nainen tekee pilatesliikettä kesäisessä kelissä ulkona

TULE-ystävällinen joogapilates – miksi ohjaajakoulutus oli tarpeen?

UKK-instituutti toteutti syksyn 2018 ja talven 2019 aikana ensimmäisen TULE-ystävällisen joogapilateksen ohjaajakoulutuksen. Blogissa koulutuksen vastuuhenkilö, suunnittelija Annika Taulaniemi kuvaa syitä, jotka johtivat uuden koulutuksen kehittämiseen sekä tapoja, joiden avulla koulutusta lähdettiin rakentamaan. Blogin lopussa on kooste ensimmäisen koulutuksen osallistujakokemuksista. 

Erilaisten uusien, alati vaihtuvien liikuntatuotteiden ja -brändien maailmassa jooga on pitänyt pintansa. Olen aina silloin tällöin vilkaissut American College of Sports Medicinen vuosittain julkaisemaa listaa, johon on kyselytutkimuksella kerätty eri puolilta maailmaa toimivien liikunta-alan ammattilaisten käsityksiä senhetkisistä liikuntatrendeistä. Viimeksi julkaistulla listalla jooga oli kivunnut seitsemänneksi 20 suosituimman liikuntamuodon kisassa, pilatesta siellä ei enää ollut.

Terveysliikunnan asiantuntijana UKK-instituutti ei voi tarttua jokaiseen liikunnan muotikiekaukseen. Terveysliikunnan pitäisi olla turvallista ja tuottaa terveyshyötyjä vähäisin terveyshaitoin. Tämä pitäisi todentaa tutkitun tiedon avulla. Kuitenkin suurin osa liikunnan terveyshyödyistä esim. tuki- ja liikuntaelimistölle (TULE) jää toteutumatta sen vuoksi, että lihaskuntoharjoittelua ei toteuteta (kestävyystyyppisen liikunnan lisäksi suositellut kaksi lihaskunto- ja/tai liikehallintaharjoituskertaa viikossa toteutuu vain 10,8 %:lla suomalaisesta aikuisväestöstä). Tämän vuoksi ei ole haitaksi, että perinteinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus tarttuukin liikuntamuotoon.

Tutkimustietoa tarvitaan

Kun aikanaan toistakymmentä vuotta sitten opiskelin pilatesohjaajaksi (Ylab Education Tukholma), tein koulutukseen liittyvän lopputyön aiheesta ”Pilates for Low Back Pain”. Tutkitun tiedon määrä oli hämmästyttävän vähäinen verrattuna siihen, miten voimakkaasti pilatesta oli markkinoitu menetelmänä, jonka avulla selkäkivut jäävät historiaan. Olin itsekin aloittanut pilatesharrastuksen juuri tämän vuoksi, kun fysioterapeutin pohjakoulutuksella ajattelin tämän symmetrisen, pääosin lattiatasossa tapahtuvan harjoittelun korjaavan kieroa selkääni ja auttavan toistuviin, alati paheneviin selkäkipujaksoihini.

Väitöskirjatyöni ja erilaisten UKK-instituutissa toteutettujen koulutusten myötä olen jatkuvasti seurannut tutkimusjulkaisuja pilateksen vaikutuksista terveyteen. Valitettavasti tämän alan tutkimuksen laadulle ja kattavuudelle ei voi kauheasti vieläkään hurrata. Esimerkiksi kaikki pilateksen vaikutusta selkäkipuun käsittelevät tutkimukset on toteutettu kroonista selkäkipua potevilla, jolloin lähes mikä tahansa, vähänkin järkevästi toteutettu liikunta on hyödyllistä. Myös tutkimus joogan vaikutuksista selkäkipuun on keskittynyt kroonisiin selkäpotilaisiin. UKK-instituutin ei-kroonista (toistuvaa tai sub-akuuttia) selkäkipua potevien hoitoalan työntekijöiden sovellettua pilatestyyppistä ja selkäneuvontaa käsittelevä tutkimus (NURSE RCT, protokollaraportti, pääraportti) tuottaa harjoittelun vaikutuksista positiivista tietoa.

Selän terveyttä tukevan tutkimustiedon valossa pilates sinällään ei ole – hyvin toteutetusta mainonnasta huolimatta – tarpeeksi kattava liikuntamuoto. Pitkälle joogaharjoitusten pohjalta kehitetyssä, mutta joogan filosofian hylänneessä perinteisessä pilateksessa on aika vähän joogaan sisältyviä alaraajojen ojennusvoimaa, tasapainoa sekä useiden TULE-terveyden kannalta oleellisten nivelten liikkuvuutta lisääviä harjoituksia. Toisaalta joogassa ei välttämättä keskitytä samalla tavoin keskivartalon harjoittamiseen kuin pilateksessa, missä keskivartalon lihasten roolista ja hengityksen merkityksestä on paljon erilaisia koulukuntaeroja. Selän terveyttä tukevien, tutkittujen periaatteiden toteuttaminen harjoittelussa edellyttää usein huolellista harjoitusten valintaa ja/tai muokkaamista. Näiden periaatteiden noudattaminen tukee samalla myös muun tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä.

Joogavammat

Joogaharrastajien määrän lisääntymisen myötä myös joogavammat ovat lisääntyneet. USA:ssa tehdyn selvityksen (harrastajamäärällä vakioitu) mukaan joogavammat lisääntyivät vuosien 2001–2014 välissä 8-kertaisesti yli 65-vuotiailla, nuoremmilla (45–6 5v) ne ”vain” kaksinkertaistuivat. Suurin osa vammoista oli erilaisia revähdyksiä ja venähdyksiä ja tapahtui vartalon alueelle, etenkin selälle. Muita yleisiä vammakohteita ovat niska, olkapäät ja ranteet sekä alaraajat – siis lähes koko keho. Koska isossa mittakaavassa joogan moninaiset terveysvaikutukset peittoavat joogassa syntyneet vammat, amerikkalaiset viranomaiset suosittelevat sen harjoittamista, mutta vain asianmukaisesti koulutetun joogaopettajan ohjauksessa.

