Suurin osa suomalaisten valveillaoloajasta kuluu istuen tai maaten

Tiedote 7.8.2014

Suomalaiset aikuiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan liikkumattomina, keskimäärin kolme neljäsosaa valveillaoloajasta kuluu paikallaan maaten, istuen tai seisten. Terveysliikuntasuosituksen edellyttämää reipasta tai rasittavaa fyysistä aktiivisuutta kertyy päivän aikana hyvin vähän. Vain vajaa neljäsosa aikuisista saavutti suosituksen edellyttämän määrän kestävyystyyppistä liikuntaa, ilmenee Terveys 2011 -tutkimuksesta.

Aikaisempien suomalaisten kyselytutkimusten mukaan työikäisistä puolet ja eläkeikäisistä reilu neljännes liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Terveys 2011 -tutkimuksen Fyysinen aktiivisuus ja kunto -alaotoksessa fyysistä aktiivisuutta mitattiin ensimmäisen kerran objektiivisesti kiihtyvyysmittareilla.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset aikuiset viettävät keskimäärin kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan paikallaan eli maaten, istuen tai seisten. Aikuisilla reilut 9 tuntia valveillaoloajasta kuluu istuen tai makuulla, seisoma-asennossa paikallaan vietettiin keskimäärin 2 tuntia 30 minuuttia. Miehet makailivat ja istuivat päivässä 44 minuuttia enemmän kuin naiset. Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja, vanhin väestö kuitenkin makaili ja istui nuorempia enemmän.

Kevyeen aktiivisuuteen käytettiin lähes viidesosa valveillaoloajasta, reippaaseen noin neljä prosenttia ja rasittavaan alle yksi prosenttia. Kevyttä aktiivisuutta kertyi eniten 30—60-vuotiaille, reippaalla ja rasittavalla tasolla liikkuivat eniten alle 30-vuotiaat, joskin erityisesti nuorilla miehillä yksilöllinen vaihtelu oli suurta. Tämän tutkimuksen yleistettävyyttä rajoittaa se, että riittävää dataa saatiin vain kolmasosalta tutkituista (vajaa 1600 henkilöä, 18—85-v).

Kiihtyvyysmittarilla tarkkaa tietoa pienestäkin aktiivisuudesta

Kiihtyvyysmittari antaa fyysisestä aktiivisuudesta huomattavasti tarkempaa tietoa kuin perinteisesti käytetyt kyselyt. Mittari rekisteröi kaiken liikkeen, myös kaikki epäsäännölliset, lyhytkestoiset, pyrähdyksenomaiset liikkeet, joita henkilö ei välttämättä itse tulkitse kyselyssä ilmoitettavaksi liikkumiseksi tai pysty sitä edes tarkasti arvioimaan.

Paikallaanolosta mittari antaa tarkkaa tietoa, esimerkiksi sen, miten usein haitalliseksi todettu pitkäaikainen paikallaanolo keskeytyy. Tutkimuksen mukaan 30−60-vuotiaat henkilöt katkaisivat yhtäjaksoisen makuulla olon tai istumisen päivän aikana keskimäärin useammin kuin kaikkein nuorimmat ja kaikkein vanhimmat. Keskimmäisille ikäryhmille kertyi myös keskimäärin eniten kevyttä aktiivisuutta. Terveyden kannalta jo pienetkin tauot istumisessa ovat hyväksi terveydelle. Kiihtyvyysmittarin puutteena on toistaiseksi sen rekisteröintikyvyn rajallisuus: vesiliikunta jää tässä tutkimuksessa käytetyllä mittarilla rekisteröimättä, myös pyöräilyn ja hiihdon tehosta saatu tieto on epätarkkaa, samoin liikunta, jossa keho ei ole pystyasennossa (esim. kuntosaliharjoittelu, jooga, pilates).

Väestön terveyden edistämisessä on tärkeää edistää fyysistä aktiivisuutta ja vähentää liikkumattomuutta. Pelkästään reippaan ja rasittavan aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä kumoamaan runsaan liikkumattomuuden terveyshaittoja. Tarvitaan myös keinoja kevyen ja lyhytkestoisen aktiivisuuden lisäämiseen sekä yhtäjaksoisen paikallaanolon vähentämiseen. Tämän vuoksi jatkotutkimuksissa onkin erityisen kiinnostavaa tarkastella kevyen, pienissä pätkissä toistuvan ja epäsäännöllisen aktiivisuuden terveysmerkitystä.

Lähde
Husu P, Suni J, Vähä-Ypyä H, Sievänen H, Tokola K, Valkeinen H, Mäki-Opas T, Vasankari T. Suomalaisten aikuisten kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus. Suomen lääkärilehti 2014;69(25-32):1871-1877

Lisätiedot

Pauliina Husu
Pauliina Husu
erikoistutkija
terveystieteiden tohtori, terveystiedon opettaja
Puh. 03 2829 280
2. Puh. 046 9221 832
Asiantuntemus
  • fyysinen aktiivisuus ja liikkumattomuus
  • terveysliikunta (ohjaus ja annostelu)
  • terveyskunnon mittaus
  • ikääntyvien liikkumis- ja toimintakyky

Katsele video

UKK-instituutin 7.8.2014 tiedotustilaisuus julkaisusta on katsottavissa verkossa Valo ry:n taltiointina. Katso video.

 
Edellinen muokkaus: 05.11.2014