Uutinen

Säännöllinen ja jatkuva työmatkapyöräily voi näkyä vähäisempinä sairauspoissaolopäivinä

16.6.2017 14.00

Kansainvälistä tutkimustietoa työmatkaliikkumisen terveysvaikutuksista on jo runsaasti, mutta tutkimuksia sen yhteyksistä sairauspoissaoloihin ja henkilöstön hyvinvointiin on sen sijaan tehty vielä hyvin vähän. Hyvinvoinnin edistäminen on tärkeää paitsi yksilön kannalta, myös laajemmin työnantajan ja koko yhteiskunnan näkökulmasta. Myös sairauspoissaolojen vähentäminen kiinnostaa erityisesti työnantajia, ja työmatkojen liikkumista kävellen ja pyörällä edistetäänkin jo eri keinoin monessa työpaikassa.

Tutkimusaineisto ja menetelmät

Tutkimusaineisto perustuu englantilaiseen työikäisille tehtyyn Commuting and Health in Cambridge kyselyyn, joka tehtiin vuosina 2009–2012. Aineiston avulla pyrittiin selvittämään, oliko työmatkojen kävelyn ja pyöräilyn pysyvyys yhteydessä vastaajien fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä sairauspoissaolojen määrään. Lisäksi tarkasteltiin, heijastuvatko kävelyn ja pyöräilyn lisääntyminen tai väheneminen työmatkoilla edellä mainittuihin tekijöihin.

Tutkimukseen valittiin 801 vastaajaa, jotka olivat täyttäneet kyselylomakkeen vähintään kaksi kertaa (alkutilanteessa ja vuoden kuluttua). Heistä noin 70 % oli naisia ja suurin osa (65 %) joko hoikkia tai normaalipainoisia. Alkutilanteessa vastaajista reilu 300 kertoi pyöräilevänsä ja noin 600 kävelevänsä töihin.

Fyysistä hyvinvointia arvioitiin Physical Component Summary (PCS-8) -mittarilla ja psyykkisestä hyvinvointia Mental Component Summary (MCS-9) -mittarilla.  Molemmat ovat osa laajempaa SF-8-terveyskyselyä. Sairauspoissaolojen määrä laskettiin päivissä vuoden aikana. Fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia kartoittavissa kysymyksissä vastaajat saivat alkutilanteessa hieman paremmat pisteet kuin väestö Isossa Britanniassa keskimäärin. Myös sairauspoissaolojen määrä oli alkutilanteessa vastaajilla hieman pienempi kuin maassa keskimäärin. Lisäksi työmatkoja pyöräilleet saivat alkutilanteessa psyykkistä hyvinvointia arvioivissa kysymyksissä hieman paremmat pisteet ja heillä oli keskimäärin yksi sairauspoissaolopäivä vuodessa vähemmän verrattuna niihin vastaajiin, jotka eivät alkutilanteessa pyöräilleet työmatkoja.

Päätulokset

Tutkimus osoitti, että ne vastaajat, jotka pyöräilivät työmatkojaan sekä alkutilanteessa että vuoden kuluttua, arvioivat psyykkisen hyvinvointinsa paremmaksi kuin ne vastaajat, jotka eivät pyöräilleet alussa eivätkä lopussa. Työmatkapyöräilijöillä oli myös vähemmän sairauslomapäiviä vuoden aikana kuin ei pyöräilevillä (1 vs. 2 päivää).

Työmatkojaan säännöllisesti käveleviltä ei sen sijaan löydetty samankaltaisia yhteyksiä hyvinvoinnin osa-alueisiin eikä sairauspoissaoloihin. Myöskään työmatkakävelyn tai -pyöräilyn lisääntyminen tai vähentyminen alkutilanteesta lopputilanteeseen ei näkynyt muutoksina koetussa hyvinvoinnissa tai sairauspoissaolojen määrässä.

Tutkimuksen toteuttamisen arviointi

Työpaikkoja kannustetaan usein työmatkaliikkumisen edistämiseen painottamalla henkilöstölle koituvia terveyshyötyä sekä lupaamalla muutoksia henkilöstön sairauspoissaolojen määrissä. Tutkimustietoa siitä on kuitenkin vielä hyvin niukasti. Tämä tutkimus on ensimmäisiä, joissa aihetta on tarkasteltu pitkittäisasetelmassa siten, että samaa joukkoa on tutkittu kahtena eri ajanjaksona. Vaikka aineisto käsitti satoja vastaajia, sen heikkoutena oli valikoituneisuus erityisesti niiden muuttujien kohdalla, jotka olivat tarkastelun kohteena. Vastaajathan saivat jo alkutilanteessa keskimääräistä parempia tuloksia hyvinvoinnissa ja sairauspoissaolojen määrässä. Voi siis olla, että muutoksen mahdollisuus oli alun perinkin pienempi kuin väestössä keskimäärin tulosten ollessa jo alussa niin hyviä.  

Tulosten soveltaminen käytäntöön

Tutkimus osoitti, että jatkuvalla ja säännöllisellä työmatkapyöräilyllä on yhteyksiä sairauspoissaolopäivien määrään ja koettuun psyykkiseen hyvinvointiin. Kävelyllä ei todettu olevan yhteyksiä koettuihin hyvinvoinnin osa-alueisiin eikä sairauspoissaoloihin ollenkaan, ei myöskään kävelyn tai pyöräilyn lisäämisellä tai vähentämisellä vuoden seurantajakson aikana. Voidaankin pohtia, onko sairauspoissaolojen määrä tai koettu fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sopivia mittareita arvioimaan niiden yhteyksiä työmatkaliikkumiseen. Sairauspoissaolot ovat vain osa työhyvinvoinnin isoa kokonaisuutta, johon on yhteydessä moni muukin tekijä liikkumisen lisäksi.

Lisää tutkimustietoa aiheesta tuo Tampereella vuonna 2014 käynnistynyt ja kesäkuussa 2017 päättyvä työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistämistutkimus (KÄPY), joka selvittää työmatkaliikkumisen edistämisen vaikutuksia mm. henkilöstön työkykyyn ja terveyteen 15:sta työpaikassa. Lisätietoa KÄPY-tutkimuksesta löytyy tutkimuksen omilta sivuilta: www.ukkinstituutti.fi/kapy

Referoitu tutkimus

Mytton O, Panter J, Ogilvie D. Longitudinal associations of active commuting with wellbeing and sickness absence. Prev Med 2016; 84: 19-26.

Tutkimuslaitos

University of Cambridge School of Clinical Medicine, UK

Avainsanat

työhyvinvointi, työmatkapyöräily, sairauspoissaolot, hyvinvointi

Lyhennelmän laatija

Johanna Tiilikainen, terveystieteiden maisteri, UKK-instituutti

 

 
Edellinen muokkaus: 03.11.2014