Joogaa – pilatesta – joogapilatesta

Aloitin oman alkuun hyvinkin epäsäännöllisen joogaharrastukseni tämän vuosituhannen alussa. Astangajoogatunnilla tapahtuneen selkävamman seurauksena pidin joogassa pitkähkön tauon, ja keskityin lähinnä pilatekseen, kunnes palasin myös joogaharjoittelun pariin. Koska mielestäni pilateksesta ”puuttui” jotain ollakseen koko kehon TULE-terveyttä tukevaa, halusin ottaa omaan ohjaukseeni enemmän joogan harjoituksia, mistä syystä kouluttauduin ensin Power Yoga -ohjaajaksi (Ylab Education) ja sen jälkeen joogaopettajaksi (Purna Yoga College Helsinki). Omia tuntejani kutsuin ensin joogalla maustetuksi pilatekseksi, nyt joogapilatekseksi. Joidenkin alan toimijoiden mielestä jooga on joogaa ja pilates pilatesta, eikä niitä pitäisi yhdistää. Minä ajattelin, että on tyhmää olla hyödyntämättä sekä pilateksen että joogan hyviä puolia ja täydentää niitä toinen toisillaan.

Ohjaajakoulutuksen tarve

Joogavammojen huomattava lisääntyminen osoittaa, että sekä joogaa että pilatesta voidaan toteuttaa tavalla, joka sisältää riskin osallistujien TULE-vammoille. Toisaalta molempia harjoitusmuotoja voidaan toteuttaa tavalla, joka tukee TULE-terveyttä hyvin, kuntouttaa ja ennaltaehkäisee vammoja. Oma harjoitteluni toteutuu pääsääntöisesti itsekseni, mutta olen pyrkinyt käymään silloin tällöin eri ohjaajien jooga- ja pilatestunneilla. Usein olo on erinomaisen tunnin jälkeen ollut epätodellisen hyvä, lähes euforinen. Toisinaan olen ollut turhautunut, kun selkään on sattunut heti harjoitusta kokeillessa, tai kun olen joutunut jättämään osan selälle riskialttiiksi tietämistäni harjoituksista pois tai soveltamaan niiden tilalle jotain muuta. Joskus sieppaa, kun osallistujien suorituksia ei korjata, vaikka pitäisi (no eihän sen minulle osallistujana pitäisi kuulua). Kun selkä-, niska-, olkapää- ja polvivammat ovat melko yleisiä, miksei ohjata järkevämmin. Nämä kokemukset ovat vahvistaneet ajatuksiani siitä, että tässä on yhden koulutuksen mentävä aukko.

Ensimmäinen TULE-ystävällisen joogapilateksen ohjaajakoulutus toteutui UKK-instituutissa 2018–2019. Kouluttajina toimivat itseni lisäksi UKK-instituutin ja Tampereen Urheilulääkäriaseman asiantuntijat sekä ft, joogaopettaja ja pilatesohjaaja Merja Lindström. Rajasimme koulutuksen koskemaan TULE-terveyden kannalta oleellisia asioita:

  1. sellaista teoriatietoa, jonka ymmärtäminen on oleellista harjoitusten valinnassa, kehittelyssä, muokkaamisessa, toteutuksessa ja ohjauksessa
  2. sellaisia käytännön jooga- ja pilatesharjoituksia, jotka ovat erityisen tarpeellisia ja jotka ohjataan TULE-terveyden kannalta perustellulla tavalla.

Kurssi sisälsi viisi lähiopetusjaksoa, niillä jaetun materiaalin, verkko-opiskelua ja omaa harjoittelua koulutuksessa saatujen videoiden avulla.

Halusimme toteuttaa koulutuksen, jonka käyneet osaavat suunnitella ja ohjata joogapilatestunteja, jotka ovat turvallisia, TULE-terveyttä tukevia, ja jonne asiakkaat haluavat tulla uudelleen.

Ensimmäiseen koulutukseen osallistuneiden palautteita:

  • ”Koulutus oli rakennettu hyvin ja mietitty opetettavien materiaalien järjestys mielekkääksi kokonaisuudeksi.”
  • ”Odotin koulutuksesta tietoa tule-ongelmista ja niiden huomioimisesta harjoittelussa. Odotukseni ylittyivät anatomian, liikepankin ja ohjaajana toimimisen suhteen."
  • "Olen erittäin tyytyväinen koulutuksen materiaaliin. Se on selkeää ja sitä voi hyödyntää jatkossa omilla tunneilla tai niitä suunnitellessa.”
  • ”Kurssin aikana oli aina oikein kotoisa olo. Ilmapiiri oli mahtava ja keskusteleva. Kaikki olivat keskittyneitä, mutta kuitenkin rento ilmapiiri säilyi.”
  • ”Koulutus oli todella hyvä. Veikkaisin, että Suomen paras tämän aihepiirin koulutus.”

Koulutuksen ja kouluttajien asiantuntemusalueiden esittelyt voit lukea ohjaajakoulutuksen verkkosivulta. Seuraava koulutus alkaa syyskuussa 2019.

Katso myös alkuperäinen 19.6.2018 julkaistu verkkokirjoitus.

Annika Taulaniemi
suunnittelija, THM, ft, pilatesohjaaja, joogaopettaja ja väitöskirjatutkija, jonka omat selkävaivat ovat pysyneet kurissa jo vuosia (kop kop puuhun) 

 

 
6.5.2019
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.