Vesijuoksu on monipuolista

Vesijuoksu on tehokas liikuntalaji, jota voi harrastaa niin uimahalleissa kuin luonnonvesissä. Vedessä ollaan hartioita myöten ja juostaan pystyasennossa eteenpäin.

Vesijuoksu kehittää lihaskuntoa ja yleiskuntoa

Vesijuoksu kehittää hyvin yleiskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä, koska vedessä juostessa kaikki kehon suuret lihakset toimivat tehokkaasti. Tällöin syke on helppo nostaa ylös.

Vesijuoksun avulla voi parantaa lihaskuntoa kokonaisvaltaisesti, sillä vedessä juostessa elimistön lihaksia käytetään hyvin monipuolisesti. Vesi on noin tuhat kertaa tiheämpää kuin ilma, jolloin se toimii hyvänä vastuksena ja kehittää lihaskuntoa.

Vesijuoksu on tehokasta, koska vesi vahvistaa hengitys- ja verenkiertoelimistön lisäksi tuki- ja liikuntaelimistön ja hermoston toimintaa ja auttaa pitämään yllä hormonitasapainoa.

Vedessä liikkuminen on tehokasta myös painonhallinnan kannalta, sillä ihminen kuluttaa vedessä energiaa huomattavasti enemmän kuin kuivalla maalla. Vesiliikunta lisää lihasmassaa ja kiinteyttää siten lihaksia.

Vesijuoksu auttaa

  • ylläpitämään ja lisäämään lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta
  • lisäämään hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskykyä
  • vähentämään lihasjännitystä ja parantamaan elastisuutta.

Vesijuoksu sopii erityisesti

  • ylipainoisille, koska vedessä liikakilojen kantaminen ei rasita
  • alaraajojen nivelkivuista kärsiville, koska vedessä juostessa jalkojen nivelillä ei ole painoa
  • niska- ja selkäkipuja poteville, koska vedessä juostaan selkärangan kannalta turvallisessa asennossa ja ilman suurta painovoimaa
  • vammaisille, koska vedessä on helppo liikkua
  • pitkäaikaissairaille, koska vesiliikunta parantaa monien oireita ja auttaa jaksamaan
  • kuntoutujille, sillä vedessä voidaan tehdä tehokkaita harjoituksia tukirankaa kuormittamatta
  • urheilijoille, sillä vesi antaa riittävän vastuksen.

Sopiva teho oman kunnon mukaan

Mitä nopeammin vedessä liikkuu, sitä enemmän vesi vastustaa ja sitä enemmän vesijuoksussa on tehoa. esijuoksu kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, jos vesijuoksija hengästyy riittävästi.

  • Huonokuntoiselle riittää se, että juuri ja juuri hengästyy.
  • Terveysliikkujalle riittää sellainen teho, että "pystyy puhumaan puuskuttamatta".
  • Kovakuntoisen tulee kuntoa kohentaakseen harjoitella ehkä lujastikin.

Urheilijan kannattaa käyttää sykeseurantaa, jotta hän oppisi oikean vesijuoksutehon. Tällöin pitää ottaa huomioon veden sykettä alentava vaikutus, jotta ei harjoittele niin paljon, että tulee ylikuntoon.

Ergonominen juoksutapa suojaa rasitusvammoilta Vesijuoksijan kannattaa opetella alusta lähtien hyvä juoksuasento. Ergonominen vesijuoksutapa ei aiheuta rasitusvammoja.

Vedessä juostessa kannattaa muistaa, että

  • pää on pystyssä, selkä suorana ja lantio edessä
  • hartiat ovat rennot
  • leuka ei työnny eteen, jolloin niskakaan ei rasitu
  • ylävartalo nojautuu hieman eteenpäin
  • vatsalihakset ovat tiukkoina, mutta hengitystä ei kuitenkaan pidätellä
  • pakaroita puristetaan kevyesti yhteen
  • ei juosta istuvassa asennossa.

Juostessa keskitytään polkemaan vettä jalkapohja edellä. Lonkka ojennetaan joka potkulla.

Harjoittelua voi tehostaa aktiivisilla käsillä. Kädet pidetään 90 asteen kulmassa ja liikutetaan niitä suoraviivaisesti eteen ja taakse.

Usein vesijuoksua harrastavat käyttävät vyötärölle kiinnitettävää vesivyötä. Se auttaa pinnalla pysymisessä ja pystyasennossa liikkumisessa.

Vesijuoksijan turvallisuus

Hukkumisvaaran takia vesijuoksua syvässä vedessä ei suositella

  • uimataidottomille
  • pienille lapsille
  • kohtauksellisia sairauksia sairastaville, jos heillä ei ole henkilökohtaista avustajaa lähietäisyydellä (esim. epilepsia ja sydän- ja verisuonisairaudet).

Luonnonvesissä vesijuoksua harrastavan kannattaa muistaa

  • suojautua auringonvalolta aurinkovoiteella ja -laseilla
  • jättää ukonilmalla tai kovalla tuulella vesijuoksu väliin
  • edetä rannansuuntaisesti niin, että jalat ylettyvät koko ajan pohjaan
  • vilvoitella saunan jälkeen ennen veteen menoa
  • mitoittaa matka niin, että ei altistu kylmettymiselle.

 
LK

Lähteet
Aalto Riku. Kuntoilijan lajitekniikkakoulu. Opas ympärivuotiseen kuntoliikuntaan. Docendo Sport, 2005

Anttila Eevaliisa. Vesijuoksijan käsikirja. Helsinki: Edita, 2005

 
Edellinen muokkaus: 04.12.2014