jumppaa liikuntaryhmä liikuntasalissa UKK-instituutti

Vasankarin kolumni: Liikunta lääkkeenä

Liikunta on helppo ja halpa terveyden resepti – ja kaikkien ulottuvilla.

Liikunnan terveysvaikutukset ovat kiistattomia. Sellaista keskeistä kansansairautta ei enää ole, jonka ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liikunnalla ei olisi tutkimusfaktoihin perustuvia, suotuisia vaikutuksia. Tiedämme, mitä erilainen liikunta eri sairauksien ennaltaehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen osalta saa aikaiseksi.

Vuonna 2016 päivitetyt liikunnan Käypä hoito -suositukset korostavat säännöllisen liikunnan merkitystä pitkäaikaissairauksissa. Liikunnan avulla voi ehkäistä, kuntouttaa ja hoitaa kohonnutta verenpainetta, tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa, polven ja lonkan nivelrikkoa, niska- ja alaselkäkipuja, astmaa, masennusoireita ja monia syöpäsairauksia. Sairaudet käydään suosituksessa läpi ja esitellään uusin tutkimusnäyttö.

Kaikille, myös terveille aikuisille, suositellaan kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa kuten reipasta kävelyä ainakin 150 minuuttia viikossa tai raskasta liikuntaa kuten juoksua 75 minuuttia viikossa. Se tarkoittaa vaikka kolmea reipasta, vajaan tunnin kävelylenkkiä tai lyhytkestoisempaa juoksulenkkiä viikoittain. Lisäksi suositellaan lihasvoimaa ja -kestävyyttä ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa vähintään kahtena päivänä viikossa. Liikunta voidaan toteuttaa vähintään 10 minuutin pätkissä.

Liikuntasuositukseen kuuluu siis sekä kestävyysliikuntaa että lihasvoimaharjoittelua, joka voi olla myös venyttelyä tai tasapainoharjoittelua. Harva meistä suomalaisista vielä liikkuu suositellulla tavalla. Muutama vuosi sitten tehty Terveys 2011 -tutkimus osoitti, että vain runsas 10 % aikuisista suomalaisista täyttää suosituksen molemmat kohdat. Parannettavaa vielä on!

Liikuntahoitoa ei edelleenkään hyödynnetä kylliksi terveydenhoidossa. Ammattilaisten tehtävänä on kannustaa liikkumaan varsinkin, jos liikunnan lisääminen on aiheellista jonkin sairauden vuoksi ja ohjata tarvittaessa fysioterapeutille tai liikunnan ammattilaiselle.

Tarvitsemme myös mittareita liikuntatottumusten ja muutosten seuraamiseen. Terveysteknologian, kuten vaikkapa aktiivisuusrannekkeen tarjoama objektiivinen, reaaliaikainen tieto voi motivoida liikkumaan. Mikä sinua motivoikin, liikunta tuo taatusti terveyshyötyä.

Tommi Vasankari
johtaja, UKK-instituutti

 

Tutustu

 

Alkuperäinen kolumnikirjoitus on julkaistu Hyvän Mielen Apteekin asiakaslehdessä numerossa 2/2017.

 

 
23.11.2017
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.