Arkiliikunta, hyötyliikunta, perusliikunta

Arkiliikuntaa: halkojen hakkuu

Arkiliikuntaa on kaikenlainen päivän mittaan tapahtuva liikkuminen ja liikehtiminen, mikä ei ole varsinaista vapaa-ajan liikuntaa. Arkiliikuntaa kutsutaan usein myös hyöty- ja perusliikunnaksi.

Siivoaminen, työhön pyöräily tai kävely, lumen luonti, lehtien haravointi, halon hakkuu, lapsen kanssa leikkiminen, portaiden nouseminen, bussipysäkiltä kauppaan kävely – lukuisat päivittäiset puuhat ovat arkiliikuntaa.

Suurin osa ihmisen liikunnasta kertyy päivän askareiden yhteydessä arkiliikuntana.

Arkiliikunnasta terveyttä

Puoli tuntia reipasta arkiliikuntaa päivittäin, esimerkiksi 4–5 kilometrin työmatkan pyöräily tai kävely, parantaa kestävyyskuntoa ja auttaa painonhallinnassa.

Säännöllistä ja pitkäaikaista arkiliikuntaa eli pyöräilyä ja kävelyä harrastavilla ihmisillä on havaittu monia terveyshyötyjä liikunnasta:

  • sepelvaltimosairauksien kehittymisen vaara alenee 50 prosentilla
  • tyypin 2 diabeteksen kehittymisen vaara laskee 50 prosentilla
  • ylipainoisuuden vaara laskee 50 prosentilla
  • korkean verenpaineen kehittymisen vaara laskee 30 prosentilla
  • sydän- ja verisuonisairauksien vaara pienenee
  • osteoporoosin kehittyminen hidastuu
  • masennus- ja ahdistusoireet helpottuvat.

Reipas kävely pitää painon kurissa

Painonhallinnassa liikunnasta on hyötyä, vaikkakin merkittävää laihtumista pelkästään liikunnalla on vaikeampi saada aikaiseksi. Laihtumiseen tarvitaan myös ruokavaliomuutoksia.

Tutkimuksissa on todettu, että muutaman prosentin painonpudotus onnistuu viikoittaisella kahden ja puolen tunnin reippaalla kävelyllä. Säännöllinen reipas kävely vähentää erityisesti vatsalihavuutta, millä on merkitystä metabolisen oireyhtymän ehkäisyssä. Säännöllinen kävely ja pyöräily lisäävät energiankulutusta riittävästi näkyvän muutoksen aikaansaamiseksi vyötärönympäryksessä.

Terveysliikunnan suositukseen onkin kirjattu tavoitteeksi harjoittaa kestävyyskuntoa reippaalla teholla 2 tuntia 30 minuuttia viikoittain. Monilla on mahdollisuus kerätä tarvittava liikuntamäärä työmatkoilla, kulkemalla ne kävellen tai pyörällä – tai korvaamalla ainakin osa ajoneuvoilla kuljettavasta työmatkasta kävelyllä tai pyöräilyllä.

Arkiliikunnalla on näin ollen mahdollista vaikuttaa vallitsevaan lihavuusepidemiaan. Tähän mennessä ehkäisytoimenpiteet on kuitenkin kohdistettu pääsääntöisesti yksilötason käyttäytymismuutosten aikaansaamiseksi. Tutkimusten mukaan tehokas vaikutuskeino olisi sosiaalisen ja rakennetun ympäristön muuttaminen sellaisiksi, että ne kannustavat ihmisiä muuttamaan liikkumistottumuksiaan.

Laajoilla yhteiskunnallisilla ratkaisuilla voidaan samalla vähentää myös terveydenhuollon kuluja ja pienentää ekologista jalanjälkeä.

Lähteet
Oja P, Arkiliikunnan hyödyt tehokäyttöön painonhallinnassa. Liikunta & tiede 2008;45(5):4–7

Vaismaa K et al. Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn
edistämisessä. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne, 2011

 

Hyvää oloa pihapuuhista

Kotityöt

Ympäristö ohjaa liikkumista

Suomalaisten arkilikunta

Liiku metsään ja poluille

 
 
Edellinen muokkaus: 13.05.2015

Yhteydenotto

Puh. 03 282 9111 (vaihde)

uktiedotus(at)uta.fi

Palaute

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

Luonnossa liikkuminen vaikuttaa monitahoisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Se on virkistävää vastapainoa sisälläololle ja runsaalle istumiselle.

© 2014 UKK-instituutti. Kaikki oikeudet pidätetään.