Ethics-puupalikat pöydällä

Etiikan päivä 2019 – eettinen ennakkoarviointi muutoksessa

Etiikan päivä 2019 -seminaarin alkupuolen teemana olivat lainsäädännön muutokset ja lääketieteellisten tutkimusten eettinen arviointi. Muutoksista alusti neuvotteleva virkamies Merituuli Mähkä STM:stä.

Lääketieteellinen ennakkoarviointi on lakisääteistä, ja Suomessa arviointia tekevät 9 alueellista eettistä toimikuntaa sekä valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta TUKIJA. TUKIJAn tehtävänä on arvioida Suomessa toteutettavat kliiniset lääketutkimukset, mutta se voi siirtää tehtävän myös alueelliselle eettiselle toimikunnalle. Uudessa tutkimuslainsäädännössä on esitetty, että Valviran yhteyteen perustettava uusi kansallinen eettinen toimikunta korvaa TUKIJAn ja arvioi kaikki kliiniset lääketutkimukset. Alueellisille eettisille toimikunnille jää muu kuin kliininen lääketutkimus.

Toinen alustus käsitteli Toisio-lakia eli sosiaali- ja terveystiedon toissijaista käyttöä: mikä muuttuu uuden lakiesityksen myötä? Asiaa esitteli tutkimusjohtaja Tarja Laitinen Taysista. Toisio-laki sattumoisin hyväksyttiin eduskunnassa samalla, kun kuuntelimme Laitisen esitystä.

Toisio-lain taustalla on väestön vanheneminen ja sen myötä lisääntyvät terveydenhuollon kustannukset. Hoitomenetelmät kehittyvät, mutta ovat usein hyvin kalliita eivätkä kaikki potilaat hyödy niistä. Siksi tarvitaan menetelmiä, joiden avulla hoito voidaan suunnata siitä hyötyvälle potilaalle sekä indikaattoreita osoittamaan, jos hoito on tarpeen vaihtaa. Tässä auttavat erilaiset potilastiedon monikertaistavat algoritmit ja reaaliaikaiset mittarit, kuten etäseurantamahdollisuudet, kehittyvä sensoritekniikka ja digipatologia sekä asiakkaan omat mittaukset (liikunta, ruokailu, uni). Laitinen kutsui tätä nimellä datadriven medicine, ”tiedon viitoittama lääketiede”.

Lainsäädännön uudistus on välttämätön uusien tarpeiden, mahdollisuuksien ja riskien vuoksi. Tiedon ensisijainen käyttö on edelleen asiakkaan tai potilaan palvelu, mutta toissijainen käyttö tukee mm. tietojohtamista, tilastointia, valvontaa ja tutkimusta. Henkilötietojen käyttöä säätelee EU:n yleinen tietosuojalaki ja -asetus, mutta anonymisoiduista tiedoista voidaan laatia tilastoja esimerkiksi osoittamaan alueen lonkkamurtumien tai syöpäkuolemien määrä. Karkeistettua rivitasoista tietoa voidaan käyttää myös kertomaan, paljonko on 30‒50-vuotiaita miehiä, joilla on kohonnut verensokeri.

Edellisiä esityksiä kommentoivat Riitta Salmelin Aalto-yliopistosta ja kansanedustaja Sari Raassima. Molemmat toivat esiin huolen tietojen turvallisesta säilyttämisestä ja datan anonymisoinnin varmistamisesta. Miten huolehditaan, että tiedoista ei tule kauppatavaraa ja että tietoon perustuvaa päätöksentekoa arvostetaan? Toisaalta Toisio-laki avaa valtavasti mahdollisuuksia esimerkiksi terveydenhuollon palvelujen arviointiin tai liiketaloudelliseen hyödyntämiseen. Suomalaiset luottavat tutkijoihin ja tutkimusetiikkaan, ja myös jatkossa tulee turvata, että tieteen tekeminen on eettisesti kantavalla pohjalla ja eettisten toimikuntien työtä arvostetaan.

Etiikkaa ihmistieteille

Seminaarin toinen puoli oli varattu ihmistieteiden etiikalle otsikolla Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin uudistettu ohjeistus. Alun perin oli tavoitteena, että ohjeistus olisi jo valmis, mutta valmistuminen on viivästynyt lausuntokierroksilla tulleiden lukuisten kommenttien vuoksi.

