Keski-ikäiset tamperelaiset aiempaa terveempiä

Nuorten aikuisten terveyskehityksessä uhkia

     
Eri ikäryhmien terveyden kehitys 2000-luvulla on ollut epätasaista. Keski-ikäisten ja juuri eläkeiän saavuttaneiden terveydentila ja fyysinen toimintakyky ovat kohentuneet. Sen sijaan aikuistuvien nuorten terveys ei ole parantunut, ja on joiltakin osin kehittynyt jopa epäsuotuisaan suuntaan, mm. lihavuus ja liikkumattomuus ovat yleistyneet. Väestöryhmien väliset terveys- ja elintapaerot ovat edelleen suuria.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta UKK-instituutin ja Tampereen kaupungin raportista ”Tamperelaisen aikuisväestön terveys ja terveyspalvelujen käyttö”.

Nuorten aikuisten elintavat eivät edistä terveyttä

Nuorten ja nuorten aikuisten (15−34-vuotiaat) naisten koettu terveys huononi koko 1990-luvun, mutta ei ole enää muuttunut 2000-luvulla.

Nuorten miesten sairastavuus on viime vuosina jonkin verran lisääntynyt.

Nuorten yleisimpiä sairauksia ja vaivoja olivat

• lihavuus (9 %)
• masennus (7 %)
• astma (6 %)
• selkävaivat (6 %).

Nuorista naisista noin 15 prosenttia kärsi unettomuudesta usein. Jokaa neljäs poti lähes jatkuvaa väsymystä. Myös elintavoissa on parantamisen varaa.

Nuorten naisten tupakointi ei ole vähentynyt yhtä selvästi kuin miesten. 30 prosenttia 15−24-vuotiaista naisista tupakoi satunnaisesti tai päivittäin, nuorista miehistä 25 prosenttia.

Yli puolet (54 %) 25−34-vuotiaista miehistä käytti alkoholia viikoittain, naisista 30 prosenttia. Terveyden kannalta riittämättömästi liikkuvia oli lähes 40 prosenttia nuorista aikuisista, lapsiperheiden vanhemmista yli puolet.

Ylipainoisten osuus 25−34-vuotiaista oli noussut 35 prosentista 40 prosenttiin kolmessa vuodessa.

Keski-ikäiset miehet liikunta lisääntynyt

Keski-ikäisten (45−64-vuotiaat) koettu terveys oli kohentunut ja psyykkinen oireilu ja haittaava pitkäaikaissairastavuus olivat vähentyneet sekä pitkällä (1990-luvulta alkaen) että lyhyellä (2000-luvulla) aikavälillä. Tämä trendi näkyy myös koko maassa.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta monet sairauksien riskitekijät yleistyvät keski-iässä. Noin neljäsosalla oli kohonnut verenpaine, viidesosalla kohonnut kolesteroli ja lähes viidennes työikäisistä oli lihavia.

Vaikka päivittäinen tupakointi oli vähentynyt, silti noin viidennes poltti päivittäin, miehet yleisemmin kuin naiset. Vähintään kaksi kertaa viikossa alkoholia käyttävien osuus oli lisääntynyt 1990-luvun alusta, miehillä 28 prosentista 37 prosenttiin ja naisilla 8 prosentista 20 prosenttiin. Runsas kolmannes keski-ikäisistä (37 %) liikkui liian vähän. Vuodesta 2005 liikuntaa olivat lisänneet vain 45−54-vuotiaat miehet, jotka olivat aktivoituneet sekä vapaa-ajallaan että arkiliikunnassa.

Juuri eläkkeelle jääneet hyvässä kunnossa

Ikääntyneiden terveyskehitys on ollut pääosin myönteistä 2000-luvulla. Varsinkin nuorimpien eläkeikäisten (65−74-vuotiaat) naisten terveys ja fyysinen toimintakyky olivat kohentuneet. Sen sijaan yli 75-vuotiaista miehistä ja naisista valtaosalla oli jokapäiväistä elämistä rajoittavia sairauksia tai vaivoja sekä heikentynyt liikkumiskyky. Joka toisella 75 vuotta täyttäneellä naisella oli hyvin suuria vaikeuksia raskaampien kotitöiden tekemisessä.

Väestöryhmien väliset terveyserot suuria

Monet terveysongelmat kuten huonoksi koettu terveys ja haittaavat sairaudet, unettomuus, huono fyysinen kunto ja päivittäinen tupakointi olivat yleisimpiä vähiten koulutettujen ja työmarkkina-asemaltaan heikoimmassa asemassa olevien eli työttömien keskuudessa. Vastaavasti terveimpiä olivat eniten kouluja käyneet ja vakinaisessa työssä olevat. Nämä väestöryhmien erot alkoivat näkyä jo nuoressa aikuisiässä ja olivat suurimmillaan työikäisillä. Sosioekonomiset terveyserot eivät ole ainakaan pienentyneet 2000-luvulla ja saattavat lähivuosina vielä lisääntyä.

Tulokset osoittavat, että erityisesti aikuistuvien nuorten terveystarpeisiin ja -palveluihin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, sillä myöhemmän aikuisiän hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat elinolot ja elintavat alkavat vakiintua jo tässä iässä. Tulisi myös turvata työelämän ja työterveyshuollon ulkopuolella olevien työikäisten työkykyä ylläpitävät terveyspalvelut.

Nyt seitsemättä kertaa toteutettua väestön terveysseurantaa on tehty vuodesta 1990 kolmen vuoden välein Tampereen kaupungin ja UKK-instituutin yhteistyönä. Vuoden 2008 terveys- ja sosiaalikyselyyn vastasi 2 120  15 vuotta täyttänyttä tamperelaista osa kirjelomakkeella ja osa internetin kautta. Vastausprosentti oli 61 prosenttia, joka oli hieman alhaisempi kuin aiempina vuosina.
 

Julkaisu
Olavi Paronen, Riitta Luoto & Mika Vuori: Tamperelaisen aikuisväestön terveys ja terveyspalvelujen käyttö. Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyn 2008 tuloksia. Tampereen kaupunki. Tietotuotanto ja laadunarviointi. Julkaisusarja C 6/2009.

Tamperelaisen aikuisväestön terveys ja terveyspalvelujen käyttö, julkaisu PDF:nä

Lisätietoja
Erikoistutkija

UKK-instituutti
puh. 03 2829 266

Suunnittelija
Mika Vuori
Tampereen kaupunki,Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tilaajayksikkö
puh. 040 801 6010