Satakunnan VESOTE-pilottien vaikuttavuus

Satakunnan VESOTE-pilottien vaikuttavuus

Satakunnassa VESOTE-hankkeen pilottien tavoitteena on ollut elintapaohjauksen vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin kehittäminen tiedolla johtamisen tueksi.

Satasoten VESOTE-hankkeen pilottien asiakaskohderyhmiä ovat päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, tyypin 2 diabetesta ja muita valtimotauteja sairastavat sekä COPD-potilaat. Elintapaohjaus tai elintapahoito on näiden sairauksien Käypä hoito -suosituksissa kiinteä osa sairauksien hoitoa. Jos kyseisten sairauksien riskitekijöiden vähentäminen onnistuisi korkeasti koulutetun väestön riskitasolle, sairastavuus vähenisi 20–40%. Monet elintapoja muokkaavat toimenpiteet ovat tutkimustulosten mukaan vaikuttavia. Terveydenhuollossa annettu kehotus ja ohje liikunnan lisäämiseksi on kustannusvaikuttava toimenpide, samoin ravitsemusneuvonnalla on kolesteroli- ja verenpainearvoja alentava vaikutus.

Pilottia toteuttavat pääasiassa VESOTE-verkkokoulutuksen suorittaneet elintapaohjaajat – sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, diabeteshoitajat, hengityshoitajat, fysioterapeutit ja kuntohoitajat. Puheeksiottaminen liikunta-, ravitsemus- ja unitottumuksista tapahtuu pitkäaikaissairauksien vuosi- ym. kontrollikäynneillä. Elintapojen puheeksioton perusteeksi on valittu asiakashaastattelussa ja -mittauksissa esiin tulevat ylipaino, BMI≥30, ravintotottumusten arviointikyselyssä havaittu muutostarve ja ISI- tai UniVäsy-kyselyllä havaittu nukkumiseen liittyvä ongelma.

Elintapamuutokseen motivoitunutta ja sitoutunutta asiakasta tuetaan keskustellen asettamaan itselleen muutostavoite SMART- tai TARMO-työkalun periaattein. Tavoitteen tulee olla tarkka, mitattavissa oleva, ajankohtainen, relevantti, elämäntilanteeseen sopiva ja aikataulutettu. Elintapamuutosta voidaan tukea ja seurata yksilövastaanottokäynneillä tai ryhmissä, kuten painonhallinta-, tulppa-avokuntoutus-, hyvinvointi- sekä diabeetikoiden ryhmissä. Elintapaohjaajilla oli pilottia aloitettaessa vaikeuksia saada asiakkaita sitoutumaan elintapamuutoksiin ja niiden seurantaan. Otollisimmaksi ajankohdaksi on osoittautunut hiljattain diagnoosin saaneiden ohjaaminen elintapamuutoksiin.

Alku- ja loppumittaukset apuna vaikuttavuuden arvioinnissa

Asiakkaan annettua suostumuksensa pilotin seurantaan tehdään hänelle alkumittaukset. Elintapaohjauksen vaikuttavuuden arvioimiseksi hankeaikana toistetaan pilotin alussa tehdyt mittaukset ja kyselyt pilotin päätteeksi, 4-6 kuukauden kuluttua ensimmäisistä mittauksista. Samoja tuloksia asiakkailla seurataan muutenkin vuosikontrollien yhteydessä, muutamaa lisäystä lukuun ottamatta. Pilotin seurantatiedon keruun uhkana oli potilastietojärjestelmän vaihtuminen pilotin aikana suuressa osassa Satakunnan sote-organisaatioita. Tämän vuoksi päädyttiin keräämään alku- ja loppumittausten tulokset manuaalisesti excel-taulukkoon. Loppumittaukset ajoittuvat syys-lokakuun vaihteeseen, jonka jälkeen päästään analysoimaan pilottien vaikuttavuutta tarkemmin.

Pilotin valmistelutyöryhmät ovat laatineet esityksen tulevaisuuden potilastietojärjestelmiltä vaadittavista ominaisuuksista. Esitys on lähetetty LifeCare-valmistelutyöryhmälle tiedoksi. Esitystä perustellaan sillä, että järjestelmiin kirjatuista tiedoista tulee saada yksilötason vertailutietoa raportteina valitulta aikajaksolta. Raporttitulosten avulla voidaan arvioida toimintaa ja tarvittaessa muuttaa toimintatapoja. Robotiikan avulla potilastietojärjestelmistä on mahdollista saada hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen indikaattoritietoa, kuten esimerkiksi Käypä hoito -suositusten mukaisen tyypin 2 diabeteksen riskiryhmässä olevien elintapaohjauksen toteutumisesta tai työttömien terveystarkastusten toteutumisesta 1krt/vuodessa suhteessa työttömien kokonaismäärään.

Kirjoittaja:
Anne Tarhasaari, projektisuunnittelija, Satasote

Lähteet:
Kiiskinen U, Vehko T, Matikainen K, Natunen S, Aromaa A. Terveyden edistämisen mahdollisuudet – vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:1.

Käypä hoito -suositukset (mm. alkoholi- ja huumeriippuvaisen hoito, tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito, depressio, skitsofrenia, tyypin 2 diabetes, kohonnut verenpaine, infarkti, keuhkoahtaumatauti, liikunta, unettomuus, lihavuus, dyslipidemiat). Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. käypähoito.fi

 

 

 
12.11.2018
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.