Hyppää sisältöön

Mieluisia muutoksia elintapoihin

Kuri ja kiellot tulevat helposti mieleen, kun puhutaan painonhallinnasta. Kuitenkin elämänmuutokset ovat pysyviä vain, jos ne ovat mieluisia. 

Palkittu mediapersoona Jenny Lehtinen esiintyi Varsinais-Suomen Vaikuttavaa elintapaohjausta poikkihallinnollisesti (Vesote) -koulutuspäivässä, jonka teemana oli ravitsemus. Hänen mukaansa perinteiset tavat antaa elintapaohjausta voivat olla suorastaan vahingollisia. 

– Kilojen tuijottaminen alistaa kaiken muun alleen. Pelko ja häpeä eivät kuitenkaan saa ihmistä laihtumaan. Päinvastoin herkkujen demonisointi vain lisää niiden syömistä, Lehtinen sanoi. 
Hän myös kertoi omasta syömishäiriötaustastaan. Se on saanut hänet vihaamaan laihduttamista sekä perinteistä, ”liiku enemmän, syö vähemmän” -mantraa. 

– Oma paino on monille hyvin herkkä asia. Vaatimukset laihduttamisesta vain vahingoittavat itsetuntoa. Tahdonvoiman korostaminen myös vie huomion pois aidolta ongelmanratkaisulta, hän sanoi. 

Myös johtava ravitsemusterapeutti Mari Salminen sairaanhoitopiiristä haluaa lopettaa puheen itsekurista, ja etenkin sen puutteesta, ihmisen elintavoista puhuttaessa. Ihmisen ruoan tarve on fysiologinen ilmiö. 

– Terveen ihmisen nälkä-kylläisyys -tuntemus on kehon oma säätelymekanismi, joka on yleensä oikeassa. Mekanismin toiminta on kuitenkin monilla häiriintynyt. Silloinkin nälkä ja kylläisyys ovat kehossa, mutta tuntemukset niistä puuttuvat, Mari sanoi. 

– Nälkä ei ole nälkää. Se voi olla pahaa oloa, jossa ei tee mieli ruokaa, Jenny kuvasi. 

Tunne vahvempi kuin järki 

Jotta syöminen muuttuisi terveellisemmäksi, ihminen tarvitsee tiukan dieetin sijasta lisää myönteisiä asioita elämäänsä. Tunne on järkeä vahvempi, joten järjellä ei voi elintapojaan muuttaa. 

– Jos syöminen on rentoutumisen ja tunteiden hallinnan väline, ne ajavat nälän ja kylläisyyden tunteen ohi. Jotta syömistä voisi vähentää, ihmisen pitää saada elämäänsä jotain muuta mukavaa. Esimerkiksi ruuhkavuosia elävälle se voisi olla omaa aikaa. Oman arvon tunteminen ja henkinen hyvinvointi ovat avainasioita, Salminen sanoi. 

Apukeinona on myös säännöllistää ruokailut neljästä viiteen kertaan päivässä, jolloin aito nälän tunne lisääntyy. Ruoasta pitäisi oppia nauttimaan ja ajattelemaan: ”saa ottaa”. 

Lehtisen mukaan ohjauksen tavoitteeksi tulisi ottaa myönteinen minäkuva. 

– Tukekaa asiakkaan itsetuntoa. Suhtautukaa ihmisen terveyteen kokonaisvaltaisesti. Elämäntapamuutoksessa tarvittaisiin enemmän apua, esimerkiksi ryhmiä, polkuja sekä eri ammattilaisten, esimerkiksi psykologin apua, hän sanoi. 

Potilaalle tilaa 

Kouluttaja Harry Köhler kertoi Parantava vuorovaikutus -menetelmästä, josta hän tekee parhaillaan viestinnän väitöskirjaa. Hänen mukaansa mallissa on keskeistä antaa tilaa potilaan äänelle. Ammattilainen johdattelee keskustelua, joka etenee vaiheittain. 

– Ensimmäisen vaiheen, niin sanotun merkityskeskustelun tarkoitus on löytää asiakkaan arkeen liittyvä mieluisa tai merkityksellinen asia, jonka vuoksi omaan hyvinvointiin ja elintapoihin kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi, jos olisi paremmassa kunnossa ja virkeämpi, jaksaisi taas käydä elokuvissa ja tavata ystäviä, Köhler esitti. 

Seuraavaa vaihetta hän kutsuu oivalluskeskusteluksi. Ammattilaisen esittämien kysymysten ja ehdotusten tavoitteena on, että asiakas kertoo itse, mikä muutos häntä voisi auttaa. Esimerkkihenkilöllä voisi vaikka aamupalan ja eväsleipien valmistaminen päivää varten tuoda voimaa ja virkeyttä. 

– Potilaalta kysytään, mikä muutos olisi mahdollinen. Vain potilaan oma päätös voi johtaa muutokseen. Kolmas vaihe on tukikeskustelu, jossa ammattilainen vielä palaa merkityksiin, joista asiakas on kertonut. Esimerkiksi, kuinka hienoa on päästä takaisin vanhan harrastuksen pariin. 

Köhler kannusti suhtautumaan vastaväitteisiin rakentavasti. Potilas voi esimerkiksi sanoa, että tietää jo kaiken terveellisestä ravinnosta. 

– Ihminen voi olla tietopankki, mutta ei silti pysty muuttamaan elintapojaan. Pelkkä tietoisuus ei saa muutosta aikaan. Tällaiselta asiakkaalta voi kysyä, mikä estää häntä toteuttamasta terveellistä elämää, hän vinkkasi. 

 
Teksti ja kuva: Suvi Vainio 
Kuvassa johtava ravitsemusterapeutti Mari Salminen. 

Lue lisää: 

VESOTE-hanke 

20.2.2018 

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan