Uutinen

Liiku terveydeksi - kuinka paljon?

21.9.2016 11.00

Tutkimustieto liikunnan terveysvaikutuksista karttuu koko ajan. Tutkimustulosten mukaan liikunnan terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Terveysliikuntasuosituksissa aikuisten (18 - 64-vuotiaat) tulisi liikkua viikossa reippaasti 150 minuuttia tai rasittavasti 75 minuuttia. Suositus kehottaa myös harjoittamaan lihaskuntoa ja kehittämään liikehallintaa ainakin kaksi kertaa viikossa.

Liikunnan ja liikkumisen tehosta on objektiivisten mittausten avulla saatu tarkempaa ja monipuolisempaa tietoa. Tulokset kertovat, että merkittäviä terveyshyötyjä voi kartuttaa suosituksia kevyemmällä liikunnalla ja lyhyemmillä liikuntajaksoilla. Liikunnan Käypä hoito -suositukset tarkentavat liikunnan tehon ja keston vaikutuksia eri sairauksiin. Liikkumisen ohella on hyvä muistaa, että pitkäkestoinen paikallaanolo, erityisesti istuminen, on itsenäinen terveysriski. Meille kaikille sopii yksinkertainen vahvaan näyttöön pohjautuva viesti - Liiku enemmän ja istu vähemmän.

Toteutuuko liikuntaneuvonta terveydenhuollossa?
Tutkimusten mukaan terveydenhuollossa liikuntaneuvonnan toteutumisen esteinä on neljä päätekijää: 1) liikkumista ei ole totuttu ottamaan puheeksi potilaiden kanssa, 2) terveydenhuollossa kirjataan toimenpiteet ja käynnit, ei niinkään ehkäisevää työtä, 3) potilaskäynneillä on kiire ja 4) tietojärjestelmistä ei ole apua elintapaohjauksessa eikä seurannassa.
Tiedetään, että asiakaskäynnillä toteutunut lyhyt liikuntaneuvonta on toimiva ja kustannustehokas. Lyhytneuvonta myös lisää lyhyellä aikavälillä asiakkaan itsearvioitua fyysistä aktiivisuutta. Liikuntaneuvonnan tueksi kirjoitetaan toisinaan yksilöllinen resepti tai lähete. Tutkimusten mukaan liikkumislähete-toimintamallin vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja terveysmuuttujiin ovat kuitenkin epävarmoja.

Tutkimusraporteissa todetaan, että liikunta otettiin puheeksi vain joka kuudennen diabetes- tai verenpainepotilaan kanssa, vaikka liikuntaa suositellaan juuri näissä sairauksissa. Eräässä tutkimuksessa (sydän- ja verenkiertoelinsairauksien riskien arviointi ja hoito) vain 17 % tyypin 2 diabetes (T2D) -potilaista ja 11 % asiakkaista, joilla sairautta ei ollut, ohjattiin lisäämään liikuntaa. Tutkimustulosten yleistettävyyttä heikentävät valikoituneet tutkimusaineistot, sillä mukana on ollut motivoituneita lääkäreitä ja potilaita.

Mikä avuksi?
Jokaiseen terveydenhuollon asiakaskäyntiin tulisi liittää liikuntaneuvontaa, erityisesti asiakkaille, joiden sairauden hoidossa liikunnalla on merkitystä. Lisäksi on kehitettävä liikuntaneuvonnan osaamista terveydenhuollossa, lisättävä ammattilaisten täydennyskoulutusta sekä luotava sähköisiin potilastietojärjestelmiin integroituja työmalleja ja apuvälineitä. Liikkumisresepti on kehitetty liikuntaneuvonnan työkaluksi terveydenhuollon vastaanotolle, ja se voidaan liittää osaksi sähköistä potilastietojärjestelmää. Liikkumisresepti käyttöön - liikuntaneuvonta yhteiseksi asiaksi -työkirja auttaa työyhteisöä kehittämään liikuntaneuvontaa ja helpottaa Liikkumisreseptin käyttöönottoa.

Lähteitä
Käypä hoito -suositus, Liikunta. www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/hoi50075.pdf
Liikkumisresepti. UKK-instituutti 2013. www.ukkinstituutti.fi/liikkumisresepti
MacAuley D, Bauman A, Frémont, P. Exercise: not a miracle cure, just good medicine. Br J Sports Med 2016; 50: 1107-1108
Sundberg, CJ. Physical activity: what is already being done and how we can avert 1 million deaths annually in future. Br J Sports Med 2016; 50:39
Thornton JS, Frémont P, Khan K, Poirier P, Fowles J, Wells GD, Frankovich RJ. Physical activity prescription: a critical opportunity to address a modifiable risk factor for the prevention and management of chronic disease: a position statement by the Canadian Academy of Sport and Exercise Medicine. Br J Sports Med 2016; 50:1109-1114.
Warburton DE, Bredin SS. Reflections on Physical Activity and Health: What Should We Recommend? Can J Cardiol 2016;32:495.

Kirjoittaja
Erja Toropainen, THM, fysioterapeutti
tutkija, UKK-instituutti

 

 

 

 
Edellinen muokkaus: 03.11.2014