Uutinen

Pyöräilyväyläverkoston laajentamisen terveysvaikutukset

9.5.2018 13.00

Esiteltävässä eurooppalaisessa tutkimuksessa selvitettiin, mitä merkitystä pyöräilyväyläverkoston pituudella on siihen, miten suuri osuus matkoista kuljetaan pyörällä (pyöräilyn kulkutapaosuus). Tutkimus osoitti, että sitä suurempi osuus matkoista pyöräillään, mitä pidempi pyöräilyverkosto on. Toiseksi arvioitiin, miten pyöräilyväyläverkoston pidentäminen auttaa välttämään enneaikaisia kuolemia fyysiseen aktiivisuuteen, ilmansaasteisiin ja liikennesattumuksiin kohdistuvien muutosten kautta. Pyöräilyverkoston pidentäminen vaikutti positiivisesti melkein useimpien mukana olleiden kaupunkien asukkaiden terveyteen. Saavutettujen terveyshyötyjen taustalla osoittautui olevan kaikissa tarkastelun kohteena olleissa vaihtoehdoissa lisääntynyt liikunta. Lopuksi tutkimuksessa verrattiin pyöräilyväyläverkoston pidentämisestä aiheutuvia kustannuksia niihin taloudellisiin hyötyihin, jotka koituvat enneaikaisten kuolemien välttämisestä. Tutkimuksen mukaan pyöräilyverkoston pidentäminen oli taloudellisesti kannattavaa etenkin tilanteessa, jossa pyöräilyverkostoa pidennettiin 10 prosentilla.

Tausta

Autoilun keskeinen rooli ihmisten elämässä johtaa istuvaan elämäntyyliin sekä ekologisiin ja taloudellisiin haittoihin. Siirtyminen autoilusta pyöräilyyn voi vähentää näitä haittoja. Pyöräilyn edistämiseksi tarvitaan kuitenkin hyvin suunniteltu ja turvallinen rakennettu ympäristö. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että pidempi pyöräilyväyläverkosto on yhteydessä pyöräilyn suurempaan kulkutapaosuuteen. Eri pituisten pyöräilyväyläverkostojen yhteyttä pyöräilyn kulkutapaosuuteen ei kuitenkaan vielä tunneta.   

Tarkoitus

Tutkimuksessa selvitettiin

1) pyöräilyväyläverkoston pituuden yhteyttä pyöräilyn kulkutapaosuuteen

2) pyöräilyväyläverkoston pidentämisen kansanterveydellisiä vaikutuksia

3) pyöräilyväyläverkoston pidentämisen kustannuksia suhteessa niihin taloudellisiin hyötyihin, joita saadaan ennenaikaisilta kuolemilta välttymisestä

Menetelmät

Aineisto kerättiin eurooppalaisista kaupungeista ja sitä koskevat menetelmät on kuvattu tarkemmin aiemmassa www-julkaisussa (Salmon ja Mueller 2017).

Ensimmäistä tarkoitusta varten käytettiin aineistoa, joka oli kerätty 167 kaupungista. Kaupunkien pyöräilyväyläverkostojen pituudet arvioitiin OpenStreetMap’n avulla ja niille laskettiin yhtenäinen muuttuja ”kilometriä per 100000 asukasta”.  

Tutkimuksen toista tarkoitusta eli kansanterveydellisten vaikutusten arviointia varten  aineisto rajattiin seitsemään kaupunkiin, jotka olivat mukana EU:n PASTA-projektissa (www.pastaproject.eu). Pyöräilyn kulkutapaosuuden lisääntymistä tarkasteltiin neljän eri mahdollisen tilanteen (skenaarion) avulla:

Ensimmäisen mukaan pyöräilyväyläverkoston pituus kasvaisi 10, toisen 50 ja kolmannen 100 prosenttia. Neljännessä skenaariossa kaupungin kaikki tiet oli varustettu pyöräilyväylällä. Oletuksena oli, että 25 % henkilöautolla ja 75 % joukkoliikenteellä kuljetuista alle viiden kilometrin matkoista muuttui pyöräilymatkoiksi, jotka kuljettiin nopeudella 13 km/h. Kansanterveydellisiä hyötyjä arvioitiin suhteessa liikunnan energiankulutukseen, ilmansaasteille altistumiseen ja liikennesattumuksiin.
Lopuksi terveyshyötyjä tarkasteltiin vielä aineistossa, joka käsitti kaikki 167 kaupunkia. Oletuksena oli, että kussakin niistä saavutettaisiin tässä tutkimuksessa havaittu suurin mahdollinen pyöräilyn kulkutapaosuus.

Myös kolmanteen tarkoitukseen eli kustannus-hyöty analyysiin käytettiin PASTA-kaupungeista kerättyä aineistoa. Kustannuksia arviointiin hollantilaislukujen perusteella, joiden mukaan yhden pyöräilyväyläkilometrin rakentaminen maksaa 2 miljoonaa euroa, ja sen ylläpitäminen 4000 euroa per vuosi. Terveyshyötyjen osoittimena oli ennenaikaisten kuolemien välttäminen, joka muutettiin rahaksi maakohtaisten value of statistical life –arvojen perusteella.

Tulokset

Pyöräilyväyläverkoston pituuden yhteys pyöräilyn kulkutapaosuuteen

Mitä pidempi pyöräilyverkosto oli, sitä suurempi osuus matkoista kuljettiin pyörällä. Suurimmillaan kulkutapaosuus oli 24,7 prosenttia, johon päästiin pyöräilyväyläverkoston pituudella, joka oli 315 kilometriä 100000 asukasta kohden. Laskelmat osoittivat, että kaupungeissa, joissa pyöräilyn kulkutapaosuus oli jo lähtötilanteessa lähellä 24,7 prosenttia, pyöräilyväyläverkoston pituutta pitäisi kaksinkertaistaa, jotta osuus nousisi edes yhdellä prosenttiyksiköllä.  

