Istuminen ja paikallaanolo yleistä kaiken ikäisillä

Suomalaiset aikuiset viettävät suurimman osan valveillaoloajasta paikallaan, pääasiassa istuen. Vähäisen liikkumisen elämäntapa alkaa itse asiassa jo päiväkodissa, sillä päiväkoti-ikäiset lapset viettävät suuren osan päivästään paikallaan. Kouluiässä paikallaanolon määrä lisääntyy entisestään.

Nykyaikainen elämäntapa istuttaa työelämässä entistä suurempaa joukkoa aikuisia. Ja eläkkeelle siirtymisen jälkeen paikallaanolo lisääntyy erityisesti kotona. Eurooppalaisen selvityksen mukaan aikuiset istuvat keskimäärin 5—6 tuntia päivässä, noin viidennes väestöstä istuu päivittäin yli 7,5 tuntia.

Terveyshaittoja paikallaanolosta

Istumisella ja muulla paikallaanololla on yhteys useiden pitkäaikaissairauksien ilmaantumiseen. Näitä ovat esimerkiksi valtimosairaudet ja diabetes.

Erityisen haitallista on television ääressä istuminen. Vähintään seitsemän tuntia päivässä televisiota katsovilla on suurempi kokonaiskuolleisuuden riski kuin alle tunnin katsovilla. Seurantatutkimuksen mukaan vapaa-ajan istuminen on haitallisempaa terveydelle kuin työpäivän aikana istuminen, koska se in usein passiivisempaa toimintaa. Television ja ruutuviihteen ääressä istumiseen saattaa myös liittyä napostelua.

Pitkäkestoinen istuminen voi kuormittaa yksipuolisesti kehon tukirakenteita ja on todennäköisesti yhteydessä niska- ja alaselkäkipuihin. Tutkimusnäyttö istumisen vaikutuksista tuki- ja liikuntaelimistöön on toistaiseksi vähäistä. Istuminen ja myös paikallaan seisominen voivat aiheuttaa alaraajojen turvotusta, kun laskimopaluu heikkenee.

Myös lapsille ja nuorille runsas istuminen aiheuttaa sairauksien vaaratekijöitä, kuten kohonnut verenpaine ja suurentunut veren kolesterolipitoisuus. Runsaalla istumisella on haitallisia yhteyksiä lasten ja nuorten itsetuntoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Seisominen vähentää haittoja, jaloittelu vielä enemmän

Useissa tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti seisovilla on pienempi ennenaikaisen kuoleman riski kuin vähän seisovilla. Varsinkin sellaiset henkilöt, jotka liikkuvat vähän, hyötyvät seisomisesta. Seisomisen pitkäaikaisia terveysvaikutuksia ei kuitenkaan ole vielä tutkittu riittävästi, jotta voitaisiin antaa suosituksia seisomisen määrästä.

Toisaalta pitkäaikaiseen paikallaan seisomiseen voi liittyä myös terveyshaittoja. Paikallaan seisominen edellyttää asentoa ylläpitäviltä lihaksilta hyvää kestävyyttä. Lihasten väsyessä seisomisasento kallistuu helposti vinoon tai lantio työntyy eteen. Tämä saattaa aiheuttaa mm. alaselkäkipuja.

Kevyen liikkumisen ja jaloittelun lisääminen onkin seisomista suositeltavampi vaihtoehto istumisen tauottamiseksi.

 

 
Edellinen muokkaus: 25.05.2016