Liisa Ewart Business Finlandista kävi läpi EU:n tutkimusta ja innovaatioita rahoittavan Horisontti 2020 -ohjelman eettistä ennakkoarviointia. EU edellyttää, että tutkimus on laadukasta ja eettistä alusta loppuun sekä kunnioittaa oikeudellisia vaatimuksia. Horisontti 2020 -portaalissa on ohjeet eettiselle arvioinnille, ja ohjeisiin kannattaa tutustua hyvissä ajoin. Eettinen arviointiprosessi etenee kolmivaiheisesti itsearvioinnista ennakkotarkastuksen kautta asiantuntija-arviointiin. Vaikka rahoitus olisi jo alustavasti myönnetty, se voidaan perua, jos eettinen pohdinta jää puolitiehen; lisäksi päätös ei ole valituskelpoinen. Viisainta on siis tehdä dokumentit jo hakuvaiheessa.

Professori Mikael Fogelholm puhui teemalla Ravitsemustiede lääketieteen ja ihmistieteiden rajapinnalla. Ravitsemustiede tarkastelee ihmisten ravitsemusta monesta eri näkökulmasta, ja lausuntopyynnöt osoitetaan välillä lääketieteen, välillä taas ihmistieteiden eettiselle toimikunnalle. Tutkimuskenttä on laaja: on perustutkimusta, interventioita, havainnoivaa, laadullista ja kyselytutkimusta. Lisäksi monia tutkimuksia tehdään yritysyhteistyönä ja liike-elämän rahoituksella. Ongelmia tuottaa usein myös tieteellisen tutkimuksen tavoitteen ilmaiseminen niin, että se on täsmällinen ja kattava, mutta tulevaisuuden ideoita ja kysymyksiä varten riittävän väljä. Kerätyn aineiston mahdollisimman hyvä hyödyntäminen on sekin eettinen kysymys.

Arja Kuula-Luumi Tietoarkistosta on toiminut eettisiä ohjeita päivittäneessä toimikunnassa puheenjohtajana ja kertoi lyhyesti muutoksista, joita uuteen ohjeistukseen on tulossa. Ohjeistus kattaa perinteisten ihmistieteiden (humanistiset ja yhteiskuntatieteet) lisäksi luonnontieteet, tekniikan alan ja taiteellisen tutkimuksen, kun niiden kohteena on ihminen tai inhimillinen toiminta. Ohjeistus ei kuitenkaan kata lääketieteellistä tutkimusta eikä sovellu henkilötietojen käsittelyohjeeksi.

Eettiset periaatteet on jäsennetty seitsemäksi alakohdaksi. Periaatteiden lähtökohtana on perustuslaissa turvattu tieteen vapaus ja sen vastuullinen käyttäminen, tutkittavien ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja kaikille kuuluvien perusoikeuksien huomioiminen, kulttuuriperinnön ja luonnonperinnön kunnioittaminen sekä tutkimuksesta koituvien riskien, vahinkojen ja haittojen välttäminen. Tutkittavan kohtelu ja oikeudet -osio sisältää mm. vapaaehtoisuuden sekä oikeuden keskeyttää tutkimus ja perua osallistumissuostumus. Henkilötietojen käsittelyyn tulee olla laillinen käsittelyperuste ja tutkittavaa tulee informoida tietojen käsittelystä. Lisätietoja löytyy Tietoarkiston Aineistonhallinnan käsikirjasta.

Tutkimusaineistojen avoimuuden aste määritetään tapauskohtaisesti ottaen huomioon tieteen vapaus, sananvapaus, henkilötietojen suoja ja yksityisyyden suoja. Tutkittavia tulee informoida aineiston avaamisesta jo tietojen keruuvaiheessa. Toisinaan aineistoja ei voi avata lainkaan lainsäädännöllisistä tai eettisistä syistä. Avaamiseen käytetään luotettavia ja tietoturvallisia palveluja. Vastuu aineiston mahdollisesta avaamisesta on aina tutkimuksen rekisterinpitäjällä.

Seminaarin antia kirjasi erikoistutkija Kirsti Uusi-Rasi

Kuva Designed by Freepik

  • Etiikan päivä on vuosittain järjestettävä tieteen eettisiä kysymyksiä käsittelevä seminaari, joka kokoaa yhteen kaikkien tieteenalojen edustajia. Pääjärjestäjänä on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK).
  • Etiikan päivä järjestettiin 13.3.2019 Tieteiden talolla Helsingissä. Seminaaria oli mahdollista seurata livestriimillä. Videotallenne on katsottavissa verkossa 3 kuukauden ajan. 
 

 

 
22.3.2019
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.