Pyöräilijä kaupunkiympäristössä

Aktiivinen työmatkapyöräily voi vähentää niskahartiaseudun kipuja

Niskahartiaseudun ja alaselän kivut ovat sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti merkittävin sairauslomapäiviä aiheuttava syy. Fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, ja päivittäisen istumiseen käytetty aika on lisääntynyt. Suomessa vain noin joka kymmenes aikuisikäinen henkilö täyttää terveysliikuntasuosituksen tavoitteet. Nekään ihmiset jotka liikkuvat suositusten mukaisesti, eivät välttämättä istu vähempää kuin ne, jotka eivät täytä suosituksia. Pitkäkestoinen istuminen onkin itsenäisenä tekijänä yhteydessä terveyteen. Fyysisen aktiivisuuden ja istumisen yhteyttä niskahartiaseudun ja alaselän kipuihin on tarkasteltu useissa eri tutkimuksissa. Selvää näyttöä yhteydestä ei kuitenkaan ole.

Jyväskylän yliopistosta terveystieteiden maisteriopiskelija Tuija Mikkonen tutki pro gradu -tutkielmassaan fyysisen aktiivisuuden ja istumisen yhteyttä niskahartiaseudun ja alaselän kipujen esiintyvyyteen työikäisillä. Tavoitteena oli tarkastella, onko vapaa-ajalla, työmatkalla tai työajalla mitattu fyysinen aktiivisuus ja vapaa-ajalla tai työajalla mitattu istuminen yhteydessä niskahartiaseudun tai alaselän kipujen esiintyvyyteen Tampereen alueen työikäisillä. Aineistona käytettiin osaa Kävelyn- ja pyöräilyn edistämishankkeessa (KÄPY-hanke) kerättyä aineistoa vuosilta 2014–2015. Tutkimuksessa mitattiin vapaa-ajan ja työpäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta ja istumista liikemittarilla. Lisäksi työmatkojen fyysistä aktiivisuutta arvioitiin kyselylomakkeella.

Työmatkapyöräily useana päivän viikossa vähensi kipujen esiintymistä

Tutkimuksessa ainoa tilastollisesti merkitsevä yhteys havaittiin niskahartiaseudun kipujen esiintyvyyden ja pyörällä kuljettujen työmatkojen välillä. Harvemmin (1–2 kertaa viikossa) kuljettu työmatka lisäsi kipujen esiintyvyyttä, kun usein (3–5 kertaa viikossa) kuljettu työmatka vähensi kipujen esiintymistä. Tutkittavilla, jotka pyöräilivät työmatkansa harvemmin, oli lähes kaksinkertainen riski kuulua ryhmään, jossa niskahartiaseudun kipua esiintyi kuukausittain verrattuna useammin työmatkansa pyöräileviin. Työmatkapyöräilyn lisäksi niskahartiaseudun kipujen esiintyvyyttä selitti naissukupuoli, nuorempi ikä ja itsearvioitu huonompi terveys.

Työmatkapyöräilyllä positiivisia terveysvaikutuksia

Aikaisempaa tutkimustietoa työmatkapyöräilyn yhteydestä niskahartiaseudun kipujen esiintyvyyteen ei juurikaan ole. On kuitenkin havaittu, että työmatkaliikunta on yhteydessä parantuneeseen terveyteen muilta osin. Etenkin työmatkapyöräilyn on todettu olevan positiivisesti yhteydessä parantuneeseen terveyteen. Työmatkapyöräilyn on todettu vaikuttavan suotuisasti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon, vähentävän syövän riskiä ja kuolleisuutta sekä auttavan painonhallinnassa. Työmatkaliikunnan avulla voidaankin helposti nostaa viikoittaisen liikkumisen määrää, jolloin terveysliikuntasuositukset on helpompi saavuttaa. Siksi työmatkaliikunnan tukemiseen tulisikin tulevaisuudessa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Parempi terveys vähentää sairauspoissaoloja sekä parantaa yleisesti ihmisten hyvinvointia.

Lähde:
Mikkonen T. Fyysisen aktiivisuuden ja istumisen yhteys niskahartiaseudun ja alaselän kipujen esiintyvyyteen työikäisillä. Jyväskylän yliopisto, 2018.

 

 
11.5.2018
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.