Kutsuntaikäisten palveluketju ennakkoterveystarkastuksista armeijaan

Kutsuntaikäisten palveluketju ennakkoterveystarkastuksista armeijaan

Kainuussa VESOTE-hankkeen työntekijät ovat osallistuneet alueen kutsuntoihin ja teettäneet nuorille miehille toimintakykymittauksia ja elintapakyselyjä, tavoitteenaan tunnistaa elintapaohjausta tarvitsevat nuoret miehet ja tarjota tukea elintapamuutosten tekemiseen ennen palvelukseen astumista.

Joka viidennen asepalveluksen keskeyttämisen taustalla on tuki- ja liikuntaelinvaivat, mikä tekee niistä mielenterveydellisten syiden jälkeen toiseksi yleisimmän syyn asepalveluksen keskeytymiseen (1). Huono fyysinen kunto, korkea painoindeksi, vyötärölihavuus ja aiemmat TULE-vaivat ovat yhteydessä nuorten miesten tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntyyn palveluksen aikana (2). Mielenterveysongelmien ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen ohella ylipaino on yksi merkittävimmistä syistä asepalveluksesta vapauttamiselle.

Tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskitekijöihin voidaan vaikuttaa elintavoilla: säännöllinen liikuntaharjoittelu parantaa fyysistä kuntoa ja yhdistettynä monipuoliseen ruokavalioon myös edistää painonhallintaa. Kutsunnat kokoavat miespuolisen ikäluokan viimeisen kerran yhteen ja tarjoavat terveydenhuollolle mahdollisuuden tavoittaa elintapaohjauksesta hyötyvät nuoret miehet. Kutsuntoja edeltävät ennakkoterveystarkastukset ovat tärkeässä roolissa nuorten miesten elintapaohjauksen tarpeen tunnistamisessa. Asevelvollisuuslain mukaan kutsunnanalainen on velvoitettu osallistumaan kutsuntaa edeltävään terveystarkastukseen kutsuntavuonna eli ensimmäisen kerran sinä vuonna, kun nuori mies täyttää 18 vuotta (3).

Kainuun VESOTE-hanke kutsunnoissa

Syksyllä 2017 Kainuun VESOTE-hanke oli Kajaanin, Sotkamon, Paltamon sekä Ristijärven ja Hyrynsalmen kutsunnoissa teettämässä nuorille miehille toimintakykymittauksia ja elintapakyselyjä. Toiminnan tavoitteena oli tunnistaa elintapaohjausta tarvitsevat nuoret miehet ja tarjota ohjauksesta kiinnostuneille tukea elintapamuutosten tekemiseen ennen palvelukseen astumista. Lisäksi saatiin tietoa kainuulaisten nuorten miesten fyysisen kunnon tasosta.

Elintapakyselyllä selvitettiin nuoren miehen kokemaa vastuuta omasta terveydestään, halua huolehtia itsestään sekä motivaatiota elintapamuutoksiin. Miehet arvioivat aihetta käsitteleviä väittämiä seitsenportaisella asteikolla: 1 = täysin eri mieltä – 7 = täysin samaa mieltä (kuva 1). Elintapakyselyyn vastasi yhteensä 263 kutsunnanalaista miestä. Heistä 85,6 % koki vastuuta omasta terveydestään, 96,6 % halusi huolehtia itsestään ja 88,6 % koki pystyvänsä tekemään pieniä muutoksia elintapoihinsa. Kuitenkin vain 62,4 % nuorista miehistä oli halukkaita tekemään pieniä muutoksia liikunta-, ruokailu- tai nukkumistottumuksiinsa.

Kutsuntaikäisten palveluketju ennakkoterveystarkastuksista armeijaanKuva 1. Nuoret miehet (n = 263) arvioivat elintapamuutosta käsitteleviä väittämiä seitsenportaisella asteikolla (1 = täysin eri mieltä – 7 = täysin samaa mieltä). Vastaajista 96,6 % halusi huolehtia itsestään ja 62,4 % halusi tehdä pieniä elintapamuutoksia.

Toimintakykymittaukset tehtiin Kajaanissa yhteistyössä Kainuun Liikunnan ja muilla paikkakunnilla kuntien liikunnanohjaajien ja Kainuun soten fysioterapeuttien kanssa. Kaikissa kutsuntapaikoissa nuorilta miehiltä mitattiin puristusvoima, joka on yhteydessä yleiseen toimintakykyyn. Sotkamon, Paltamon, Hyrynsalmen ja Ristijärven nuorilta miehiltä arvioitiin myös kehonhallintaa punnerrustestillä ja reisilihasten voimaa kyykkytestillä. Kajaanissa puristusvoiman lisäksi määritettiin kehon kuntoindeksi kehonkoostumuksen ja sykemittauksen perusteella. Testauksiin päädyttiin aikaisempien hyvien kokemusten perusteella, joita oli Kajaanin kaupungin ja Kainuun Liikunnan yhteishankkeesta sekä useammalta vuodelta Oulusta.

Elintapaohjaus kutsuntojen jälkeen

Elintapakyselyn lopussa nuorilta miehiltä kysyttiin suostumusta, jonka perusteella heidän yhteystietonsa ja testaustuloksensa voidaan välittää perusterveydenhuollon elintapaohjauksen asiantuntijoiden tietoon. Kyselyyn vastanneista miehistä 60 % antoi suostumuksensa yhteydenottoon. Kuntien liikunnanohjaajat ja Kainuun soten fysioterapeutit ottivat yhteyttä näihin nuoriin miehiin ohjauskäynnin sopimiseksi. Ohjauksen tavoitteena oli tukea elintapamuutoksia, kuten liikunnan lisäämistä fyysisen kunnon kohottamiseksi ennen palvelukseen astumista. Tarvittaessa nuoret miehet ohjattiin myös ravitsemusterapeutin vastaanotolle.

VESOTE-hanke on jatkanut toimintaansa Kainuun kutsunnoissa syksyllä 2018. Yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon, terveysasemien vastaanottojen, kuntien liikunta- ja nuorisotoimien sekä kolmannen sektorin kanssa elintapaohjausta tarvitseva nuori pyritään tavoittamaan mahdollisimman varhain. Tavoitteena on, että hyvä käytäntö jää elämään kutsunnoissa myös hankkeen jälkeen.

Kirjoittajat:
Ulla Parkkila, projektipäällikkö & Laura Heikkilä, projektisuunnittelija, Kainuun sote

Lähteet:
1. Puolustusministeriö. Suomalainen asevelvollisuus. Helsinki: Puolustusministeriö, 2010. defmin.fi/files/1648/Suomalainen_asevelvollisuus_plmv2_2010.pdf
2. Taanila J, Suni J, Pihlajamäki H, Mattila VM, Ohrankämmen O, Vuorinen P, Parkkari P. Aetiology and risk factors of musculoskeletal disorders in physically active conscripts: a follow-up study in the Finnish Defence Forces. BMC Musculoskelet Disord 2010;11:146.
3. Asevelvollisuuslaki 1438/2007.

 

 
18.10.2018
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.