juoksumatto UKK-instituutti Pixabay

HIT-harjoittelu vähensi migreenikohtausten määrää

Migreenipotilailla tehdyssä tutkimuksessa kovatehoinen, juoksumatolla toteutettu HIT-harjoittelu vähensi migreenipäivien kuukausittaista lukumäärää, paransi kestävyyskuntoa ja paransi verkkokalvon verisuonten toimintaa.

Migreeni työikäisten naisten yleinen terveysongelma

Päänsärky ja migreeni ovat yleisimpiä lääkärissä käynnin syitä työssäkäyvillä naisilla. Lisäksi migreeni aiheuttaa paljon sairauspoissaoloja. Useimmiten migreenin hoitona käytetään erityyppisiä lääkkeitä tai lääkeyhdistelmiä, joista on hyötyä vain noin puolelle potilaista. Migreenistä aiheutuvien suorien kustannusten on arvioitu nousevan yksilötasolla jopa 3800 euroon.

Migreenin tausta ja syyt ovat moninaiset. Yhtenä tekijänä on pidetty migreenikohtauksen yhteydessä tapahtuvaa aivojen verisuonten supistumista. Uusimmissa migreenitutkimuksissa on tutkittu verenkiertoon liittyviä tekijöitä.

Jo pitkään sydän- ja verisuonisairauksien yhtenä hoitomuotona on tuloksellisesti käytetty kestävyystyyppistä liikuntaa, mikä antaa viitteitä, että samankaltainen liikuntaharjoittelu voisi olla sopia migreeninkin hoitomuodoksi.

Kestävyysharjoittelu migreenipotilailla

Sveitsissä tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää kovatehoisen intervallityyppisen kestävyysharjoittelun (High-Intensity Interval Training; HIT) ja kohtuutehoisen keskeytymättömän harjoittelun (moderate continous training; MCT) vaikutuksia migreenikohtausten määrään verrokkiryhmään verrattuna. Lisäksi selvitettiin harjoittelun vaikutuksia verkkokalvon verisuonten mukautumiseen.

Yhteensä 45 mies- ja naistutkittavaa arvottiin edellä mainittuihin kolmeen ryhmään. HIT- ja MCT-ryhmien tutkittavat osallistuivat 12 viikon ajan ohjattuun yksilölliseen harjoitteluun juoksumatolla. Harjoitus tehtiin kahtena päivänä viikossa.

Kohtuutehoisen (MCT) harjoituskerran kesto oli 45 minuuttia, ja tavoitteena oli pitää syketaso koko ajan 70 %:n tasolla maksimisykkeestä. HIT-harjoittelussa jokaisella kerralla oli 4 harjoitusintervallia 90−95 %:n tasolla maksimisykkeestä. Kunkin intervallin kesto oli 4 minuuttia ja intervallien välillä oli 3 minuuttinen kevyempi osuus, jolloin sykkeen annettiin palautua 70 %:n tasolle.

HIT-harjoittelu tehokkain keino vähentää migreenipäiviä ja parantaa hapenottokykyä

Kovatehoinen HIT- ja kohtuutehoinen MCT-kestävyysharjoittelu vähensivät kuukausittaisten migreenikohtausten määrää. Samoin harjoittelu paransi kestävyyskuntoa sekä lisäsi verkkokalvon verisuonten läpimittaa. HIT-harjoittelu oli selvästi parempi harjoitusmuoto hapenottokyvyn parantamiseksi. Kovatehoisemman HIT-harjoittelun vaikutukset olivat hieman paremmat ja koska tutkittaville ei aiheutunut haittaa harjoittelusta, niin sitä voi suositella.

Tutkimus rohkaisee käyttämään liikuntaa migreenin hoitomuotona

Usein migreenipotilaat pelkäävät fyysisen rasituksen laukaisevan päänsärkykohtauksen, mutta tämä tutkimus rohkaisee käyttämään liikuntaa myös hoitomuotona. Toisaalta liikuntaneuvonnassa on havaittu, että ajanpuute on potilailla yksi suurimmista esteistä riittävälle päivittäiselle liikunnalle. HIT-harjoitteluun kuluu vähemmän aikaa tavanomaiseen kestävyysliikunnan suosituksiin verrattuna. Tämän tyyppinen harjoittelu voisikin olla hyvä vaihtoehto. Jo melko lyhyellä liikuntaan käytetyllä ajalla voidaan saavuttaa samanlaisia tai jopa merkittävämpiä terveysvaikutuksia kuin tavanomaisella kestävyysliikunnalla.

Tutkimus vahvistaa myös Aikuisten migreenin hoitoon laadittua Käypä hoito -suositusta liikunnan osalta. Kestävyysliikuntaharjoittelu on myös kustannusvaikutuksiltaan edullisempi hoitovaihtoehto kuin migreenipotilaiden käyttämät lääkkeet. Tutkimuksen tulosten laajempaa yleistämistä rajoittavat kuitenkin tutkittavien pieni joukko ja harjoittelujakson lyhyys.

Lue tutkimusta koskeva, 6.3.2018 julkaistu Terveysliikuntauutinen, josta selviävät tarkemmin tutkimuksen tutkimusmenetelmät ja arvio tulosten luotettavuudesta. Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -tiedelehdessä.

Marjo Rinne
Terveystieteiden tohtori, erikoistutkija
UKK-instituutti

Lue lisää

 

 
8.3.2018
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.