Uutinen

Liikunnallisten oppituntien vaikutus oppilaiden liikkumiseen ja oppimiseen

29.3.2016 11.00

Katsauksessa selvitettiin, mitä vaikutusta liikunnallisilla oppitunneilla on oppilaiden liikkumisen määrään ja oppimistuloksiin. Tulokset osoittivat, että tutkimuksia on tehty toistaiseksi varsin vähän ja yksittäisissä tutkimuksissa on runsaasti epäkohtia, jotka heikentävät tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä. Yhteenveto yksittäisten tutkimusten tuloksista antoi kuitenkin viitteitä siitä, että liikunnalliset oppitunnit voivat lisätä oppilaiden liikkumisen määrää. Myös vaikutukset oppimistuloksiin olivat varovaisen myönteisiä.

Uutinen lyhyesti TerveysliikuntaNYT-verkkolehdessä!

Taustaa
Liikkumisella on todettu olevan useita terveysvaikutuksia sekä aikuisille että lapsille. Myös liikkumisen ja oppimisen yhteys on havaittu useissa tutkimuksissa. Liikkumisen moninaiset hyödyt eivät kuitenkaan ole johtaneet muutoksiin koulukulttuurissa, vaan oppilaat istuvat yhä pääosan koulupäivästään.
Liikunnallisten oppituntien tarkoituksena on lisätä lasten ja nuorten liikkumista muualla kuin liikuntatunneilla. Laajasti toiminnallisen koulukulttuurin avulla lapset ja nuoret voivat todennäköisemmin saavuttaa liikuntasuositukset verrattuna yksittäisiin liikkumista edistäviin toimenpiteisiin (esim. välituntiliikunnan tai liikuntatuntien lisääminen).

Tavoitteet ja menetelmät
Katsauksen tavoitteena oli 1) selvittää millaisilla menetelmillä yksittäisissä tutkimuksissa on pyritty arvioimaan liikunnallisten oppituntien vaikutuksia oppilaiden liikkumisen määrään ja oppimistuloksiin sekä 2) arvioida mitä vaikutusta liikunnallisilla oppitunneilla on oppilaiden liikkumisen määrään ja oppimistuloksiin. Tässä lyhennelmässä tarkastellaan ainoastaan vaikutuksia liikkumiseen ja oppimiseen.

Katsausta varten tehtiin systemoitu kirjallisuushaku useista tietokannoista. Myös artikkeleiden lähdeluetteloita ja ns. "harmaata" kirjallisuutta hyödynnettiin. Tarkasteluun otettiin mukaan englannin kielellä julkaistut kontrolloidut ja kontrolloimattomat kokeelliset tutkimukset, jotka oli toteutettu koulussa ja joissa oli raportoitu liikunnallisten oppituntien vaikutuksia liikkumisen määrään ja/tai oppimistuloksiin. Liikunnallisilla oppitunneilla tarkoitettiin sellaisia tunteja, joissa liikkuminen tapahtui oppimisen ohessa. Tutkimukset, joissa tarkastelun kohteena olivat liikuntatunnit, oppitunteihin liittymättömät liikuntatuokiot, välitunnit ja kouluajan jälkeinen liikuntaharjoittelu rajattiin siis katsauksen ulkopuolelle.
Kirjallisuushaku tuotti kaikkiaan 8039 artikkelia, joista valintakriteerien jälkeen jäi tarkastelun kohteeksi 11 tutkimusta. Niistä yhdeksän oli toteutettu Yhdysvalloissa, yksi Kiinassa ja yksi Uudessa Seelannissa. Tutkimuksista kahdeksan oli kontrolloituja, lopuissa käytettiin ennen-jälkeen-asetelmaa. Yhdeksän tutkimusta oli toteutettu alakoulussa, yksi yläkoulussa ja yksi esikoulussa. Tutkimuksiin osallistuneet oppilaat olivat 3-14-vuotiaita, liikkumisen määrää tarkastelevissa tutkimuksissa oli yhteensä 1544 oppilasta ja oppimistuloksia tarkastelluissa tutkimuksissa yhteensä 657.

Vaikutuksia oppilaiden liikkumisen määrään arvioitiin tutkimuksesta riippuen joko askelmittarilla, kiihtyvyysmittarilla, kyselyllä tai havainnoimalla tai näiden yhdistelmillä. Seitsemän kahdeksasta tutkimuksesta, joissa oli käytetty askel- tai kiihtyvyysmittaria, tarkastelivat vaikutuksia koulupäivän aikaiseen liikkumiseen. Yhdessä tarkastelun kohteena oli pelkästään oppituntien aikainen liikkuminen. Oppimisen tulosmuuttujia olivat tiedollisista tehtävistä suoriutuminen, keskittymiskyky, päättely- ja ongelmanratkaisukyky, luetun ymmärtäminen tai ennalta esitetyn sisällön muistaminen tutkimuksesta riippuen.
Suurin osa tutkimuksista kesti 13 päivästä kolmeen kuukauteen. Mukana oli myös yksi yhden päivän ja yksi kolmen vuoden tutkimus. Myös liikunnallisten oppituntien kerrat viikossa, päivässä ja yhteensä vaihtelivat eri tutkimuksissa, kuten myös niiden kestot ja sisällöt. Joissakin tutkimuksissa opettajille annettiin tukimateriaaliksi liikuntakortteja tai muistikirjoja, joissakin käytettiin tarralappuja tai julisteita, joihin oppilailla oli mahdollisuus kirjata liikkumistaan, ja joissakin hyödynnettiin olemassa olevia liikuntavälineitä. Lähes kaikissa tutkimuksissa opettajia koulutettiin jollain tavalla oppituntien pitämiseen. Neljässä tutkimuksessa opettajat pitivät kirjaa oppituntien toteutumisesta.

