Liikunnallisesti aktiivisilla hoitajilla vähemmän selkäkivusta aiheutuvia sairauspoissaoloja kuin liikkumattomilla

Tiedote 12.7.2017

Naishoitohenkilöstöön kohdistuneen selkäkipututkimuksen tulokset osoittavat, että säännöllinen liikunta sekä hyvä lihas- ja kestävyyskunto säästävät terveydenhuollon kustannuksia ja vähentävät sairauspoissaoloja selkäkipua potevilla naishoitajilla.

Selkäkipu on merkittävä terveydenhuollon kustannuksia lisäävä ja työn tuottavuutta heikentävä tekijä. Kelan sairausvakuutustilaston mukaan selkäkivut ovat mielialahäiriöiden jälkeen toiseksi yleisin yli 10 päivän sairauspoissaolojen aiheuttaja, mikä tarkoittaa työikäisellä väestöllä noin 1,7 miljoonaa sairauspoissaolopäivää vuodessa. Kelan korvaamien selkäkivusta aiheutuvien sairauspäivärahojen summa on noin 104 miljoonaa euroa vuodessa, mutta todellinen sairauspoissaoloista yhteiskunnalle muodostuva kustannus on suurempi, koska mukana ei ole alle 10 päivän sairauspoissaoloja, joiden aikana työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa. Tuottavuuskustannusten lisäksi selkäkipu aiheuttaa kustannuksia lisääntyneiden lääkärissä käyntien, lääkityksen ja vuodeosastohoitopäivien vuoksi

UKK-instituutin selkäkipututkimukseen osallistui 219 raskasta hoitotyötä tekevää naishoitajaa. Tutkimuksen alkutilanteessa ennen eri hoitomuotojen alkua selvitettiin liikunnan määrän sekä kestävyys- ja lihaskunnon yhteyttä selkäkivusta aiheutuviin terveydenhuollon kustannuksiin ja sairauspoissaoloihin. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella edeltävän 6 kuukauden ajalta. Tutkimukseen hyväksyttiin 30–55-vuotiaita naisia, joilla oli epäspesifi ajoittainen selkäkipu ja kivun voimakkuus vähintään 2 (asteikolla 0–10). Tutkimuksesta poissulkukriteereinä olivat aikaisempi selkäleikkaus, pitkittynyt selkäkipu (yli 6 kk), selkään kohdistunut tapaturma tai äskettäinen synnytys.

Terveysliikuntasuosituksen täyttävillä (≥ 150 minuuttia kohtuutehoista tai ≥ 75 minuuttia raskasta liikuntaa viikossa ja ≥ 2 kertaa viikossa lihaskuntoharjoittelua) kokonaiskustannukset olivat 80,5 % alhaisemmat verrattuna vähän liikkuviin. Liikuntasuosituksen täyttävillä oli tarkastelujaksolla 6 kertaa vähemmän sairauspoissaoloja kuin vähän liikkuvilla. Kun kokonaiskustannuksia fyysisen kunnon osalta verrattiin parhaan ja huonoimman kolmanneksen välillä, olivat kokonaiskustannukset parhaalla kolmanneksella 77 % alemmat kestävyyskunnon (6 minuutin kävelytesti) ja 84 % alemmat lihaskunnon (muunneltu punnerrus) osalta. Hyvä kestävyys- ja lihaskunto vaikuttivat myös sairauspoissaolojen määrään vähentävästi, sillä parhaaseen kolmannekseen kestävyyskunnossa kuuluvilla oli lähes 9 kertaa vähemmän selkäkivusta aiheutuneita sairauspoissaoloja kuin huonommalla kolmanneksella. Lihaskunnon osalta vastaava ero oli jopa 15 kertainen.

Lisätietoja:
Päivi Kolu TtM, tutkija, UKK-instituutti
s-posti: paivi.kolu (at) uta.fi, puh. 050 564 4220
Jaana Suni TtT, tutkimus- ja kehittämispäällikkö, UKK-instituutti
s-posti: jaana.h.suni (at) uta.fi, puh. 050 373 0253

Artikkeli:
Kolu P, Tokola K, Kankaanpää M, Suni J. Evaluation of the effects of Physical Activity, Cardiorespiratory Condition, and Neuromuscular Fitness on Direct Health-Care Costs and Sickness-Related Absence Among Nursing Personnel with Recurrent Nonspecific Low Back Pain. Spine. 2017 Jun 1;42(11):854-862. doi: 10.1097/BRS.0000000000001922.

Naishoitajien selkäkipujen ehkäisytutkimus

Prevention of Chronic Low Back Pain in Female Nurses (NURSE-RCT)

Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus epäspesifin selkäkivun voimakkuuteen ja uusiutumiseen, alaselän liikehallinnan häiriöihin ja välttämiskäyttäytymiseen naishoitajille (NURSE-RCT).

Lue tutkimus

 
Edellinen muokkaus: 01.08.2017