Uutinen

Liiallinen istuminen vaarantaa terveyden

5.10.2010 10.55

Referaatti katsausartikkelista, joka kokoaa uusimman tutkimustiedon istumisen haitallisista terveysvaikutuksista ja esittää tärkeimpiä jatkotutkimuksen aiheita:

Pääsanoma
Nykyihminen viettää suuren osan valveilla olo ajastaan istuen. Pitkäaikaisella istumisella on monia haitallisia vaikutuksia aineenvaihduntaan ja sitä kautta terveyteen laaja-alaisesti. Istuminen lisää myös ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Istuminen on haitallista myös fyysisesti aktiiviselle henkilölle, jos muu aika vietetään pääsääntöisesti istuen. Terveyshaittoja voidaan vähentää paitsi istumisaikaa vähentämällä, myös istumisen säännöllisellä tauottamisella.

Tausta
Viime vuosikymmenten aikana monet arkielämän toiminnot ovat muuttuneet istumiseksi. Paikasta toiseen liikkuminen, kommunikointi, työnteko ja harrastukset vaativat entistä vähemmän aktiivista liikkumista. Jatkuva istuminen on luonut tarpeen arvioida liikkumattomuuden yhteyttä terveyteen.

Sedentary behavior -käsite
Sedentary behavior -käsite tulee latinankielisestä sanasta sedere (englanniksi "to sit"). Siihen katsotaan kuuluvaksi erilaiset istuen tehtävät toiminnot niin työssä kuin vapaa-ajalla (mm. tietokoneen käyttö, television katselu, autossa matkustaminen). Istumisen lisäksi näille toiminnoille on tyypillistä matala energiankulutus (1,0-1,5 MET*). Suomenkielellä sedentary behavior on istumista.

Liiallisen istumisen seuraukset
Istumisen määrää on yleisimmin arvioitu ihmisten oman ilmoituksen perusteella. Paljon käytetty mittari on ollut television katseluun käytetty aika. Laajan australialaisen väestötutkimuksen mukaan television katseluun käytetty aika on yhteydessä epänormaaliin sokeriaineenvaihduntaan ja metaboliseen oireyhtymään. Runsas television katselu ennustaa suurempaa vyötärön ympärystä sekä korkeampaa verenpainetta. Nämä yhteydet olivat riippumattomia vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden määrästä.
Katsauksen kirjoittajien mukaan television katselun epäterveelliset aineenvaihduntavaikutukset voivat välittyä kahta kautta: yhtäältä television ääressä istuminen vähentää energiankulutusta muihin toimintoihin verrattuna ja toisaalta television ääressä tulee usein syötyä enemmän kuin muuten, mikä puolestaan lisää energiansaantia.

Vaikka ihminen liikkuisikin terveysliikuntasuositusten mukaan riittävästi (www.health.gov/paguidelines, Liikuntapiirakka. www.ukkinstituutti.fi), mutta viettäisi muun ajan istuen, lisääntyvät monet terveysvaarat. Katsausartikkelin kirjoittajat puhuvatkin "aktiivinen sohvaperuna" -ilmiöstä, jonka mukaan liiallisen istumisen terveydelliset haitat näyttäisivät olevan riippumattomia fyysisestä aktiivisuudesta.
Tutkimusten mukaan istumisaika on yhteydessä myös kuolleisuuteen; enemmän istuvilla on suurempi kuolleisuus. Myös tämä yhteys on riippumaton fyysisestä aktiivisuudesta ja se näyttäisi olevan voimakkain ylipainoisilla ja lihavilla henkilöillä.

Istumisen objektiivinen arviointi: uusia tuloksia
Istumisen määrän arvioiminen ihmisten oman ilmoituksen perusteella sisältää monenlaisia virhemahdollisuuksia. Kiihtyvyysanturit tarjoavat uuden, objektiivisen keinon liikkumisen useuden, intensiteetin ja määrän mittaamiseen ja myös istumisen ja muun liikkumattomuuden tutkimiseen. Ensimmäiset kiihtyvyysanturitutkimukset osoittavat, että aikuinen ihminen viettää yli puolet valveillaoloajasta istuen tai hyvin vähän liikkuen, mikä on enemmän kuin itse arviointien perusteella on oletettu.

