Jääkiekossa tapahtuviin aivotärähdyksiin hoitosuositukset

Tiedote 23.10.2017

Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hännisen tuore väitöskirjatutkimus käsittelee jääkiekossa tapahtuvien aivotärähdysten määriä, syntymekanismeja ja riskitekijöitä. Lisäksi väitöskirjatyössä kehitettiin aivotärähdysten parempaa tunnistamista lajin parissa. Miesten SM-Liigan joukkueille tuotettiin myös selkeät ja yhtenäiset ohjeistukset aivotärähdysten osalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä jääkiekon SM-Liigan että kansainvälisten MM- ja olympiakisojen vammatietoja.

Aivotärähdykset jääkiekossa

Tämän Tampereen Urheilulääkäriasemalla ja TAYS:n neurokirurgian yksikössä tehdyn työn tavoitteena on lisätä jääkiekon turvallisuutta. Aihe liittyy läheisesti UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman Liikuntavammojen Valtakunnalliseen Ehkäisyohjelmaan (www.terveurheilija.fi). Ohjelman tavoitteena on terveellisten ja turvallisten liikuntatottumusten edistäminen, sekä liikunnassa ja urheilussa aiheutuneiden tapaturmien ja vammojen väheneminen.

Hännisen väitöskirjatutkimusta varten analysoitiin jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa ja talviolympialaisissa tapahtuneet aivotärähdykset yhdeksän vuoden ajalta.
Miesten korkeimmalla kansainvälisellä tasolla sattui keskimäärin seitsemän aivotärähdystä sataa pelattua ottelua kohti. Junioreilla vastaava luku oli viisi ja naisilla neljä. Tyypillisesti aivotärähdykseen liittyi kontakti vastustajaan. Suurin osa vammoista tapahtui "avojäällä" eli ilman laitakontaktia. Miehillä yleisin vammaan johtanut tilanne oli päähän kohdistunut taklaus. Joustokaukaloiden käyttö vähensi selkeästi laitakontakteihin liittyvien aivotärähdysten riskiä.

Hoitosuositukset käytäntöön Suomessa

 

Hännisen väitöskirjatyön myötä urheiluun liittyvien aivotärähdysten kansainväliset hoitosuositukset vietiin käytäntöön suomalaisessa jääkiekossa. Miesten SM-Liigan joukkueille kehitettiin selkeät ja yhtenäiset ohjeistukset aivotärähdysten osalta. Liigan pelaajille tehtiin ennen kausia 2013-2014 ja 2014-2015 mittaukset aivovammoille tyypillisten oireiden, neuropsykologisten tehtävien sekä tasapainon ja koordinaation osalta käyttämällä "Sport Concussion Assessment Tool" testikokonaisuutta. Tulosten pohjalta luotiin suositukset vammanjälkeisten löydösten tulkitsemiseen, tavoitteena parantaa aivotärähdysten hoidon tasoa. Suositusten toimivuutta seurattiin seuraavina pelikausina, ja havaittiin, että vammapäivänä urheilijan kokemien oireiden arviointi on paras tapa tunnistaa aivotärähdyksen saanut pelaaja. Yleisimmät pelaajien kokemat oireet vammapäivänä olivat: "ei tunnu normaalilta", päänsärky ja "paineentunne päässä".

Urheilussa sattuvien aivotärähdysten välitön tunnistaminen tärkeää

Aivotärähdysten välitön tunnistaminen on tärkeää, jottei loukkaantunutta urheilijaa altisteta heti uusille ja mahdollisesti vakavammille vammoille. Lisäksi pian vammatapahtuman jälkeen tehty oikea diagnoosi mahdollistaa optimaalisen kuntoutuksen ja vähentää siten todennäköisyyttä pitkittyneisiin ongelmiin. Suomessa laajaan kansainväliseen tutkimustietoon perustuvien aivotärähdysten hoitosuositusten mukauttaminen selkeiksi käytännön toimintaohjeiksi myös muiden lajien ja sarjatasojen urheilijoille on suositeltavaa.

Väitöskirja:
Hänninen T. The Sport Concussion Assessment Tool in the Management of Concussion in Professional Ice Hockey. Tampere: Acta Universitatis Tamperensis 2311, 2017.

Lisätietoja:
timo.hanninen(at)uta.fi
puh. 040 5882621)

Väitöstilaisuus:
27.10.2017
Alkaa klo 12.00
Paikka Arvo-rakennus, auditorio F114, Arvo Ylpön katu 34

Järjestäjä:
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

Lue myös Tampereen yliopiston väitöstiedote

 

 
Edellinen muokkaus: 23.10.2017