20. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät

Tiedote 29.9.2010

Pitkää työuraa – millä keinoilla?

— Ennen kuin puhutaan eläkeiän nostamisesta, pitäisi työelämä saada sellaiseksi, että siellä pystyy, haluaa ja saa tehdä töitä omien voimavarojen mukaan, sanoi Työterveyslaitoksen emeritusprofessori Juhani Ilmarinen. Hän puhui UKK-instituutin Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä.

— Ei voida toimia niin, että ensin nostetaan eläkeikää ja pakotetaan ihmiset olemaan työssä pidempään ja vasta sitten katsotaan, mitä tapahtuu, Ilmarinen sanoi.

Yrityksissä on hänen mukaansa havahduttu erittäin hitaasti työurien pidentämiseen tähtääviin toimiin. EU:ssa on vain 200 yritystä, jotka ovat paneutuneet asiaan. Syytä kuitenkin olisi, sillä ennusteiden mukaan vuonna 2030 eurooppalaisista työntekijöistä noin kolmannes on ikäryhmää 55—64-vuotiaat.


80—90—100-malli

Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä kauemmin hänellä kestää palautua työstä. Vaikka työntekijä vanhenee ja hänen toimintakykynsä laskee, työn kuormittavuus ei muutu. Lopulta käy niin, että työ tuntuu vievän kaikki mehut. Ilmarisen mukaan se on väärin.

— On kaksi asiaa, jotka voidaan tehdä. Ihminen voi pitää huolta itsestään niin, ettei hänen toimintakykynsä heikkene ennenaikaisesti. Työn kuormittavuutta voidaan laskea niin, että se on ikääntyvälle työntekijälle sopiva: muutetaan työviikko viisipäiväisestä nelipäiväiseksi tai vähennetään päivittäinen työaika kahdeksasta kuuteen tuntiin.

Ilmarinen esitteli 80—90—100-mallin, jolla Ruotsin Vattenfallissa yritetään pidentää työuria, vähentää sairauspoissaoloja ja turvata kokemustiedon siirtyminen iäkkäämmiltä nuorille työntekijöille. Mallissa yli 58-vuotiaiden työkuormaa vähennetään niin, että työaika on 80-prosenttinen, palkka 90-prosenttinen ja eläke 100-prosenttinen.

— Tällä keinolla eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt 2—3 vuotta ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Yritys saa tähän malliin kuluneet rahat takaisin kun sairauspoissaolot vähenevät, työkyvyttömyysriski laskee ja työn tuottavuus paranee.

Suomessa moista mallia ei ole kokeiltu, ei edes Vattenfallissa, eikä se Ilmarisen mukaan ole herättänyt minkäänlaista kiinnostusta.

Menetetyt työvuodet takaisin

Juhani Ilmarisen mukaan Suomessa menetetään viidestä kuuteen työvuotta per henkilö. Tämä johtuu kolmesta seikasta. Ensinnäkin nuoret kiinnittyvät työelämään keskimäärin kaksi vuotta myöhemmin kuin muissa maissa. Toiseksi keski-ikäisten työurat ovat rikkonaisia.

— Työttömyysjaksot ja pääasiassa masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot alentavat työssäoloaikaa keskimäärin vuodella, Ilmarinen kertoi.

Kolmas asia, jonka vuoksi työvuosia menetetään, on varhainen eläköityminen. Eläkkeelle jäädään keskimäärin 2—3 vuotta ennakkoon.

— Jos nämä asiat saataisiin korjattua, ei tarvitsisi puhua eläkeiän nostamisesta. Muutoksen pitäisi alkaa jo koulutusjärjestelmästä: sitä pitäisi kehittää niin, että nuoret pääsisivät aiemmin työelämään, Ilmarinen pohti.

Hän mainitsi myös, että nuorten kiinnostus työelämään on vähentynyt.

— Suomessa on arviolta 10 000 nuorta miestä, jotka eivät ole kiinnittyneet työelämään — eivätkä mihinkään muuallekaan, eivät edes työvoimatoimistoon. He elävät esimerkiksi vanhempiensa varassa tai nettipokerilla. He eivät ole välttämättä mitenkään syrjäytyneitä, mutta ovat tehneet tällaisen valinnan ottaa elämänsä ohjat omiin käsiinsä.

Lisätietoja aiheesta
Juhani Ilmarinen
p. 0400 815 511
juhani.ilmarinen@jic.fi


20. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät UKK-instituutissa 29.-30.9.2010. Päivien teema on Työvuosia takana, eläkevuosia edessä — Liikunta elämän taitekohdassa.