Uutinen

Vapaa-ajan istumisen vähentäminen vaikeaa

28.2.2018 14.00

Esiteltävässä katsauksessa tarkasteltiin tutkimuksia, joissa on pyritty vähentämään aikuisväestön vapaa-ajalla tapahtuvaa istumista. Tulosten mukaan vapaa-ajan istumista on mahdollista vähentää, mutta interventioiden vaikutukset ovat olleet lyhytkestoisia. Pysyvien muutosten aikaansaaminen on haastavaa. Tutkimusnäyttö pohjautuu heterogeenisiin ja heikkolaatuisiin tutkimuksiin, joten laadukkaan ja riittävän isolla ostokoolla toteutetun lisätutkimuksen tarve on ilmeinen.

Tausta

Istuminen ja muu paikallaanolo kattaa merkittävän osan valveillaoloajasta. Vapaa-ajalla istumista kertyy mm. tv:n ja erilaisten älylaitteiden (puhelin, tietokone, tabletit, pelikonsolit) parissa sekä kulkuvälineissä. Runsas istuminen ja muu paikallaanolo ovat monien tutkimusten mukaan yhteydessä mm. verenkiertoelimistön sairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja tiettyjen syöpien riskiin sekä ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Runsasta istumista voidaan vähentää erilaisilla yksilö-, ympäristö- ja yhteisötasolle suunnatuilla toimenpiteillä/interventioilla, mutta toistaiseksi systemaattisia katsauksia istumisen vähentämistoimenpiteiden vaikuttavuudesta on tehty vain työpäivän aikaisesta istumisesta. Suuri osa istumisesta tapahtuu kuitenkin vapaa-ajalla, ja sen vähentämiseen voidaan tarvita erilaisia keinoja kuin työssä istumisen vähentämiseen.

Tutkimusongelma

Tutkimuksessa selvitettiin vapaa-ajan istumisen vähentämiseen tähtäävien interventioiden vaikuttavuutta. Aiheesta on tehty yksittäisiä tutkimuksia, mutta tuloksia ei ole aikaisemmin koottu meta-analyysiin tai systemaattiseksi katsaukseksi.

Menetelmät

Katsaukseen otettiin mukaan yhdeksästä tietokannasta löytyneet satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset, joissa oli selvitetty vapaa-ajan istumisen vähentämiseen ja/tai liikkumisen lisäämiseen suunnattujen interventioiden vaikuttavuutta 18 vuotta täyttäneillä henkilöillä. Jokaisessa mukaan otetussa tutkimuksessa tuli olla vähintään yksi vapaa-ajan istumista kuvaava tekijä kuten kokonaisistumisaika tai istumisaika kotona tai kulkuvälineissä, tv:n katseluaika ja/tai tietokoneen ääressä vietetty aika, jota oli arvioitu kyselyllä tai liikemittarilla. Intervention vaikuttavuutta tuli olla verrattu joko toiseen interventioon tai kontrolliryhmään (ei interventiota).

Otsikoiden ja abstraktien perusteella soveltuviksi arvioitiin 4712 tutkimusta, joista 89 valittiin kokotekstitarkasteluun. Lopulliseen katsaukseen hyväksyttiin mukaan 19 tutkimusta, joissa oli arvioitu monitahoisten elämäntapainterventioiden, neuvonnan, television katselua säätelevien laitteiden käytön ja työpaikalla toteutettujen interventioiden vaikutuksia vapaa-ajan istumiseen. Meta-analyysillä arvioitiin tutkimusten yhdistettyä (pooled) vaikutusta vapaa-ajan istumiseen vertaamalla interventio- ja kontrolliryhmän keskimääräistä muutosta intervention alku- ja lopputilanteen välillä. Interventiot, joiden seuranta-aika oli alle neljä kuukautta, tulkittiin lyhytkestoisiksi, neljästä kuukaudesta vuoteen kestäneet seurannat keskipitkiksi ja yli vuoden kestäneet pitkäkestoisiksi.

Tulokset

Meta-analyysin tulosten mukaan interventioilla voitiin vähentää vapaa-ajanistumista keskimäärin 30 minuuttia päivässä, mutta tutkimukset olivat hyvin heterogeenisiä ja istumista pystyttiin vähentämään vain 4–12 kuukautta kestäneissä seurannoissa. Television katseluun käytettyä aikaa pystyttiin vähentämään keskimäärin 61 minuuttia päivässä lyhytkestoisissa interventioissa ja 11 minuuttia päivässä keskipitkissä interventioissa. Interventiot olivat siis vaikuttavia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, mutta pitkäkestoisten muutosten aikaansaamisesta tarvitaan lisää tutkimusta.

Näyttö liikennevälineissä istumisen tai tietokoneen ääressä istumisen vähentämisestä on vielä puutteellista. Myös yli 60-vuotiaiden henkilöiden istumisen vähentämisestä tarvitaan lisää tutkimusta. Tämän katsauksen kirjoittajat eivät löytäneet vapaa-ajan istumisen vähentämisestä yhtään satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, jossa osallistujien keski-ikä olisi ollut yli 60 vuotta.

Tutkimuksen toteuttamisen arviointi

Tutkimuksessa oli tehty systemaattinen kirjallisuuskatsaus, ja sen eteneminen oli kuvattu tarkoituksenmukaisesti. Mukaan valittiin vain satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, mutta lukumääräisesti tutkimuksia löydettiin vähän ja mukaan valikoituneet tutkimukset olivat sekä sisällöltään että menetelmiltään hyvin heterogeenisia. Suuressa osassa tutkimuksia otoskoot olivat pieniä, ja istumisen arviointi perustui osallistujien itse ilmoittamiin tietoihin. Tällä tavoin kerätty tieto istumisen määrästä ei välttämättä ole täysin luotettavaa, mutta siten saadaan kuitenkin arvokasta tietoa istumistilanteista. Television tai tietokoneen ääressä vietetty aika voi tosin sisältää myös seisomista tai pientä liikettä, joten jatkossa istumisen mittaamisessa olisikin tärkeää käyttää itsearviointien rinnalla myös objektiivisia mittareita.

Tulosten soveltaminen käytäntöön

Yksilöllä on usein suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten paljon istuu vapaa-ajalla kuin työpäivän aikana. Siten vapaa-ajan istumiseen vaikuttamisella voi olla suuri merkitys pyrittäessä vähentämään istumiseen käytettyä kokonaisaikaa.

Koska istumisen kokonaismäärän vähentämisen ohella myös yhtäjaksoisen istumisen tauottamisella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia terveyteen, voi pienilläkin käyttäytymismuutoksilla olla suuri merkitys. Tämä tutkimus antoi viitteitä siitä, että vapaa-ajan istumiseen on mahdollista vaikuttaa. Jatkossa tarvitaan laadukkaita vapaa-ajan istumisen vähentämiseen ja tauottamiseen suunnattuja interventioita, joissa on riittävän suuret otoskoot sekä pitkät seuranta-ajat.

Referoitu tutkimus

Shrestha N, Grgic J, Wiesner G, Parker A, Podnar H, Bennie JA, Biddle SJH, Pedisic Z. Effectiveness of interventions for reducing non-occupational sedentary behavior in adults and older adults: a systematic review and meta-analysis. Br J Sports Med 2018:0:1-9. doi: 10.1136/brjsports-2017-098270.

Avainsanat

vapaa-aika, istuminen, systemaattinen katsaus, meta-analyysi, aikuiset

Lyhennelmän laatija

Erikoistutkija Pauliina Husu, TtT
UKK-instituutti

 

 

 
Edellinen muokkaus: 03.11.2014