Päätulokset
Kahdeksassa tutkimuksessa tarkasteltiin liikunnallisten oppituntien vaikutusta oppilaiden liikkumisen määrään objektiivisella mittausmenetelmällä kontrolloidussa tutkimusasetelmassa. Kuudessa niistä oppitunnit näyttivät vaikuttavat myönteisesti oppilaiden liikkumisen määrään. Kun tarkasteltiin vain niitä neljää tutkimusta, joissa liikkumisen määrää oli arvioitu kiihtyvyysmittarilla, kahdessa niistä havaittiin lisäys myös kohtuukuormitteisessa liikkumisessa.
Vaikutuksia oppimistuloksiin selvitettiin kuudessa tutkimuksessa. Näistä kaksi raportoi tilastollisesti merkitseviä myönteisiä vaikutuksia, muissa tutkimuksissa erot oppimistuloksissa kontrolliryhmiin verrattuna säilyivät ennallaan tai eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.


Johtopäätökset
Liikunnallisilla oppitunneilla voidaan lisätä oppilaiden kouluaikaisen liikkumisen määrää. Myös liikunnallisten oppituntien vaikutus oppimistuloksiin vaikuttaa varovaisen myönteiseltä.
Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa, sillä katsauksessa mukana olleiden tutkimusten oppitunneista puuttui käyttäytymistieteellinen perusta, niitä ei oltu kuvattu riittävästi eikä niiden toteutumisastetta ollut raportoitu. Myös tutkimusten seuranta-aika oli lyhyt, suurin osa tutkimuksista oli toteutettu Yhdysvalloissa ja tutkimukseen osallistujat olivat valikoituneita. Oppimistulosten kohdalla tutkimuksissa käytettiin erilaisia tulosmuuttujia, ja kutakin kohden oli vain yksi tai kaksi tutkimusta. Tämä teki vakuuttavien johtopäätösten tekemisen liikunnallisten oppituntien vaikutuksista oppimistuloksiin mahdottomaksi.

Tutkimuksen arviointi ja tulosten soveltaminen käytäntöön
Tutkimuksen tulokset perustuivat huolellisesti ja asianmukaisesti tehtyyn systemoituun kirjallisuuskatsaukseen.
Suomessa tutkimuksen tulokset kannustavat jatkamaan Liikkuva koulu -ohjelman kaltaisia kehitystoimenpiteitä, joilla saadaan enemmän monipuolista liikettä lasten ja nuorten koulupäiviin. Katsauksen tutkimuksissa käytettyjä menetelmiä ei kuitenkaan välttämättä voi sellaisenaan hyödyntää Suomessa, koska mm. koulujen rakenteelliset ja toimintatavalliset erot eri maiden välillä ovat suuria.
Neljässä katsauksen tutkimuksessa liikkumisen määrää arvioitiin kiihtyvyysmittarilla. Tulevissa tutkimuksissa tulisi käyttää systemaattisemmin objektiivisia kiihtyvyysmittareita, jotta myös liikkumisen teho ja lasten sekä nuorten paikallaanolon määrää voidaan mitata. Nyt paikallaanolon määrää ei arvioitu missään tutkimuksessa. Tutkimuksissa tulisi myös mitata lasten ja nuorten koko päivän kokonaisliikkumisen määrää kouluaikaisen liikkumisen sijasta.
Katsauksen tehneet tutkijat toivat yhteenvedossaan esille, että vain kahdessa tutkimuksessa oli otettu opettajat mukaan liikunnallisten oppituntien suunnitteluun. Opettajien kuunteleminen olisi tärkeää, jotta tutkimusten menetelmät saadaan paremmin oppimisympäristöön eli koulun arkeen sopiviksi. Ilman opettajien tukea oppituntien liikunnallistamista voi myös olla vaikea saada opetussuunnitelmatasolle. Myös tutkimusmateriaalien jatkohyödyntäminen helpottuisi ja tutkimuksessa kehitetyt menetelmät voisivat jäädä paremmin elämään koulumaailmaan tutkimusten päätyttyä. Samoin oppilaiden osallistaminen tutkimusten suunnitteluun voisi olla hyödyllistä erityisesti yläkouluikäisten opiskelumotivaatiolle. Samalla nuorten sitoutuminen tutkimuksiin voisi kohentua. Teknologian lisääntyminen opetuksessa tulisi myös huomioida tulevissa koulumaailman tutkimuksessa.
Katsauksen perusteella tulokset liikunnallisten oppituntien vaikutuksesta lasten ja nuorten kouluaikaisen liikkumisen määrään sekä oppimiseen vaikuttavat lupaavilta. Tutkimustietoa liikunnallisista oppitunneista on kuitenkin kertynyt vielä varsin vähän, joten lisää tutkimuksia tarvitaan näytön vahvistamiseksi.

Referoitu tutkimus
Norris E, Shelton N, Dunsmuir S, Duke-Williams O, Stamatakis E. Physically active lessons as physical activity and educational interventions: a systematic review of methods and results. Prev Med. 2015 Mar;72:116-25, Epub 2015 Jan 3, doi: 10.1016/j.ypmed.2014.12.027.

Lyhennelmän laatijat
Anne-Mari Jussila, koulutus- ja kehittämisjohtaja, väitöskirjatutkija, liikuntatieteiden maisteri, UKK-instituutti
Minna Aittasalo, erikoistutkija, dosentti, terveystieteiden tohtori, UKK-instituutti

 

 
Edellinen muokkaus: 03.11.2014