Terveysliikuntauutiset 2018

Elintapaohjauksen palveluketju vaatii vuoropuhelua eri toimijoiden välillä – Etelä-Pohjanmaalla kehittämistiimit merkittävässä roolissa

VESOTE-hanke toi Etelä-Pohjanmaalla yhteen sosiaali-, terveys- ja liikunta-ammattilaiset sekä järjestötoimijat, muodostaen alueelle moniammatillisia elintapaohjauksen kehittämistiimejä. Yksi tärkeimmistä hankkeen tuomista anneista oli vuoropuhelu eri toimijoiden välillä. Nyt tiedetään, kuka tekee, missä tekee ja mitä tekee!

Toimivassa palveluketjussa tavoitetaan, tunnistetaan ja ohjataan asiakas tarvittavien palvelujen piiriin, mikä on edellytys laadukkaalle, kustannustehokkaalle ja onnistuneelle ohjaustyölle. Selkeästi määritelty palveluketju mahdollistaa asiakkaalle yksilöllisen, asiakaslähtöisen ja sujuvan palvelun ja ammattilaiselle selkeät yhteiset käytännöt, sujuvan yhteistyön eri toimijoiden välillä sekä tehokkaan tiedonkulun. Elintapaohjaus toteutuu ns. yhdyspintapalveluna, ja palveluketjussa hyödynnetään monialaista ja -ammatillista asiantuntijuutta. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ensiarvoisen tärkeää, minkä vuoksi keskeiset toimijat olisi otettava jo alussa mukaan palveluketjun suunnittelu- ja kehittämistyöhön. (1)

VESOTE-hankkeessa, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella yksi keskeinen painopistealue oli elintapaohjauksen palveluketjun kehittäminen alueen kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla. Hanke kokosi kuudella (Lapua, Seinäjoki, Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, Kuusiolinna Terveys Oy, Järvi-Pohjanmaan perusturva ja JIK ky) alueella sosiaali-, terveys-, liikunta- ja järjestötoimijoista 5–8 hengen kehittämistiimit palveluketjun suunnittelutyöhön. Kehittämistyöhön osallistui myös Suupohjan alue liikuntaneuvontahankkeensa kautta. Kehittämistiimit kokoontuivat säännöllisesti hanketyöntekijöidensä johdolla. Hanke tarjosi myös koulutuksia ammattilaisten osaamisen vahvistamiseksi eri terveysteemoista (ravitsemus, liikunta, uni) sekä kolme koko päivän kestävää työpajaa kehittämistiimeille.

Tiimitapaamisilla ja työpajatyöskentelyllä vahvistusta osaamiseen

Elintapaohjauksen palveluketjun kehittämistyössä hyödynnettiin liikunnan palveluketju -mallia (2). Kehitetyssä mallissa elintapaohjauksen palveluketju jaetaan viiteen eri vaiheeseen: tunnistaminen, puheeksiottaminen, lähettäminen, elintapaohjausprosessi ja elintapojen hallinta. Viidessä kehittämistiimin tapaamisessa ja kolmessa työpajassa keskityttiin näiden eri vaiheiden kehittämiseen. Kehittämistiimit koostivat lopuksi kuvauksen oman kuntansa elintapaohjauksen palveluketjun ja toimintamallin suunnitelmasta.

Elintapaohjaukseen liittyvä osaaminen vahvistui tiimitapaamisissa ja työpajoissa. Erityisen hyödyllisenä pidettiin eri toimijoiden kokoontumista säännöllisesti saman pöydän ääreen; samalla tunnistettiin olemassa oleva mahdollisuus organisaation rajat ylittävään yhteistyöhön terveiden elintapojen edistämiseksi. ”Ai tehdäänkö teillä tällaista työtä?” kuului useassa tiimitapaamisessa.

