohjausryhmänä,
3. järjestettiin keskustelutilaisuuksia harjoitteluohjelman paikalliseen jalkauttamiseen liittyen ja
4. lähetettiin sidosryhmäläisille uutiskirje neljästi vuodessa.

Toteutuminen: Ohjelma implementointiin lähes suunnitelman mukaan. Ainoastaan rekrytointialuetta laajennettiin koskemaan koko Bredan kaupunkia ja niiltä henkilöiltä (n=8), jotka eivät suostuneet toiseen kotikäyntiin, tiedot kerättiin haastattelun sijaan postitse lähetetyllä kyselyllä. Osallistujien tyytyväisyys oli vaihtelevaa. 59 % kertoi pitäneensä harjoitteluohjelmasta kohtalaisen tai erittäin paljon, ja peräti 71 % arvioi ohjelman olleen ainakin jollain tavoin hyödyllistä. Sen sijaan vain puolet koki, että heidän tietoisuutensa kaatumisvaarasta oli lisääntynyt harjoittelun aikana, ja noin joka kolmas koki luottamuksen omaan tasapainokykynsä parantuneen tai fyysisen aktiivisuutensa lisääntyneen.

Pysyvyys: Implementointitutkimuksen jälkeen pidettiin kutsuseminaari sidosryhmille, jossa esiteltiin tutkimus- ja jalkauttamisprosessi sekä tulokset. Lisäksi keskusteltiin ohjelman jalkauttamis- ja rahoitusvastuun siirtämisestä paikallisille toimijoille. Kolme toimijaa kiinnostui toiminnan jatkamisesta mutta varmuutta rahoitusvastuun ottamisesta ei ollut tutkimusartikkelin raportointivaiheessa.

Johtopäätökset

Tutkimus nostaa esille iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn tähtäävien kotiharjoitteluohjelmien jalkauttamisen haastavuuden. Potentiaalisesta kohdejoukosta vain harva aktivoitui ilmoittautumaan ohjelmaan, ja vielä harvempi aloitti harjoittelun. Osallistujien rekrytoinnissa korostuivat yhteistyön ja laajan sidosryhmäverkoston merkitys. Myös perusterveydenhuollon toimijoiden sitoutuminen oli elintärkeää. Hoitajien henkilökohtainen suositus osallistua, oli keskeisin syy ikäihmisille tulla mukaan ohjelmaan. Sen sijaan lääkärien rooli rekrytoinnissa jäi vähäiseksi.

Tutkimuksen toteuttamisen arviointi

Implementointitutkimus on kohtuullisesti toteutettu. Lisää tietoa olisi tarvittu muun muassa harjoittelun toteutumisesta. Nyt tieto siitä, kuinka moni todella harjoitteli ja miten usein, jäi pimentoon. Kotiharjoitusohjelma perustui täysin itsenäiseen harjoitteluun. Kolmen kuukauden harjoittelun aikana harjoittelijoihin ei oltu millään lailla yhteydessä. Tällainen harjoittelun tuettomuus ei ole Otago-kotiharjoittelun ideologian mukaista, ja voi osaltaan selittää osallistujien kohtalaisen alhaista arviota harjoittelun hyödyistä kaatumisten ehkäisyssä.

Tulosten soveltaminen käytäntöön

Kaatumisten ehkäisyyn tähtäävien kotiharjoitusohjelmien jalkauttaminen käytäntöön vaatii paljon osaamista, yhteistyötä ja toimenpiteiden räätälöimistä paikallisiin oloihin sopiviksi. Oikean kohderyhmän tavoittamisessa kannattaa nähdä vaivaa. Lisäksi ohjelman tulee vastata iäkkään henkilön tarpeita ja sisältää harjoittelua tukevaa toimintaa, kuten kotikäyntejä tai säännöllisiä puhelinkontakteja – kertaohjaus on harvoin riittävää.

 

Referoitu tutkimus

Olij BF, Erasmus V, Barmentloo LM, Burdorf A, Smilde D,
Schoon Y, van der Velde N, Polinder S. Evaluation of Implementing a Home-Based Fall
Prevention Program among Community-Dwelling Older Adults. Int J Environ Res Public Health 2019;16:1079. doi:10.3390/ijerph16061079

Tutkimuslaitos

1) Department of Public Health, University Medical Center Rotterdam, Erasmus MC, The Netherlands, 2) GENERO Foundation, Rotterdam, The Netherlands, 3) Department of Geriatric Medicine, Radboud University Medical Center, Nijmegen, The Netherlands, 4) Section of Geriatric Medicine, Department of Internal Medicine, Amsterdam, University of Amsterdam, The Netherlands, 5) UMC, Amsterdam Public Health Research Institute, Amsterdam, The Netherlands

Avainsanat

kaatumisten ehkäisy, liikuntaharjoittelu, kotiharjoittelu, iäkkäät, implementointi, implementointitutkimus, jalkautus, RE-AIM

 

 

Lyhennelmän laatija

Saija Karinkanta

projektipäällikkö, erikoistutkija

 
Edellinen muokkaus: 13.06.2019