Liikuntaa harrastava lapsi tai nuori liikkuu todennäköisemmin myös aikuisena

Liikunnan merkitystä lasten ja nuorten terveydelle ei voida tutkia samalla tavalla kuin aikuisilla: Liikunnan ehkäisemät pitkäaikaissairaudet ovat lapsilla aivan liian harvinaisia, jotta ne havaittaisiin väestötason tutkimuksissa.

Tutkimukset kuitenkin viittaavat siihen, että aikuisilla havaitut liikunnan terveysvaikutukset pitkäaikaissairauksien riskitekijöihin havaitaan myös lapsilla – vaikkakaan ei yhtä selvästi kuin aikuisilla.

Liikunta vähentää lasten ja nuorten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä

Nuorillakin on havaittu sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kasautumista metabolisen oireyhtymän tapaisesti. Näitä riskitekijöitä ovat muiden muassa:

  • matala HDL-kolesterolipitoisuus, ns. hyvän kolesterolin pitoisuus
  • korkea LDL-kolesterolipitoisuus, ns. pahan kolesterolin pitoisuus
  • kohonnut verenpaine
  • heikentynyt glukoosinsieto eli elimistön kyky säilyttää normaali verensokeritaso.

Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla liikunta on yhteydessä vähäisempään sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden kasautumiseen.

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät ovat yhteydessä:

  • liikkumattomuuteen
  • vääriin ruokatottumuksiin
  • lihavuuteen.

Jo lapsilla lihavuus lisää näitä riskitekijöitä – siksi liikunnan voidaan ajatella suojelevan pitkäaikaissairauksilta sekä oman itsenäisen vaikutuksensa ansiosta että helpottamalla painonhallintaa.

Lasten ja nuorten lihomisen estämisessä päivittäinen riittävä liikunta on turvallinen keino hallita painoa; nuorilla ruoankäytön rajoittamiseen voi aina liittyä syömishäiriöiden vaara. Lihavien lasten painoa on tutkimuksissa saatu kuriin sekä lisäämällä ohjattua liikuntaa että pyrkimällä vähentämään fyysisesti passiivista ajankäyttöä.

Lasten ja nuorten liikunta edistää terveyttä

Lasten ja nuorten liikunta vaikuttaa terveyteen monen tekijän kautta. Liikunta:

  • kehittää tuki- ja liikuntaelimistöä
  • parantaa painonhallintaa
  • kehittää liikuntataitoja
  • auttaa oppimaan vuorovaikutustaitoja ja reilun pelin henkeä
  • auttaa luomaan ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita.

Myös liikuntaan liittyvät myönteiset mielikuvat sekä liikuntatottumusten muotoutuminen ja aikuisuuteen siirtyminen edesauttavat terveyttä.

Liikuntataidot kehittyvät kymmenen ensimmäisen elinvuoden aikana

Lasten liikuntataidot, liikkuvuus ja liikehallinta kehittyvät ensimmäisen kymmenen elinvuoden aikana. Kaikkein kriittisin aika lienee päiväkoti-ikäisenä ja aivan alakoulun alussa – silloin on tärkeää, että lapsi liikkuu monipuolisesti ja hänelle kertyy eri tavoin haastavaa päivittäistä fyysistä aktiivisuutta.

Kiipeämiset, palloleikit ja juoksua sekä hyppyjä vaativat leikit ja pelit ovat erinomaisia liikuntataitojen kehittäjiä – liikuntataidot eivät kehity hyviksi pelkällä rauhallisella liikunnalla.

Luuston kehittyminen edellyttää riittäviä liikunnallisia ärsykkeitä. Liikunta on erityisen tärkeää kasvupyrähdyksen aikana. Siksi murrosiän kynnyksellä pitäisi harrastaa runsaasti hyppyjä, pyrähdyksiä ja suunnanmuutoksia sisältäviä, kehon painoa kannattavia liikuntamuotoja – esimerkiksi pallopelejä ja aerobiciä.

Lapsen pitää saada hyviä kokemuksia liikunnasta

Hyvin suunniteltu liikunta voi vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa tai ainakin liikuntaan liittyvää minäkuvaa. Tämä edellyttää kuitenkin hyvien kokemusten ja palautteen saamista liikunnasta – muuten liikunta saattaa olla jo pienelle lapselle ikävä kokemus ja se voi estää lasta innostumasta ponnisteluja vaativista peleistä ja leikeistä.

Joukkuepelit ja yhdessä leikkiminen antavat mahdollisuuksia yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen ja opettavat toisten huomioon ottamista. Perheliikunnan avulla lapset ja vanhemmat voivat monipuolistaa ja syventää keskinäistä vuorovaikutustaan. Joukkuepeleissä lapsi voi oppia esimerkiksi sääntöjen noudattamisen, reilun pelin ja myötätunnon merkityksen.

Lasten ja nuorten liikuntaan ei liity suuria terveydellisiä riskejä. Kuten aikuisillakin, joissain urheilulajeissa on suurempi alttius vammautua kuin toisissa. Lapsilla vammautumista pyritään vähentämään huolellisilla suojauksilla.

Liikuntaa harrastava nuori liikkuu todennäköisesti myös aikuisena

Vaikka lasten ja nuorten liikunta on tärkeää, suurin osa pitkäaikaissairauksista ja lihavuudesta kehittyy vasta aikuisiällä. Myöhäisen keski-iän sairauksia ei ehkäistä, jos liikunta lopetetaan jo 20-vuotiaana.

Lapsena ja nuorena harrastettu liikunta lisää todennäköisyyttä liikunnan harrastamiselle myös aikuisiässä. Mitä pidempään nuoruudessa liikuntaa harrastetaan, sitä paremmin se ennustaa aikuisiän liikunnallisuutta. Tärkeää onkin saada nuori jatkamaan liikuntaa läpi murrosiän.

Lapsilla liikunta ja terveellinen ruokavalio kulkevat yhdessä

Lapsilla liikunnan harrastaminen ja hyvä ruokavalio esiintyvät yhdessä. Tällainen hyvän terveyskäyttäytymisen kasautuminen on huomattu monissa tutkimuksissa. Suomessa on havaittu vähän liikkuvien nuorten tupakoivan muita enemmän, sen sijaan alkoholinkäytöltä urheilu ei näytä suojaavan.

Nuorilla pyrkimys hyviin suorituksiin on yhteydessä sekä hyvään koulumenestykseen että liikunnan harrastamiseen. Tähän tulokseen on päädytty myös Opetushallituksen tutkimuksessa: hyvä fyysinen kunto ja liikehallinta ovat positiivisessa yhteydessä paitsi liikunnan, myös äidinkielen ja matematiikan numeroon.


Lähde
Fogelholm M.: Lapset ja nuoret. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta. 2. uud. p. Hki: Duodecim, 2011: 76 – 87

LK / 19.9.2011 

 
Edellinen muokkaus: 03.12.2014