Terveysliikuntauutiset 2018

Parantava vuorovaikutus elintapaohjauksessa

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on VESOTE-hankkeen puitteissa koulutettu yli 250 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista asiakkaan kohtaamiseen parantavan vuorovaikutuksen menetelmän avulla.

Suurin osa terveydenhuollon ammattilaisen asiakkaista todennäköisesti hyötyy elintapaohjauksesta, ja siksi lähes aina kannattaa ottaa elintavat puheeksi. Elintapaohjauksen koulutuksessa substanssiosaamisen lisäämisen ohella kiinnitetään huomiota menetelmään, jolla viesti saadaan myös perille. Tavoitteena on, että puheeksiottaminen ja muutoksen tukeminen on samanaikaisesti ammattilaiselle mahdollisimman helppoa ja asiakkaalle mahdollisimman vaikuttavaa. Oman työn ja toimintatapojen jäsentäminen ja arviointi mallin (Kuva 1) avulla auttaa ammattilaista myös kehittämään omaa osaamista ja ammattitaitoa.

Parantava vuorovaikutus on terveydenhuollon ammattilaiselle tarkoitettu vaikuttavan viestinnän menetelmä. Sen tavoitteena on helpottaa ammattilaista puheeksiottamisessa sekä asiakkaan ohjaamisessa ja tukemisessa edistämään omaa hyvinvointiaan tai kuntoutumistaan. Menetelmä perustuu lääkärien vastaanottojen havainnoinnissa tunnistettuihin vaikuttavuuden tekijöihin, joita ovat asiakkaalle tärkeiden merkitysten tunnistaminen, oivallusten herättäminen ja muutoksen tuki.

Parantava vuorovaikutusKuva 1. Parantava vuorovaikutus tarkoittaa keskustelun jäsentämistä kolmeen osaan: merkityskeskustelu, oivalluskeskustelu ja muutoksen tuki.

Vaikka terveys on kaikille tärkeä asia, se ei sittenkään aina riitä motivoimaan ihmistä terveempiin elintapoihin. Moni tunnistaa itsellään jonkin epäterveellisen tavan, josta pitäisi luopua, mutta ei vain ole tullut ryhdyttyä. Sen sijaan terveys voi olla väline, jonka avulla saavutetaan tärkeitä asioita, ja jos sitä tulee ajatelleeksi, voi muutokseen ryhtyminenkin tuntua houkuttelevammalta. Ihmisellä on elämässä ja arjessa tärkeitä asioita, joita hyvä terveys voi mahdollistaa tai parantaa. Merkitys voi löytyä esimerkiksi työstä, harrastuksista tai sosiaalisista suhteista, ja merkityksellistä voi olla myös jokin arvostus tai periaate. Läheisten hyvinvointi, mieluisan harrastuksen jatkaminen tai itsenäisesti pärjääminen ovat esimerkkejä tärkeistä asioista, jotka hyvä terveys mahdollistaa. Siksi on tärkeää keskustella asiakkaan kanssa elämästä ja arjesta. Ammattilaisen on hyvä osata tunnistaa, minkälaiset asiat ovat asiakkaalle tärkeitä.

Ammattilaisten kokemuksia parantavasta vuorovaikutuksesta

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella 250 terveydenhuollon ammattilaista osallistui vuosina 2017–2018 VESOTE-hankkeen tarjoamaan elintapaohjauskoulutukseen, jossa erityisesti painotettiin asiakasviestintää. Osallistujat tekivät parantavaa vuorovaikutusta soveltavia harjoituksia omassa työssään ja harjoituksista he raportoivat mm. seuraavanlaisia onnistumisia:

”Sain enemmän aikaa havainnoida asiakasta ja kirjoittaa muistiin asioita, joita seuraavaksi otan asiakkaan kanssa puheeksi.”

”Löysimme avointen kysymysten avulla ns. yhteisen sävelen nopeasti.”

”Asiakkaan oma havahtuminen ja motivaatio antoi hyvän pohjan terveysneuvonnalle ja tätä myötä elintapamuutokselle.”

”Ainoa kysymykseni oikeastaan oli, mikä tähän auttaisi. Ratkaisut tulivat asiakkaalta itseltään, joten tehtäväkseni jäi vain tukea ja kannustaa.”

Puheeksiottamisen hetkellä ei aina ole mahdollisuutta pitkään pohdiskeluprosessiin. Kuitenkin jo asiakkaan kokemat ohikiitävät oivalluksen hetket voivat käynnistää sellaista uudelleenarviointia, joka antaa voimaa ja intoa elintapamuutokseen ryhtymiseen. Kaksi hyvin valittua kysymystä voi herättää asiakkaan haluamaan muutosta.

Parantavaa vuorovaikutusta on luvassa myös jatkossa: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä työstetään parhaillaan itseopiskeluun tarkoitettua verkkokoulutuskokonaisuutta vaikuttavan viestinnän menetelmästä ja sen käyttöönotosta ammattilaisten osaamisen kehittämisen tueksi elintapaohjaustyössä.

Kirjoittaja:
Harry Köhler, suunnittelija, VSSHP

Lähteet:
Köhler H, Rautava P, Vuorinen V. Hoitava viestintä - lääkärin ja potilaan keskinäisviestinnän vaikuttavuus. Duodecim 2017;133:735–41.

Köhler H, Mattila V, Vuorinen V, Rautava P. Kahden kysymyksen menetelmä lääkärin viestinnässä. Suomen Lääkärilehti 2018;73:2019–24.

 

 
4.9.2018
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.