Kehittämistiimeissä ja työpajoissa oli mukana eri alojen osaajia (sosiaali- ja terveydenhuolto, liikuntatoimi, järjestötoimijat, kokemusasiantuntijat), mikä toi arvokasta moniammatillisuutta ja asiantuntijuutta kehittämistyöhön. Työpajoissa kuultiin myös asiantuntijaluennot ravitsemuksesta, liikunnasta ja unesta. Oppiminen toisen kunnan kehittämistiimiltä oli erityisen hyödyllistä. Lähes 80 % koki työpajoihin osallistumisen vahvistavan osaamista ja antavan uusia näkökulmia elintapaohjaukseen. Työpajoja pidettiin kokonaisuutena erittäin onnistuneina (ka 4,4, asteikolla 1–5), ja tiimit kokivat onnistuneensa melko hyvin palveluketjun kehittämistyössä (ka 4, asteikolla 1–5). Selkeästi haastavimmaksi kehittämistiimissä koettiin palveluketjun viimeinen vaihe, elintapojen hallinta (arvosana 3). Tässä korostuivat kuntakohtaiset erot mm. jatkosuunnitelmasta, koordinoinnista ja henkilöresursseista. Kehittämistyön vaiheet ja aikataulu on kuvattu kuvassa 1.

Elintapaohjauksen palveluketjun ja toimintamallin kehittäminenKuva 1. Elintapaohjauksen palveluketjun ja toimintamallin kehittäminen, EPSHP

Elintapaohjauksen palveluketjujen tulevaisuus maakunnassa

Luottamus elintapaohjauksen palveluketjujen toteutumiseen maakunnassa on vahva. Tunnistaminen ja puheeksiottaminen nähdään tapahtuvan usealla eri taholla (perusterveydenhuolto, liikuntatoimi, sosiaalipalvelut, kuntouttava työtoiminta), toisin sanoen siinä palvelussa, missä asiakas kulloinkin on. Toisaalta haasteena on saada joka alueelle elintapaohjauksesta vastaava henkilö, mikä taas edellyttää resurssien uudelleenjärjestelyä useammalla alueella. Lisäksi tunnistamisessa tarvitaan selkeitä kriteereitä sekä kohderyhmän rajausta. VESOTE-hankkeessa ratkaistiin jo elintapaohjauksen kirjaamiseen ja potilastietojärjestelmien käyttöoikeuksiin liittyvät haasteet, ja kirjaamiskäytäntöjen jatkokehittäminen hankkeen jälkeen on tärkeää toimivan palveluketjun muodostumiseksi.

Hanke antoi sysäyksen myös elintapaohjauksen juurruttamiseksi alueilla. Esimerkiksi Kuusiolinnan alueella (Alavus) elintapaohjaus jatkuu kehittämistiimissä, terveydenhoitaja-liikunnanohjaaja -työparin vetämänä. Myös muilla alueilla tehdään aktiivista juurrutustyötä: liikunnanohjaaja on aloittamassa elintapaohjauksen yksilövastaanotot, yhteistyötä kansalaisopiston kanssa tehdään matalan kynnyksen ryhmätoiminnan perustamiseksi, uusia elintaparyhmiä on perusteilla ja yksi jatkohankekin on pyörähtänyt käyntiin. VESOTE mahdollisti kehittämistyön, mutta tiimit saivat pyörät pyörimään.

Kirjoittajat:
Juha Vuorijärvi, aluekoordinaattori & Hanna-Leena Hietaranta-Luoma, kehittämissuunnittelija, EPSHP

Lähteet:
1. Heinonen K, Syvänne M, Toropainen E, Nuutinen H, Turku R. Valtimoterveydeksi! Terveyden edistämisen käsikirja. Helsinki: Valtimoterveyttä kaikille -projekti, 2010. aivoliitto.fi/files/650/Valtimoterveydeksi!_-kasikirja.pdf

2. Tuunanen K, Puurunen A, Malvela M, Kivimäki S. Laatua liikuntaneuvontaan. Jyväskylä: LIKES, 2016. kkiohjelma.fi/filebank/2032-Laatua_liikuntaneuvontaan_FINAL.pdf

 

 

 

31.8.2018
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.