Naishoitajien selkäkivun ehkäisytutkimus: pienellä panostuksella hyvään tulokseen

Naishoitajien selkäkivun ehkäisytutkimus: pienellä panostuksella hyvään tulokseen

Tiedote 19.12.2018


Hoitohenkilöstöllä on monia muita ammattiryhmiä enemmän alaselkäkipuja. Suomea uhkaavan hoitajapulan vuoksi selkäkipujen pitkittymisen ehkäisyyn tarvittaisiin vaikuttavia toimintamalleja ja varhaista puuttumista. UKK-instituutissa toteutettiin kolmivuotinen selkäkivun ehkäisytutkimus (NURSE), johon osallistui yli 200 hoitotyöntekijää Tampereen kaupungin terveystoimesta ja yliopistollisesta sairaalasta. Osallistujien työ oli fyysisesti raskasta, ja heillä oli ollut ajoittaista tai toistuvaa alaselkäkipua.

Tutkittavat arvottiin neljään ryhmään: ainoastaan tutkimusmittauksiin osallistuneeseen vertailuryhmään sekä kolmeen tutkimusryhmään, jotka osallistuivat joko lihaskuntoharjoitteluun kahdesti viikossa, 10 selkäneuvontakertaan tai edellisten yhdistelmään puolen vuoden ajan. Tutkittavilta selvitettiin alaselkäkivun voimakkuutta, häiritsevyyttä työssä sekä työhön ja vapaa-ajan liikkumiseen liittyvän kivun pelkoa 6 ja 12 kuukautta tutkimuksen aloittamisen jälkeen. Kustannusvaikuttavuutta selvitettiin tutkimusryhmien selkäkivusta aiheutuneiden sairauspoissaolojen ja terveyteen liittyvän elämänlaadun osalta. Tuloksia tarkasteltiin suhteessa vertailuryhmään.

Selkäkivun voimakkuus ja häiritsevyys työssä vähenivät merkittävästi vain yhdistelmäryhmässä. Työhön liittyvä kivun pelko väheni sekä yhdistelmä- että lihaskuntoryhmässä ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyvä kivun pelko ainoastaan lihaskuntoryhmässä. Selkäneuvonta yksinään ei ollut vaikuttava menetelmä. Selkäkipuun liittyvät kokonaiskustannukset, kuten lääkäri-, terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttikäynnit, sekä sairauspoissaolopäivien lukumäärä olivat 12 kuukauden jälkeen merkittävästi pienemmät yhdistelmäryhmässä suhteessa vertailuryhmään. Mikään tutkimusryhmä ei ollut kustannusvaikuttava sairauspoissaolojen tai elämänlaadun osalta.

Tutkittavat osallistuivat ryhmiin omalla ajallaan työpaikkojen läheisyydessä, ja osallistumisaktiivisuus vaihteli. Yhdistelmäryhmään arvotuista lähes puolet harjoitteli vähintään kerran viikossa ja 57 % osallistui ainakin viiteen neuvontaan. Lihaskuntoryhmään arvotuista 58 % harjoitteli vähintään kerran viikossa. Neuvontaryhmään arvotuista 42 % osallistui ainakin viiteen neuvontaan.

- Osin ohjattu ja osin omatoimisesti toteutettu lihaskuntoharjoittelu noin kerran viikossa yhdistettynä keskimäärin viiteen ryhmämuotoiseen selkäneuvontakäyntiin puolen vuoden aikana osoittautui tässä tutkimuksessa vaikuttavaksi menetelmäksi. Se vähensi selkäkivun voimakkuutta, häiritsevyyttä, kipuun liittyvää pelkokäyttäytymistä sekä sairauspoissaolopäiviä, toteaa NURSE-tutkimuksen vastaava tutkija Jaana Suni.

- Kunta-alalla selkäkivusta johtuvia sairauspoissaoloja on eniten sairaanhoitajilla ja lähihoitajilla, ja poissaolojen määrä kasvaa edelleen. Sairauspoissaolojen vähenemisestä hyötyy paitsi työntekijä myös työnantaja, joka Suomessa maksaa lyhytaikaiset (alle 11 pv) sairauspoissaolopäivien kustannukset, Suni sanoo.

Alkuperäisjulkaisu:

Suni JH, Kolu P, Tokola K, Raitanen J, Rinne M, Taulaniemi A, Parkkari J, Kankaanpää M. Effectiveness and cost-effectiveness of neuromuscular exercise and back care counseling in female healthcare workers with recurrent non-specific low back pain: a blinded four-arm randomized controlled trial. BMC Public Health 2018. doi: 10.1186/s12889-018-6293-9

Haastattelupyynnöt:

UKK-instituutti, tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Suni, 050 3730 253, jaana.suni(a)ukkinstituutti.fi

 

 
Edellinen muokkaus: 19.12.2018