Pyöräilyväyläverkoston pidentämisen kansanterveydelliset vaikutukset

Kahta kaupunkia lukuun ottamatta pyöräilyverkoston pidentäminen vaikutti positiivisesti kaupunkien asukkaiden terveyteen. Neljäs skenaario, jossa pyöräilyväylä olisi kaikilla kaupungin teillä, tuotti suurimmat terveyshyödyt. Sen mukaan pyöräilyväyläverkoston pidentäminen auttaisi vuosittain välttämään 7-1210 ennenaikaista kuolemaa kaupungista riippuen. Asukasmäärään suhteutettuna luku oli 14-15 per 100000 asukasta (neljä kaupunkia). Ensimmäisenkin skenaarion mukainen pyöräilyväyläverkoston pidentäminen 10 prosentilla auttaisi välttämään 9-31 ennenaikaista kuolemaa. Kaikissa vaihtoehdoissa terveyshyödyt liittyivät lisääntyneeseen liikuntaan, joka kumosi ilmansaasteiden ja liikennesattumusten haitalliset vaikutukset. Pyöräilyn lisääntyessä ilmansaasteille altistuminen oli kuitenkin suurempi riski kuin liikennesattumukset. Jos kaikissa 167 kaupungissa saavutettaisiin 24,7 prosentin pyöräilyn kulkutapaosuus, vuosittain voitaisiin välttää 10091 ennenaikaista kuolemaa.

Kustannus-hyöty-analyysi: Pyöräilyväyläverkoston pidentämisen kustannukset suhteessa ennenaikaisista kuolemista koituviin rahallisiin hyötyihin

Kustannus-hyötyjä todettiin kahta lukuun ottamatta kaikissa kaupungeissa. Suhde oli suurin ensimmäisessä skenaariossa (pyöräilyväyläverkoston pidentäminen 10 prosentilla), jossa se oli pienimmillään 8:1 Lontoossa (laajentamiseen käytetty euromäärä tuottaa kahdeksankertaisen euromääräisen terveyshyödyn) ja suurimmillaan 70:1 Roomassa.

Tutkimuksen arviointia ja tulosten soveltaminen käytäntöön

Pyöräilyväyläverkoston pidentäminen, joka perustui erilaisiin laskennallisiin skenaarioihin, kasvatti pyöräilyn kulkutapaosuutta ja auttoi välttämään ennenaikaisia kuolemia. Lisäksi pyöräilyväyläverkoston pidentäminen todettiin taloudellisesti kannattavaksi etenkin ensimmäisen skenaarion mukaisessa tilanteessa.

Tutkimuksen vahvuutena oli se, että tarkastelu ulottui useisiin Euroopan maihin. Lisäksi pyöräilyväyläverkoston pituuteen liittyvän tiedon keruussa oli käytetty aiemmissa tutkimuksissa luotettavaksi todettua menetelmää ja eri maista kerätty tieto oli muutettu samanmittaiseksi. Molemmat parantavat tulosten luotettavuutta ja edesauttavat tutkimuksen toistettavuutta.

Tutkimuksen keskeisin heikkous oli se, että pyöräilyväyläverkoston pituudesta tai pyöräilyn kulkutapaosuudesta ei ollut saatavissa pitkittäistietoa, mikä estää kausaalisten syy-seuraus –päätelmien tekemisen. Ei siis voida sanoa lisäsikö pyöräilyväyläverkoston pituus pyöräilyä vai tapahtuiko toisinpäin eli lisäsikö pyöräilijöiden suuri määrä pyöräilyväyläverkoston pituutta. Lisäksi tiedetään, että pyöräilyyn vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin rakennettu ympäristö. Tällaisia ovat esimerkiksi sosiaaliset ja yksilölliset tekijät sekä politiikat. Näistä tekijöistä ei kuitenkaan ollut saatavilla tietoa, joten niitä ei voitu ottaa huomioon tutkimuksen analyyseissä. Tulosten tulkinnassa on myös tärkeää tiedostaa, että terveyshyötyjen arvioinnissa otettiin huomioon vain rajallinen joukko terveyteen liittyviä tekijöitä, kuten fyysinen aktiivisuus, ilmansaasteet ja liikennesattumukset. Niiden lisäksi on olemassa suuri joukko muitakin aktiivisiin kulkutapoihin liittyviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Niitä ovat muun muassa vähentynyt melu ja kasvihuonepäästöt sekä parantunut sosiaalinen koheesio ja mielenterveys.

Referoitu tutkimus

Mueller N, Rojas-Ruenda D, Salmon M, Martinez D, Ambros A, Brand C, de Nazelle A, Dons E, Gaupp-Berghausen M, Girike R, Götschi T, Iacorossi F, Int Panis L, Kahlmeier S, Raser E, Nieuwenhuijsen M, on behalf of the PASTA consortium. Health impact assessment of cycling network expansions in European cities. Prev Med 2018;109:62-70.

Aineiston keruun tarkempi kuvaus:

Salmon M, Mueller N. cycle-infrastructure-modeshare.
https://zenodo.org/record/439009

                                                              

Tutkimuslaitos

ISGlobal, Centre for Research in Environmental Epidemiology (CREAL), Barcelona, Espanja.

Avainsanat

Kustannus-hyöty analyysi, pyöräilyväyläverkosto, terveysvaikutusten arviointi, kulkutapa, kuolleisuus, avoin data.

Lyhennelmän laatija

Minna Aittasalo, dosentti, terveystieteiden tohtori, ft, erikoistutkija, UKK-instituutti

 

 

 
Edellinen muokkaus: 03.11.2014