Kiihtyvyysanturitutkimusten perusteella kevytkin fyysinen aktiivisuus näyttäisi lieventävän istumisen haitallisia vaikutuksia. Myös istumisen säännöllisellä tauotuksella näyttäisi olevan edullinen vaikutus kehon koostumukseen ja veren rasva-arvoihin. Tauot näyttäisivät siis tuovan terveydellisiä lisähyötyjä istumisen kokonaisajan vähentämisen rinnalle.

Lisätutkimusta tarvitaan
Nykytilanteessa tarvitaan keinoja istumisen kokonaisajan vähentämiseen ja tauotuksen lisäämiseen. Erityisesti tarvitaan seurantatutkimuksia istumisen vaikutuksista terveyteen. (Tulevaisuudessa tulisi erityisesti selvittää istumisen yhteyttä tuki- ja liikuntaelimistön terveyteen ja toimintakykyyn; lyhennelmän laatijan kommentti). On tärkeää tarkastella istumista eri ympäristöissä (koti, työpaikka, liikennevälineet, harrastukset) ja istumisen eri muotoja tulee selvittää erilaisissa väestöryhmissä (mm. ikäryhmät, rodut, sairausryhmät). Myös rakennetun ympäristön vaikutuksista istumisen määrään tarvitaan lisätietoa.

Tulosten soveltaminen käytäntöön
Terveyden edistämistyössä istumisen vähentäminen pitäisi nostaa fyysisen aktiivisuuden edistämisen rinnalle. Katsauksen kirjoittajat ehdottavat mm. korkeussäädettäviä työpisteitä ja töiden tauotusta. Myös erilaisissa yleisötapahtumissa tulisi tarjota vaihtoehtoja perinteisille istumapaikoille. Kirjoittajat uskovat, että näyttö istumisen haitallisuudesta tulee vahvistumaan uusien seurantatutkimusten ja kokeellisten tutkimusten myötä. He ovat luottavaisia, että terveysliikuntasuositusten seuraava päivitys sisältää myös maininnan istumisen vähentämisen terveysmerkityksestä ja istumisen tauottamisen tärkeydestä.

Referoitu tutkimus
Owen N1,2, Healy GN1,2, Matthews CE3, Dunstan DW2. Too much sitting: The population health science of sedentary behaviour. Exercise and Sport Science Reviews 2010;38(3):105-113

Tutkimuslaitos
1The University of Queensland, School of Population Health, Cancer Prevention Research Centre, Brisbane, Australia; 2Baker IDI Heart and Diabetes Institute, Melbourne, Australia; 3Nutritional Epidemiology Branch, Division of Cancer Epidemiology and Genetics, National Cancer Institute, Rockville, MD


Lisää aiheesta:
Bassett Jr DR, Freedson P, Kozey S. Medical hazards of prolonged sitting. Exerc Sport Sci Rev 2010;38(3):101-102.
van Uffelen JGZ, Wong J, Chau JY ym. Occupational sitting and health risks. A systematic review. Am J Prev Med 2010;39(4):379-388.
Marshall S, Gyi D. Evidence of health risks from occupational sitting. Where do we stand? Am J Prev Med 2010;39(4):389-391.
Patel AV, Bernstein L, Deka A ym. Leisure time spent sitting in relation to total mortality in a prospectibe cohort of US adults. Am J Epidemiol 2010. DOI:10.1093/aje/kwq155.
Vuori I, Laukkanen R. Vaaraantaako istuminen terveytesi? Suomen lääkärilehti 2010;65(39):3108-3109
Vuori I, Laukkanen R. Miksi istumisen tutkiminen on tärkeää? Liikunta ja tiede 2009;46(1): 4-7


Lyhennelmän laatija
Pauliina Husu, tutkija, UKK-instituutti


*MET =metabolic equivalent, lepoaineenvaihdunnan kerrannainen

 

 

 
Edellinen muokkaus: 03.11.2014