UKK-kävelytestin tarkoitus

Kävelytesti selvittää aerobisen kunnon

UKK-kävelytesti kertoo testattavan aerobisen kunnon riittävyyden tai riittämättömyyden suhteessa terveyteen ja toimintakykyyn. Se antaa myös hyvän pohjan liikuntaneuvonnalle.

Tietoa terveyden ja kunnon yhteyksistä onkin eniten juuri aerobisen kunnon osalta. Epidemiologisten tutkimusten perusteella tiedetään, että aerobiselta kunnoltaan alimpaan viidennekseen sijoittuvien henkilöiden kokonais- ja sydänkuolleisuusvaara on huomattavasti suurempi kuin sitä parempikuntoisilla.

Tämä raja-arvo on keski-ikäisillä miehillä maksimihapenkulutuksena noin 30 ml/min/kg ja keski-ikäisillä naisilla noin 20 ml/min/kg. Vastaava kuntoindeksi on noin 70, jota voidaan siten pitää tavoitteellisena terveyskunnon vähimmäistasona. Sen lisäksi on suositeltavaa, että henkilöllä on kapasiteettia myös päivittäisiin toimintoihin ja vapaa-ajan harrastuksiin.

Eurofit-kuntotestisuositukset ehdottavat tällaiseksi tavoitetasoksi kuntoindeksin 90 tasoa. Nämä suositukset antavat viitteitä siitä, miten kävelytestin tuloksia voidaan parhaimmillaan tulkita terveyden kannalta.

Kunnon ja terveyden annos-vastesuhteita koskevan tiedon karttuessa voidaan asettaa yhä täsmällisempiä ja yksilöllisempiä kriteeriarvoja tulosten tulkinnan pohjaksi.

UKK-kävelytestin tausta

Liikunnan lisäämisestä hyötyvät terveydellisesti eniten ne, jotka liikkuvat kaikkein vähiten. Liikunnan tutkimuksissa ja edistämisessä tarvitaan fyysisen kunnon joukkomittauksia. UKK-kävelytesti soveltuu siten hyvin väestötasoiseen terveyskunnon laaja-alaiseen mittaukseen.

Väestön fyysisen kunnon mittaukseen ei ennen UKK-kävelytestiä ollut sellaista testiä, joka soveltuisi erityisesti normaali- ja heikkokuntoisille ihmisille. Myös liikunnan edistämistyöhön kaivattiin uusia vaihtoehtoja vanhoille testeille.

1990-luvun alussa kehitettyä kävelytestiä käyttävät perusterveydenhuolto ja kansanterveysjärjestöt omassa terveyden edistämis-, sairauksien ehkäisy- ja varhaiskuntoutustyössään.

Kuntien liikuntatoimi ja liikuntajärjestöt puolestaan hyödyntävät testiä terveysliikunnan edistämisessä sekä terveysliikunnan palvelutoiminnassa.

Terveyskunnon osa-alueet on johdettu liikunnan terveysvaikutuksista. Näitä ovat:

  • hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto eli aerobinen kunto
  • tuki- ja liikuntaelimistön kunto
  • motorinen kunto
  • kehon koostumus.

UKK-kävelytesti kehitettiin erityisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon ja sitä osoittavan kultaisen standardin, maksimaalisen aerobisen tehon (VO2max), arvioimiseen.

Myöhemmissä tutkimuksissa testi on osoittautunut käyttökelpoiseksi myös tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn kuvaajaksi.

UKK-instituutti on kävelytestin kehitystyön lisäksi huolehtinut testaajien koulutuksesta ja testaukseen kuuluvan tukiaineiston tuottamisesta. Tältä pohjalta testistä on tullut tärkeä terveyttä edistävän liikunnan työkalu niin Suomessa kuin monissa muissakin Euroopan maissa ja jopa kauempanakin.

 
Edellinen muokkaus: 29.01.2018