Uutinen

Kolme tärkeintä asiaa vammakaatumisten vähentämiseksi: liikunta, liikunta, liikunta

21.11.2017 13.00

Marraskuun JAMAssa julkaistu laaja katsaus toteaa, että liikunta sekä yksin että yhdessä muiden kaatumisvaaraa vähentävien toimenpiteiden kanssa voi puolittaa iäkkäiden kaatumisvammat. Vaikka kaatumisten ehkäisemiseksi on tehty tutkimusta pitkään, tulokset ovat harvoin johtaneet toimenpiteisiin. Toivottavasti nämä tuore artikkeli toimii katalysaattorina ja kannustaa muutokseen, sillä säännöllisen ja turvallisen liikunnan edistäminen kannattaa.

Vähemmän kaatumisvammoja

Kanadalaiset tutkijat (Tricco ym.) tekivät valtavan työn selvittäessään millaiset kaatumisten ehkäisyyn tarkoitetut ohjelmat ovat tehokkaimpia. Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset ja meta-analyysit ovat tieteellisen tutkimuksen vahvinta näyttöä, mutta perinteinen meta-analyysi vertaa vain kahta eri keinoa keskenään, eli yleensä tutkimuksen kohteena olevaa hoitoa tavanomaiseen hoitoon. Kanadalaiset käyttivät menetelmänä verkko-meta-analyysia (network meta-analysis), joka mahdollistaa monien eri hoitojen vertailun samassa mallissa.

Esimerkki siitä, miltä verkko-meta-analyysi näyttää (lähde JAMA 2017;318(17):1677-1699)


 

Tutkijat kävivät läpi yli 1200 tieteellistä artikkelia, joissa tutkittavat olivat yli 65-vuotiaita, ja lopulliseen vertailuun hyväksyttiin 283 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Tutkittavia näissä oli lähes 160 000. Erilaisten hoitomuotojen kirjo oli laaja, liikuntaharjoittelun lisäksi mm. näön tarkastukset ja tarvittaessa korjaukset (kuten kaihileikkaukset), ympäristön turvallisuus, kalsium- ja D-vitamiinilisä, elämänlaadun parantaminen, liukuesteet, lonkkasuojaimet tai värinäharjoittelu. Myös mm. sosiaaliset suhteet ja kognitiivisen toimintakyvyn harjoitteet olivat hoitojen joukossa.

Liikuntaa vai lonkkasuojaimia – toimenpiteet tarpeen mukaan

Vammakaatumiset olivat päävastemuuttujana 54 tutkimuksessa, niissä tutkittavia oli yli 40 000 ja eri hoitomuotojen vertailuja kaikkiaan 780. Liikunta yksin vähensi vammoja puoleen ja oli tehokkain yksittäinen tekijä kaatumisvammojen ehkäisemiseksi. Lisäarvoa tuloksiin olisi tuonut erilaisten liikuntaharjoitusten tarkastelu, mutta tutkijat niputtivat kaikki yhteen. Pohdinnassa he kuitenkin totesivat, että harjoittelun tulisi parantaa lihasvoiman lisäksi tasapainoa ja liikkuvuutta, ja harjoitteet tulisi räätälöidä asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Näön tarkistaminen ja tarvittaessa korjaaminen vähensi kaatumisvaaraa, ja kun lisäksi turvattiin riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti ja muokattiin kotiympäristöä turvallisemmaksi, vammakaatumiset vähenivät jopa 70 %.

Kaatujien määrä väheni puoleen, kun liikuntaharjoittelun lisäksi kiinnitettiin huomiota elämänlaatuun, lonkkasuojainten käyttöön ja ympäristön turvallisuuteen. Lonkkamurtumien ehkäisyssä tehokkaimmaksi osoittautui osteoporoosin lääkehoito yhdessä kalsium ja D-vitamiinin kanssa.

Ihmiset ovat erilaisia

Tehokkaimmin kaatumisia ja kaatumisvammoja ehkäistään ottamalla huomioon yksilölliset tarpeet hoitomuotojen valinnassa. Liikuntaa tulee lisätä maltillisesti, koska liikkeelle lähtiessään vähän liikkunut huonokuntoinen ikäihminen altistuu kaatumisille aikaisempaa useammin. Liikuntaharjoittelu on myös syytä aloittaa varovasti ja lisätä harkiten harjoituksen tehoa ja kestoa. Liian kovatehoinen liikunta vain kipeyttää lihakset ja harjoittelu loppuu ennen kuin kunnolla alkaakaan.

On helppoa rohkaista ja kannustaa aktiivisia ihmisiä jatkamaan liikuntaa, mutta myös epäröivät tai vastahakoiset henkilöt pitäisi saada liikkeelle.  Kävely, tasapaino- ja voimaharjoittelu ovat kaikki hyviä, mutta tärkeintä on löytää itselle mieluinen tapa liikkua, jotta siitä muodostuu tapa. Liikunnan lisäksi on tärkeää muistaa muut kaatumisvaaraa vähentävät toimenpiteet.

Tutkimuslaitos
University of Toronto

Lähteet
A.C. Tricco et al. Comparisons of interventions for preventing falls in older adults. A systematic review and meta-analysis. JAMA 2017; 318 (17): 1687-1699

E.B. Larson: Evidence supports action to prevent injurious falls in older adults. JAMA  2017; 318 (17): 1659-1660

Lyhennelmän laatija
Kirsti Uusi-Rasi, erikoistutkija, filosofian tohtori, UKK-instituutti

 

 
Edellinen muokkaus: 03.11.2014