Matkakertomus: Aurinkoa ja luuston terveyttä

Erikoistutkija Kirsti Uusi-Rasi osallistui syyskuussa kansainvälisen American Society of Bone and Mineral Research -järjestön vuosittaiseen kongressiin, joka keskittyy luuston terveyteen.

ASBMR-kongressi (American Society of Bone and Mineral Research) pidettiin syyskuussa Denverissä Coloradossa. Denver, Mile High City, on vuorten ympäröimä, 120 huippua yltää mailin korkeuteen (1,6 km) ja kolme huippua yli neljään kilometriin, mutta sää oli aurinkoinen ja kesäisen lämmin, jopa kuuma. Kongressi on monipuolisin vuosittainen luuston terveyteen keskittyvä asiantuntijatapaaminen ja nelipäiväinen kongressi keräsi lähes 3000 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa kuulemaan ja jakamaan luututkimuksen uusinta tietoa solutason perustutkimuksesta kliinisiin osteoporoosin hoitotutkimuksiin. UKK-instituutista kongressiin osallistui erikoistutkija Kirsti Uusi-Rasi, joka omassa esityksessään esitteli DEX-tutkimuksen tuloksia (D-vitamiinin ja liikunnan vaikutukset kaatumisten ehkäisyssä).

Luututkimusta jo 40 vuotta

Tänä vuonna oli myös ASBMR:n nelikymppiset, joten ohjelmassa oli katsaus menneisyyteen ja kurkistus tulevaisuuteen. Ensimmäinen tieteellinen kokous pidettiin 1977 ja osallistujia oli nelisenkymmentä, eli kasvua on tapahtunut. Denverissä oli paikalla jopa muutama henkilö, joka oli ollut jo ensimmäisessä kokouksessa. Kuluneiden vuosikymmenten aikana luuston mittausmenetelmät ovat kehittyneet, luun mineraalimäärään vaikuttavien tekijöiden ja murtumien riskitekijöitä on etsitty ja löydetty ja lääkehoitoja kehitetty kalsiumista ja D-vitamiinista bisfosfonaatteihin ja romosozumabiin. Tämän kaiken on mahdollistanut perustutkimuksen keskeisten maamerkkien tunnistaminen, esimerkiksi havainnot osteoblastien ja osteoklastien yhteiselosta, solutason säätelystä, tai miten osteoblastit tietävät, paljonko uutta luuta pitää tehdä ja minne.

Luukatoa myös eläimillä

Ensimmäiset eliöt, joilla oli luuranko, ilmestyivät maapallolle jo 540 miljoonaa vuotta sitten, ja silloin ehkä alkoi myös luukato. Ikääntymiseen liittyvä luukato ei ole ominaista vain ihmisille, luun massa ja vahvuus vähenevät myös eläimillä iän myötä ja mm. vanhoilla hiirillä on jopa spontaaneja murtumia. Mutta mitä vanha tarkoittaa, kun on kyse luusta? Solujen elinikä vaihtelee päivistä ja viikoista (osteoklasit ja osteoblasit) jopa vuosikymmeniin (osteosyytit). Miten estää solujen vanheneminen ja ikääntymiseen liittyvä luukato? Eläinkokeissa liikunnalla on saatu hidastettua vanhenemissolujen toimintaa, samoin energiansaannin rajoittamisella, mutta toimivatko ne ihmisillä?

Luustolääkkeillä vähennetään murtumariskiä

Paljon oli esityksiä myös luulääkkeistä. Oikein käytettynä ne vähentävät murtumariskiä, mutta kliinikot ovat varovaisia määrätessään lääkkeitä ja ihmiset jättävät ne ottamatta pelätessään sivuvaikutuksia. Luustolääkkeillä on toki haittavaikutuksia, kuten kaikilla lääkkeillä, mutta asianmukaisella hoidon suunnittelulla niitä voidaan hallita. Asiantuntijoiden yhteistyötä pitää kehittää, jotta saadaan työkaluja ja koulutusta kentälle ja hoito asianmukaiselle tasolle.
Kaatumisista ja murtumista todettiin, että aikaisempi murtuma ennustaa uutta murtumaa ja huono lihasten voimantuotto lisää kaatumisriskiä, samoin unettomuus ja huono unen laatu.
Meillä on apuna FRAX (murturmariskilaskuri) seulottaessa suuressa murtumavaarassa olevia henkilöitä, joihin hoito tulee kohdentaa, mutta FRAXin lisäksi kehitellään uusia työkaluja arvioimaan murtuman vaaraa. Ikä, luuntiheys (BMD), kaatumishistoria, aikaisempi murtuma ja sairastavuus ovat yhteydessä sekä ensimmäiseen että seuraavaan murtumaan, mutta millainen algoritmi ennustaisi yksilön riskin?

Denveriä en juuri ehtinyt katsella, mutta sen verran voin kertoa, että katsottavaa ja koettavaa riittää ainakin luonnosta kiinnostuneille. Vuoret ovat valtavat ja kauniit ja mm. Rocky Mountains on aivan lyhyen matkan päässä Denveristä. Talvella hiihtokeskukset tarjoavat elämyksiä talviurheilusta kiinnostuneille. Lähes kolmen miljoonan asukkaan kaupunki tarjoaa toki kulttuuriakin, on siellä ainakin teattereita ja konserttitalo.

Kirjoittaja:
Kirsti Uusi-Rasi
erikoistutkija, filosofian tohtori
kirsti.uusi-rasi(at)uta.fi

 

 

 
18.10.2017
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.