LIITU 2018

LIITU 2018: Yläkoululaiset liikkuvat huolestuttavan vähän

Tuoreimman lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä selvittävän tutkimuksen mukaan ainoastaan 10 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.

Vuonna 2018 toteutetussa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen tuoreessa raportissa esitellään laajasti tuloksia 7-, 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaiden lasten ja nuorten liikkumisesta ja paikallaanolosta sekä näihin yhteydessä olevista tekijöistä. LIITU-tutkimuksessa mitattiin paikallaanoloa, liikkumista ja ensimmäistä kertaa myös unta liikemittareilla koko vuorokauden ajalta. Jyväskylän yliopiston toteuttamiin sähköisiin kyselyihin vastasi yli 7000 lasta ja nuorta, ja UKK-instituutin suorittamiin objektiivisiin mittauksiin osallistui lähes 3000 oppilasta.

Yhdeksäsluokkalaisten liikkuminen hälyttävällä tasolla

Liikemittaritietojen perusteella lasten ja nuorten liikkumisen määrässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna vuoteen 2016. Lapset ja nuoret viettivät yli puolet valveillaoloajastaan joko istuen tai makuulla, ja kevyeen liikkumiseen käytettiin valveillaoloajasta reilu neljännes.

– Sen sijaan rasittavaa liikkumista oli keskimäärin vähän, ainoastaan 15 minuuttia päivässä. Toisaalta vaihtelu oli suurta, ja osa lapsista ja nuorista liikkui tätä enemmän, huomauttaa UKK-instituutin erikoistutkija Pauliina Husu.

Mittaustulokset noudattavat jo pitkään vallinnutta trendiä: liikkuminen vähenee ja paikallaanolo lisääntyy iän myötä, erityisesti yläkouluiässä.

– Suurena huolenaiheena on yläkouluikäisten nuorten liikkumisen vähäinen kokonaismäärä. Liikemittarimittausten mukaan ykkösluokkalaisista 71 prosenttia liikkui terveytensä kannalta riittävästi, mutta yhdeksäsluokkalaisista enää vain 10 prosenttia, Husu kertoo.

Nuorten osallisuus tärkeää liikkumisen edistämisessä

Lasten ja nuorten liikkumisen lisäämiseksi tarvitaan monipuolisia ja aiempaa kohdennetumpia toimia. Vähän liikkuville tulee tarjota heitä kiinnostavia matalan kynnyksen liikuntamuotoja, ja paljon liikkuvien kohdalla tulee taas huolehtia siitä, ettei liikkuminen vähenisi iän myötä.

– Liikunnan lisääminen vaatii sekä konkreettisia tekoja että ajattelutavan muutoksia monella tasolla, toteaa UKK-instituutin koulutus- ja kehittämisjohtaja Anne-Mari Jussila.

Jotta etenkin yläkouluikäiset kiinnostuisivat liikkumisesta, tulee heidät ottaa vahvasti mukaan liikunnan edistämistyöhön.

– Nuorten osallistuminen heille suunnattujen liikunnan lisäämistoimien suunnitteluun ja toteutukseen on ensiarvoisen tärkeää, Jussila painottaa.

Yhdessä tutkittua ja tuotettua tietoa

LIITU-tutkimus on hyvä esimerkki liikuntapoliittisesta tarpeesta syntyvästä uudenlaisesta liikuntatutkimuksesta, joka ei olisi mahdollista ilman laajaa kansallista yhteistyöverkostoa.

– Haluan kiittää kaikkia tutkimukseen osallistuneita tahoja ja ennen kaikkea LIITU-tutkimuksen hallinnoijaa eli Jyväskylän yliopistoa saumattomasta yhteistyöstä. Objektiivinen tiedonkeruu ei olisi myöskään onnistunut ilman alueellisia yhteistyökumppaneita: Kisakallion urheiluopisto, Pajulahden urheiluopisto, Kuortaneen urheiluopisto, Lounais-Suomen Liikunta ja urheilu ry (LiikU) sekä Oulun Diakonissalaitos / Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka (ODL), sanoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

– Yhteistyöllä eri toimijoiden kesken vahvistamme myös keskustelua lasten ja nuorten liikkumisen merkityksestä ja saamme tutkittua tietoa nykyistä laajemmin mukaan tulevaisuuden linjauksiin ja päätöksiin, Vasankari päättää.

Lisätietoa

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITU-tutkimuksen tuloksia vuodelta 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Sami Kokko ja Leena Martin (toim.).

Jyväskylän yliopiston tiedote 31.1.2019: Vain kol­mas­osa suo­ma­laislap­sis­ta ja -nuo­ris­ta liik­kuu suo­si­tus­ten mu­kaan − pai­kal­laa­no­loa ker­tyy run­saas­ti

  • Tulossa: LIITU-webinaarisarja, jossa raportin asiantuntijat esittelevät vuorollaan oman tutkimusalueensa tuloksia. Lisätietoa luvassa kevään aikana UKK-instituutin verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavilla.
 

 

 
31.1.2019
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.