Tavoitteellinen askelmittarin käyttö kannustaa liikkumaan

Tiedote, Tampere 25.10.2012

Askelmittarin päivittäinen käyttö lisää kävelyä asiointimatkoilla ja vapaa-ajan harrastuksena. Askelmittari kannustaa myös portaiden käyttöön. UKK-instituutin tutkimuksessa selvitettiin askelmittarin tavoitteellisen käytön vaikutuksia vähän liikkuvien toimistotyöntekijöiden kävelyyn ja istumiseen. Vaikka kävely lisääntyi, päivittäiseen istumiseen askelmittarilla ei ollut vaikutusta.

Askelmittarin käyttöä tuettiin askelpäiväkirjan ja kannustavien sähköpostiviestien avulla. Tämä osoittautui varsin edulliseksi tavaksi edistää työntekijöiden terveyttä, sillä toiminnan välittömät kustannukset olivat 43 euroa työntekijää kohden.

Askelmittari

Tutkimuksessa oli mukana 20 pirkanmaalaista työpaikkaa. Niissä tutkimukseen seulottiin 241 työntekijää, jotka liikkuivat liikuntasuosituksia vähemmän. Puolet tutkittavista (n=123) arvottiin askelmittariryhmään. Sille järjestettiin yhteinen liikuntaneuvontatapaaminen, jossa jokainen sai askelmittarin omakseen ja opastuksen sen tavoitteelliseen käyttöön askelpäiväkirjan avulla. Työterveyshuolto lähetti lisäksi kannustavan sähköpostiviestin kerran kuukaudessa puolen vuoden ajan. Vertailuryhmäläiset saivat askelmittarin vasta tutkimuksen päätyttyä.

Jo kaksi kuukautta tutkimuksen alkamisesta askelmittariryhmäläiset kävelivät enemmän asiointimatkoja ja käyttivät vertailuryhmää enemmän portaita. Puoli vuotta kestäneen tutkimuksen päätyttyä myös vapaa-ajan kävelijöiden määrä lisääntyi enemmän askelmittariryhmässä. Erot ryhmien välillä olivat suuntaa-antavia ja tutkijat arvelevat, että vaikutuksia olisi ehkä saatu vahvistettua, jos työntekijöille olisi järjestetty useampia tapaamiskertoja.

Tutkimus herätti työpaikoilla kiinnostuksen liikuntaan. Puoli vuotta sen päättymisen jälkeen yhdeksässä työpaikassa oli käynnistetty liikuntaa edistäviä toimenpiteitä ja kuudessa työpaikassa oli käytössä askelmittarit.

Yli kolmasosa työikäisistä liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, mikä yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa heikentää työntekijöiden työssä selviytymistä ja lisää sairauspoissaoloja. Yritysten tavanomaiset ponnistelut liikkumisen edistämiseksi, kuten liikuntaryhmät ja –tempaukset, tavoittavat vain pienen osan liian vähän liikkuvista työntekijöistä.

Työpaikoille tarvittaisiinkin helposti toteutettavia liikuntaa edistäviä keinoja, jotka saavuttavat myös ne työntekijät, joille liikunnan harrastaminen ei ole elämäntapa.

Alkuperäisjulkaisu
Aittasalo M, Rinne M, Pasanen M, Kukkonen-Harjula K, Vasankari T. Promoting walking among office employees - evaluation of a randomized controlled intervention with pedometers and e-mail messages. BMC Public Health 2012, 12:403.

Rahoittajat
Työsuojelurahasto ja Juho Vainion Säätiö

Lisätietoja

Minna Aittasalo
Minna Aittasalo
erikoistutkija
terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti
Puh. 03 2829 267
2. Puh. 046 9222 094
Asiantuntemus
  • terveysliikunnan edistämisen dosentti (Jyväskylän yliopisto)
  • terveyttä edistävä liikunta
  • liikunnan edistämiskeinot (aikuiset, lapset, nuoret)
  • liikuntaneuvonta ja Liikkumisresepti
  • kävelyn ja pyöräilyn edistäminen osana liikkumisen ohjausta
  • fyysisen aktiivisuuden arviointi
  • liikunnan edistämishankkeiden suunnittelu ja arviointi
  • tutkimustiedon levittäminen käytäntöön

ASKEL — liikunnan edistäminen työpaikoilla

STEP-STUDY: Promoting walking in worksite setting — evaluation of a pedometer-based randomized intervention supported with e-mail

Tutkimuksessa selvitetään, lisäävätkö yksi yhteinen tapaamiskerta, askelmittarin käyttö ja sähköpostiviestit vähän liikkuvien työntekijöiden kävelyä ja muuta liikkumista istumatyötä tekevillä.

Lue tutkimus

 
Edellinen muokkaus: 17.11.2014