Ravitsemusneuvonta poikkihallinnollisesti sote-piirissä

Ravitsemusneuvonta poikkihallinnollisesti sote-piirissä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä (Eksote) on osana VESOTE-hanketta järjestetty ravitsemusneuvontaa liikuntaneuvonnan asiakkaille jokaisessa yhdeksässä kunnassa.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) työllistää maakunnassa kuusi ravitsemusterapeuttia sekä ruoka- ja ravitsemuskouluttajan. Yksikön työntekijöistä kaksi sijoittuu erikoissairaanhoitoon ja loput työntekijät avoterveydenhuoltoon. Yksi ravitsemusterapeuteista käyttää puolet työajastaan terveyden edistämiseen, ja toisen ravitsemusterapeutin työstä 50 % sijoittuu hoivan tulosalueelle.

Yhtenä terveyden edistämisen työtehtävänään ravitsemusterapeutti on järjestänyt liikuntaneuvonnan ravitsemusohjausta pienemmissä kunnissa. Liikuntaneuvontaa annetaan Etelä-Karjalassa kaikissa yhdeksässä kunnassa, ja hankkeiden myötä liikuntaneuvonta on saatu käyntiin myös pienissä kunnissa useamman ammattilaisen turvin. Lappeenrannassa ja Imatralla liikunnanohjaajat antavat ravitsemusneuvontaa liikuntaneuvonnan asiakkaille, ja muissa kunnissa Eksoten ravitsemusterapeutti pitää kertaluontoisen noin 1,5 tunnin ravitsemusohjauksen 2-6 hengen ryhmissä. Ryhmässä tavoitetaan useampi asiakas kerralla, ja asiakkailla on mahdollisuus vertaistukeen.

Ravitsemusohjauksessa asiakas arvioi itse

Liikuntaneuvonnan asiakkaat ovat tyypillisesti vähän liikkuvia mutta toimintakykyisiä työikäisiä, joten ohjaus terveyttä edistävän syömisen ja painonhallinnan teemoista sopii monelle. Jos asiakkaalla on jokin ravitsemukseen keskeisesti vaikuttava tilanne, voi Eksoten ravitsemusterapeutin yksilöohjaukseen hakeutua erillisellä lähetteellä.

Ravitsemusterapeutti on suunnitellut ryhmänohjauksen sisällön erilaisia tehtäviä ja työkaluja hyödyntäen, valmista mallia ei ollut ennestään käytössä. Ohjauksen rakenne on sama ryhmän koosta riippumatta ja periaatteessa myös muiden ammattilaisten toistettavissa. Asiakkaalle voidaan jakaa ruokapäiväkirja etukäteen täytettäväksi jo ennen ravitsemusohjaukseen tuloa, esimerkiksi fysioterapeutin alkukartoituksessa.

1. Hyvinvointianalyysi
Ravitsemusneuvonta alkaa henkilökohtaisella analyysilla hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Ryhmäläiset kirjaavat ylös asioita, joista oma hyvinvointi sillä hetkellä koostuu. Seuraavaksi jokaisen yksittäisen tekijän tärkeys arvioidaan, esimerkiksi numeerisesti asteikolla 1-10 (1 = ei tärkeä, 10 = erittäin tärkeä). Lopuksi tekijöille annetaan vielä toinen numero, joka kuvaa sitä, kuinka paljon kyseiseen asiaan panostaa eli miten asian tärkeys näkyy teoissa. Tehtävän tavoitteena on pohtia omia arvoja, minkä lisäksi pohditaan yhdessä, miten liikunta ja ruoka analyysissa näkyvät. Kaikkeen ei ehdi – eikä toisaalta ole ehkä järkevääkään – panostaa yhtä paljon.

2. Ruokavalion kokonaisuuden arviointi
Ruokavalion laadun ja syömistottumuksien kartoittamisessa käytetään itsearviota. Pitämällä ruokapäiväkirjaa etukäteen asiakas saa kuvan omasta syömisestään, sen vahvuuksista ja mahdollisista kehityskohteista. VESOTE-hankkeen ”Ruokatottumusten tarkistuslista” tai UKK-instituutin ”Kartoitus syömisen laadusta” ovat esimerkkejä lyhyistä valmiista testeistä, jotka voi täyttää ryhmätilanteessa. Ne kartoittavat syömisen säännöllisyyttä, aterioiden monipuolisuutta ja ruokavalion laatua.

3. Nälkämittari
Nälän ja kylläisyyden tunteiden sekä muiden syömiseen vaikuttavien tekijöiden tutkailu auttaa ymmärtämään, milloin ja miksi syömme. Nälkämittarin avulla voi hahmottaa, millä asteikolla nälkä ja kylläisyys päivän mittaan liikkuvat. Ryhmässä käydään läpi tietoisen syömisen näkökulmasta erilaisia nälän lajeja, esimerkiksi kun mielen nälkä ajaa jääkaapille tai suu söisi, vaikka vatsa on jo täynnä. Ryhmässä keskustellaan myös, miten jano, väsymys, stressi, tunnetilat tai tavat vaikuttavat syömiseen.

4. Lopuksi yhteenveto
Ryhmätyöskentelyn lopuksi ohjataan tekemään yhteenveto ruokavalion hyvistä ja kehitettävistä asioista. Toimivien tapojen huomioiminen tukee pystyvyyden tunnetta - jokaiselta löytyy jotain hyvää ruokavaliosta! Kehitettäviä asioita voi olla useita, mutta kannattaa keskittyä 1-2 asian muuttamiseen kerralla. Ryhmäläisiä kannustetaan käytännön muutoskokeiluihin, ja hyvä tavoite kuvaa tekemistä, ei lopputulosta.

Pohdintaa nykyisestä mallista

Ravitsemusryhmässä esitellään työkaluja, joilla asiakas hahmottaa omat syömistottumuksensa. Liikuntaneuvontaan liittyvä ravitsemusohjaus on kuitenkin resurssien vuoksi kertaluontoista. Ravitsemusohjausta voi antaa myös liikunnanohjaaja, mutta pienissä kunnissa yksi työntekijä ei riitä liikuntaneuvonnan pyörittämiseen.

Kuntien ja sairaanhoitopiirin työntekijät tekevät töitä eri alustoilla, ja usean ammattilaisen kesken tehtävä liikuntaneuvonta aiheuttaa haasteita kirjaamiselle ja tiedon siirtymiselle. Esimerkiksi ravitsemusohjauksesta ei voida tehdä kirjausta potilastietojärjestelmään, sillä asiakkaiden henkilötiedot eivät ole ravitsemusterapeutilla tiedossa.

Liikuntaneuvonnan asiakasmäärät vaihtelevat suuresti kunnittain, ja toisinaan asiakkaiden saavutettavuus on pientä. Vaihtoehtona pienryhmäohjaukselle kokeillaan syksyllä 2018 avoimia hyvinvointiluentoja, joissa tavoitettiin suurempi joukko kuntalaisia. Aika näyttää, mikä on lopulta paras käytäntö ravitsemusneuvonnan järjestämiseen pienissä kunnissa.

Kirjoittaja:
Jonna Alhonen, laillistettu ravitsemusterapeutti (TtM), Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)

 

 
26.9.2018
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.