Palloilulajien harrastajilla hyvä kehonhallinta keski-ikäisenäkin

Väitöstiedote 28.9.2010

- Liikuntaneuvonnan tulisi ohjata ihmisiä harrastamaan liikuntaa monipuolisesti. Kävely, uiminen, pyöräily ja hölkkä ovat hyviä ja turvallisia liikuntamuotoja, mutta eivät juuri kehitä liikehallintakykyjä. Palloilulajit sekä muut liikuntalajit, joissa edellytetään liikenopeutta, ketteryyttä, suunnanmuutoksia ja koordinaatiota, kehittävät liikehallintakykyjä parhaiten, ja vielä aikuisiälläkin. Niihin pitäisi kannustaa, ja niiden harrastamiseen ympärivuotisesti pitäisi luoda edellytyksiä, sanoo UKK-instituutin tutkija Marjo Rinne.

Rinne arvelee, että hyvillä liikehallintakyvyillä voitaisiin ehkäistä muun muassa liikunta- ja työtapaturmia.

– Tarkkuus sekä liikkeiden hallinta eri tiloissa ja tilanteissa ovat sujuvan ja turvallisen liikkumisen edellytyksiä kaiken ikäisille. Niin liikunnassa kuin monissa ammateissakin tapaturmat johtuvat virhearvioinneista, kaatumisista ja putoamisista. Liikehallinnan selvittämisellä ja harjoittamisella voisi olla suuri merkitys niiden ehkäisemisessä. Varsinkin väestön ikääntyessä fyysisen toimintakyvyn merkitys elämänlaadulle ja itsenäiselle selviytymiselle korostuu, ja liikehallinnan kehittäminen liikunnallisin keinoin on tärkeää, sanoo Rinne.

Hänen tohtorinväitöskirjansa “Effects of Physical Activity, Specific Exercise and Traumatic Brain Injury on Motor Abilities. Theoretical and pragmatic assessment” (Fyysisen aktiivisuuden, spesifin harjoittelun ja traumaattisen aivovaurion vaikutukset liikehallintakykyihin) tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 2.10. Marjo Rinne selvitti, miten fyysinen aktiivisuus tai spesifi harjoittelu vaikuttavat keski-ikäisten (41–47-vuotiaat) liikehallintaan. Tutkimukseen osallistui 79 naista ja 69 miestä. Tutkittavilta kysyttiin lomakkeen avulla nykyisen fyysisen aktiivisuuden määrää, intensiteettiä, laatua, aikuisiällä ensisijaisesti harrastettuja liikuntalajeja sekä sitä, kuinka monta vuotta on säännöllisesti harrastanut liikuntaa.

Uusi testistö mittaa
liikehallintakykyä

Liikehallintakykyä mitattiin testistöllä, johon Rinne on valinnut kirjallisuuskatsauksen perusteella kymmenen erilaista taitotestiä. Esimerkiksi kehon ketteryyttä mitattiin kahdeksikkojuoksulla ja ponnistushypyllä, tasapainoa yhdellä jalalla seisomisella ja tandemkävelyllä ja tarkkuutta mm. pallonkäsittelytesteillä. Rytmi- ja koordinaatiokykyä mitattiin niin, että testattavat marssivat paikallaan metronomin rytmissä ja taputtivat käsiään joka toisella askeleella.

Kyselylomakkeen tietojen sekä taitotestien perusteella Rinne selvitti fyysisen aktiivisuuden määrän ja rasittavuuden yhteyttä liikehallintakykyihin. Miehet, jotka olivat aiemmin harrastaneet pallopelejä, saivat hyvän tuloksen lähes kaikissa liikehallintakykyä mittaavissa testeissä. Naisilla monivuotinen, säännöllinen liikuntaharrastus paransi eniten dynaamisen tasapainon ja ketteryysjuoksun testituloksia. Tarkasteltaessa yksittäisten liikuntamuotojen vaikutusta liikehallintaan havaittiin, että lihaskuntoa harjoittaneet naiset pärjäsivät ponnistushyppytestissä, ja pelilajeja harrastaneet omasivat hyvän dynaamisen tasapainon.

Rinne selvitti myös traumaattisesta aivovauriosta hyvin toipuneiden miesten liikehallintakykyjä ja testistönsä soveltuvuutta niiden mittaamiseen. Tässä osatutkimuksessa oli mukana 34 miestä (keskimääräinen ikä 34 vuotta), jotka osallistuivat kuntoutukseen Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa. Vertailuryhmässä oli 36 tervettä miestä (keskimääräinen ikä 31 vuotta).

– Aivovauriosta hyvin toipuneet suoriutuvat ketteryyttä mittaavasta kahdeksikkojuoksusta merkittävästi hitaammin kuin terveet. Myös staattinen ja dynaaminen tasapaino sekä rytmikoordinaatio olivat heillä heikompaa kuin terveillä, Rinne kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin, että Rinteen valitsemat testit soveltuvat aikuisten liikehallintataitojen kehittymisen mittaamiseen ja käytettäväksi myös fysioterapeuttien kliinisessä työssä.

Rinteen väitöskirjan kolmas aineisto kerättiin paneelikeskustelusta, jossa asiantuntijat vertailivat eri lajien vaativuutta. Eniten liikehallintakykyä vaativiksi lajeiksi arvioitiin rullaluistelu, laskettelu ja itsepuolustuslajit, jotka panelistien mielestä edellyttivät kaikkia viittä liikehallintakykyä.

Rinne muistuttaa, että liikuntaa voi alkaa harrastaa vaatimattomillakin kyvyillä, koska monissa lajeissa liikehallinnan vaatimukset ovat vähäiset. Liikehallintakykyjen arviointi voi parhaimmillaan auttaa löytämään sellaisia lajeja, joissa jo olemassa olevia vahvoja ominaisuuksia voidaan hyödyntää. Toisaalta useissa lajeissa säännöllisellä harjoittelulla voidaan kehittää yhtä lailla liikehallintakykyjä kuin kuntokykyjäkin.

– Liikehallinnan monipuolinen kehittäminen joko ohjatusti tai omatoimisesti on tärkeää. Se edellyttää liikunnan harrastamista monipuolisesti, intensiivisesti, säännöllisesti ja spesifisti. Lisätutkimuksia tarvitaan selvittämään, miten perintötekijät sekä harjoittelun ja liikunnan lisääminen aikuisiällä vaikuttavat liikehallintakykyihin, Rinne sanoo.

-------------------------------------------------------------------------------------------

Marjo Rinne kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenkyrön lukiosta 1975. Hän valmistui fysioterapeutiksi Turun terveydenhuolto-oppilaitoksesta vuonna 1980 ja erikoistui ortopediseen fysioterapiaan Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksessa vuonna 1984.

Vuonna 1995 hän suoritti terveystieteen maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan fysioterapia. Fysioterapeutin perustutkinnon jälkeen hän työskenteli Ikaalisten Kylpylän kuntoutuskeskuksessa.

Vuodesta 1985 saakka Marjo Rinne on ollut UKK-instituutin palveluksessa aluksi apulaistutkijana ja nykyisin tutkijana.