Uutinen

Hoitohenkilöstön selkäkipujen taustalla selän rasittuneisuuden ja huonon kunnon lisäksi psykososiaaliset tekijät

13.12.2017 11.00

Selkäkivut ovat yleisiä fyysisesti raskasta työtä tekevillä, kuten hoitohenkilöstöllä. Suuri osa selkäkivuista on epäspesifejä, toisin sanoen kivun varsinaista syytä on vaikea osoittaa. Usein kipua esiintyy vaihtelevasti pidemmän ajan, noin 10%:lla kipu kroonistuu , noin 10%:lla kipu kroonistuu. Psykososiaalisia tekijöitä, kuten pelko- ja välttämiskäyttäytymistä, tyytymättömyyttä työhön ja ahdistuneisuutta pidetään kroonistumisen riskitekijöinä. Myös huonon fyysisen kunnon merkityksestä selkäkivun riskinä alkaa olla lisääntyvässä määrin tutkimustietoa.

UKK-instituutin NURSE-tutkimuksessa on tutkittu selkäneuvonnan, pilatestyyppisen lihaskuntoharjoittelun ja näiden yhdistelmän vaikutusta hoitohenkilöstön selkäkipuun, selän liikehallintaan sekä pelko- ja välttämiskäyttäytymiseen. Nyt esiteltävässä tutkimuksessa selvitimme eri tekijöiden vaikutuksia selkävaivaisten naishoitajien kipuun, fyysiseen toimintakykyyn ja työkykyyn alkutilanteessa ymmärtääksemme paremmin tutkimusaineiston tilannetta ennen tutkimusinterventioita. Selvitimme myös työvuoron jälkeen koetun selän rasittuneisuuden yhteyksiä fyysisen kunnon eri osatekijöihin.

Tutkimusmenetelmät
Tutkittavat olivat 30–55  –vuotiaita fyysisesti raskasta potilastyötä tekeviä selkävaivaisia naisia, joilla kipu ei ollut kestänyt yli puolta vuotta ja jotka olivat toimineet nykyisessä hoitoalan ammatissaan vähintään vuoden. Aineisto kerättiin vuosina 2011-2013 Tampereen kaupungin ja TAYSin eri toimipisteistä. Alkumittauksissa osallistujilta selvitettiin kyselylomakkeiden avulla mm. selkäkivun voimakkuutta ja työtä haittaavaa kipua, fyysistä toimintakykyä, koettua työkykyä, liikunnan määrää, muita tuki- ja liikuntaelimistön kipuja, työstä palautumista, väsyneisyyttä, koettua selän rasittuneisuutta työpäivän jälkeen, sekä työhön että vapaa-ajan liikkumiseen liittyvää pelko- ja välttämiskäyttäytymistä ja depressiota. Fyysistä kuntoa mitattiin kestävyyskunnon osalta 6 minuutin kävelytestillä. Lihaskuntoa ja liikehallintaa mitattiin UKK-instituutin terveyskuntotesteillä. Lisäksi tutkittavat pitivät viikon ajan objektiivista liikemittaria liikkumisen määrän arvioimiseksi.

Eri muuttujien yhteyksiä työtä haittaavaan kipuun, fyysiseen toimintakykyyn ja työkykyyn selvitettiin ensin kahden muuttujan välisissä analyyseissä. Tilastollisesti merkittävän yhteyden saaneet muuttujat otettiin mukaan monimuuttuja-analyysiin (yleistetty lineaarinen malli), jossa tutkittiin, mitkä näistä lukuisista muuttujista selittävät parhaiten kipua, työ- ja toimintakykyä.

Tulokset
219 koehenkilöstä yli 85% oli lähi- tai sairaanhoitajia, loput muuta potilastyötä tekeviä, selkävaivoja potevia hoito- ja kuntoutusalan ammattilaisia. Seulonnassa tutkittavista 82%:lla oli selkäkipua useampana päivänä viikossa, 18%:lla kipua oli päivittäin. Asteikolla 0-100 keskimääräinen selkäkivun voimakkuus oli alkumittauksissa 36,2. Kaikista tutkituista tekijöistä työtä haittaavaa selkäkipua selittivät parhaiten koettu selän rasittuneisuus työpäivän jälkeen, monikipuisuus ja työhön liittyvä pelko- ja välttämiskäyttäytyminen.  Nämä selittivät parhaiten myös fyysistä toimintakykyä, johon olivat yhteydessä lisäksi kuntotekijöistä ketteryys (8- juoksu) ja lihasvoima (muunneltu punnerrus). Työkykyä selittivät parhaiten selän rasittuneisuuden ja työhön liittyvän pelko- ja välttämiskäyttäytymisen lisäksi depressio ja työstä palautuminen. Koska koettu selän rasittuneisuus oli voimakkaasti yhteydessä kaikkiin päätemuuttujiin, selvitimme myös sen yhteyksiä fyysisiin kuntotekijöihin. Kuntotulokset kaikissa kunnon osatekijöitä mittaavissa testeissä olivat systemaattisesti huonompia niillä, jotka kokivat enemmän selän rasittuneisuutta työpäivän jälkeen.

