Elintaparyhmäohjauksen kehittäminen osana terveydenhuollon palvelutoimintaa

Elintaparyhmäohjauksen kehittäminen osana terveydenhuollon palvelutoimintaa

Pohjois-Pohjanmaalla terveydenhuollon laihdutus- ja painonhallintaryhmien toimintaa on arvioitu usean vuoden ajan kokoamalla ryhmätoiminnasta tietoja, ja VESOTE-hankkeen tuella tiedonkeruu on tehostunut ja yhteistyö kuntien kanssa monipuolistunut.

Lihavuus on yleistä Suomessa kaikissa ikäryhmissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2015 tekemän Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimuksen (1) mukaan Pohjois-Pohjanmaan aikuisväestöstä yli 17 % on lihavia (BMI 30 tai yli). Lihavuuden riskiä lisäävät tunnetusti epäterveelliset ruokatottumukset, unen puute ja vähäinen fyysinen aktiivisuus. Lihavuus ja epäterveet elintavat lisäävät terveydenhuollon kustannuksia. Yksistään liikkumattomuus aiheuttaa 1,5–4,4 miljardin euron vuosittaiset lisäkustannukset terveydenhuollolle (2).

Terveydenhuollon osuus väestön elintapojen muutoksessa on pieni, mutta tärkeä. Aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus (3) suosittaa elintapaohjausta ensisijaisesti ryhmissä, joka mahdollistaa pitkäkestoisemman tuen elintapojen muutoksessa.

Tiedonkeruu laihdutus- ja painonhallintaryhmätoiminnasta

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on koottu tietoa laihdutus- ja painonhallintaryhmistä vuodesta 2014 lähtien ja tiedonkeruu jatkuu edelleen. Tiedonkeruun tavoitteena on selvittää laihdutus- ja painonhallintaryhmätoiminnan vaikuttavuutta. Vaikuttavuuden mittareina ovat ryhmäläisten painon muutos ja ryhmiin osallistumiskertojen määrä. Terveyskeskusten painonhallintaryhmäohjaajat kirjaavat tiedot ryhmistä Effica-potilastietojärjestelmään, ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö kokoaa vuosittain tiedot yhteistyössä kuntien Effica-pääkäyttäjien kanssa. Tiedot käsitellään ryhmätietona niin, ettei yksittäisiä henkilöitä pystytä niistä tunnistamaan.

Kootusta tiedosta laaditaan kuntakohtaiset raportit, jotka annetaan tiedoksi terveyskeskusten johtaville hoitajille ja lääkäreille sekä ryhmäohjaajille. Johtavien hoitajien ja ryhmäohjaajien kanssa käydään vuosittain palautekeskustelut, joissa pohditaan yhdessä toiminnan kehittämistä. Lisäksi johtaville hoitajille lähetetään vuosittain webropol-kysely, jossa kartoitetaan ryhmätoimintaan varattuja resursseja, verkostoyhteistyön merkitystä ryhmätoiminnan kehittämisessä sekä hoitohenkilökunnan koulutustarpeita.

Kuva ryhmätoiminnan arjesta hahmottuu

Vuosina 2014–2017 terveydenhuollon laihdutus- ja painonhallintaryhmiin osallistui Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 498 henkilöä. Tavoitteeksi on asetettu, että laihdutus- ja painonhallintaryhmiä järjestetään vähintään 2 ryhmää/vuosi/kunta, ja vuonna 2017 tähän tavoitteeseen pääsi 5 kuntaa 30 kunnasta. Tarvetta ryhmille on enemmän, ja joissain kunnissa ryhmiin pääsyä joutuu odottamaan kuukausia. Ryhmätoiminnan paikallinen koordinaatio kaipaa vahvistamista, ja ryhmätoiminnan organisoinnin toimintamallin ohella myös ryhmistä tiedottaminen on puutteellista. Lisäksi ryhmäohjaajia on liian vähän, ja koulutusta ohjaustaitojen kehittämiseen tarvitaan.

Lisää tutkimusta tarvitaan

Vuosien aikana kootut tiedot antavat jo nyt hyvän kuvan ryhmätoiminnan arjesta. Tiedon karttuessa on herännyt kysymyksiä, jotka vaativat tarkempaa selvittelyä:

  • Miksi ryhmiä järjestetään tarpeeseen nähden liian vähän?
  • Ketkä ryhmätoiminnasta hyötyvät?
  • Miksi osa ryhmäläisistä putoaa pois ennen ryhmän päättymistä?
  • Miten ryhmän tuella aikaansaatu elintapamuutos ja painonpudotus vaikuttavat ryhmäläisten kokemaan elämänlaatuun?
  • Miksi osallistujat ovat enimmäkseen naisia, vaikka miesten lihavuus Pohjois-Pohjanmaalla on vähintään yhtä yleistä kuin naisten?
  • Vaikuttaako laihdutus- ja painonhallintaryhmään osallistuminen ja mahdollinen onnistuminen painonpudotuksessa terveydenhuollon palvelujen käyttöön?

Jotta näihin kysymyksiin saataisi vastaus, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö on käynnistänyt tutkimuksen, jossa yhteistyökumppaneina ovat oman alueen kuntien lisäksi Oulun yliopiston Elinikäisen terveyden tutkimusyksikkö. Tutkimuksen tavoitteena on saada vastaukset edellä esitettyihin kysymyksiin vuosien 2018–2023 aikana.

Yhteenvetona todettakoon, että monista tukitoimista huolimatta laihdutus- ja painonhallintaryhmien järjestäminen ei ole viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt Pohjois-Pohjanmaalla. Tämä kuvaa osaltaan elintapaohjauksen asemaa terveydenhuollossa. Asian tarkempi selvittäminen on perusteltua.

Kirjoittajat:
Leea Järvi, terveyden edistämisen koordinaattori, ravitsemusterapeutti & Sirpa Hyyrönmäki, projektityöntekijä & Lea Mäkelä, assistentti & Päivi Hirsso, perusterveydenhuollon yksikön johtaja, PPSHP

Lähteet:

  1. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimus (THL). Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Hyvinvointi, terveys ja toimintakyky. sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku?g=470
  2. Vasankari T, Kolu P. ym. (2018). Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset vaikutukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018.
  3. Lihavuus (Aikuiset): Käypä hoito -suositus (2013). Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ja Suomen lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi24010
 

 

 
12.11.2018
 

Yhteydenotto

puh. 03 282 9111 (vaihde)

info(a)ukkinstituutti.fi

 

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

© UKK-instituutti
Kaikki oikeudet pidätetään.