Johtopäätökset
Lukuisten muuttujien joukosta työhön liittyvä pelko- ja välttämiskäyttäytyminen sekä koettu rasittuneisuus työpäivän jälkeen olivat merkitsevästi yhteydessä työtä haittaavaan kipuun, fyysiseen toimintakykyyn ja työkykyyn. Sekä huono kestävyys- että lihaskunto olivat puolestaan yhteydessä koettuun selän rasittuneisuuteen, ts. huonokuntoisten selkä väsyi töissä. Selkävaivoja poteva hoitohenkilöstö saattaakin hyötyä NURSE-tutkimuksen kaltaisesta interventiosta, jossa pyritään vaikuttamaan sekä psyko-sosiaalisiin (pelko- ja välttämiskäyttäytyminen) että fyysisiin tekijöihin selkäneuvonnan ja pilatestyyppisen lihaskuntoharjoittelun keinoin.

Mikä merkitys tutkimuksen tuloksilla on käytännön työhön?
Pelko- ja välttämiskäyttäytymistä pidetään keskeisenä tekijänä kivun kroonistumisessa. Tämän tutkimuksen perusteella sillä näyttää olevan voimakas yhteys kipuun sekä työ- ja toimintakykyyn jo varhaisemmassa vaiheessa, ennen kroonistumista. Onkin perusteltua lievittää liikkumisen pelkoa selkäneuvonnalla ja turvallisen liikkumisen ohjauksella jo selkäkivun varhaisessa vaiheessa.
Fyysiset kuntotekijät vaikuttivat selän väsymiseen. Kysymys ”Kuinka rasittuneeksi tunnet selkäsi normaalin työvuoron jälkeen” (1= ei lainkaan rasittunut, 5 = erittäin rasittunut) on yksinkertainen tapa seuloa niitä, jotka rasittuneen selän vuoksi saattaisivat hyötyä kunnon testauksesta ja liikuntaneuvonnasta.


Kirjoittaja

Annika Taulaniemi
suunnittelija, THM, ft, väitöskirjatutkija

Lähde
Taulaniemi A, Kuusinen L, Tokola K, Kankaanpää M, Suni JH. Bio-psychosocial factors are associated with pain intensity, physical functioning, and ability to work in female healthcare personnel with recurrent low back pain. Journal of rehabilitation medicine 2017. Epub 2017/08/11.

_____________________________________________________________________________________________

Tutustu tutkimukseen: Naishoitajien selkäkivun ehkäisytutkimus (NURSE)

NURSE RCT-tutkimus voitti vuoden 2016 Liikuntalääketieteen tutkimuksen ensimmäisen palkinnon. 

Artikkeli tutkimuksen päätuloksista on arvioitavana British Journal of Sports Medicine julkaisusarjassa.


Muut NURSE-tutkimukseen liittyvät julkaistut artikkelit:

Taulaniemi RPA, Kankaanpää MJ, Tokola KJ, Luomajoki HA, Suni JH. Reliability of musculoskeletal fitness tests and movement control impairment test battery in female health-care personnel with recurrent low back pain. J Nov Physiother. 2016;6(1):282. 

Kolu P, Tokola K, Kankaanpaa M, Suni J. Evaluation of the Effects of Physical Activity, Cardiorespiratory Condition, and Neuromuscular Fitness on Direct Healthcare Costs and Sickness-Related Absence Among Nursing Personnel With Recurrent Nonspecific Low Back Pain. Spine (Phila Pa 1976). 2017;42(11):854-62. Epub 2016/10/19.

Tutkimuksen protokolla:

Suni JH RM, Kankaanpää M, Taulaniemi A, Lusa S, Lindholm H., Parkkari J. Neuromuscular exercise and back counselling for female nursing personnel with recurrent non-specific low back pain: study protocol of a randomised controlled trial (NURSE-RCT) BMJ Open Sport Exerc Med. 2016;2:e000098. 

 

 _____________________________________________________________________________________________________________

 UKK-instituutti kouluttaa


UKK-instituutti järjestää NURSE-tutkimuksessa toteutettujen interventioiden menetelmistä myös koulutusta lähi- ja monimuotokoulutuksena:

-   Sovellettua pilatesta selkäoireiselle, UKK-instituutti, Tampere. Lähiopetusjaksot 7.-8.2. ja 11.-12.4.2018

-   Hoitohenkilöstön liikkumisen, kunnon ja työkyvyn seuranta työterveyshuollossa,  UKK-instituutti, Tampere 29.11.2018

-   Tule-pilatesta joogamaustein, Oulu (yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston kanssa).
    Lähiopetusjaksot 16.-17.5. ja 23.-24.8.2018.


Toteutamme tilauskoulutusta kaikista koulutusaiheistamme työyhteisölle ja opiskelijaryhmille. Voit tilata räätälöidyn verkkokoulutustoteutuksen, asiantuntijaluentoja, koulutuspäivän sekä monipuolisia käytännön harjoituksia ja työpajoja useista terveysliikunnan eri aihealueista. Lähiopetusta voidaan järjestää joko asiakkaan osoittamissa tiloissa tai UKK-instituutissa Tampereella.  Lisätietoa: www.ukkinstituutti.fi/koulutus

 

 

 

 

 
Edellinen muokkaus: 03.11.2014