Liikuntatapaturmat Suomessa

  • Liikuntatapaturmat ovat lisääntyneet Suomessa viime vuosina.
  • Vuosittain maassamme sattuu noin 300 000 liikuntavammaa.
  • Joka vuosi keskimäärin kahdeksan prosenttia 15–64-vuotiaista suomalaisista loukkaantuu liikkuessaan.

Liikuntatapaturmat ovat suurin tapaturmaluokka Suomessa. Liikkuessa sattuvien tapaturmien yleistyminen on yhteydessä ihmisten lisääntyneeseen vapaa-aikaan. Yhä suurempi osa väestöstä liikkuu terveytensä ylläpitämiseksi tai kuntonsa kohentamiseksi.
Liikkuja voi itse vaikuttaa vammariskiinsä. Liikkuminen on turvallisempaa, kun hankkii asianmukaiset välineet ja valitsee sopivan ympäristön.

Liikunnan turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa:

  • liikkujan ikä ja sukupuoli
  • liikkujan yksilölliset riskitekijät
  • liikuntamuoto- ja ympäristö
  • liikunnan määrä ja kuormittavuus.

Nuoret miehet suurin riskiryhmä

Miehet ovat hieman alttiimpia liikuntatapaturmille kuin naiset. Erityisesti nuorille miehille syntyy vammoja liikunnan parissa. Tätä selittää osittain liikkumiseen käytetty aika ja lajivalinta. Miehet harrastavat liikuntaa enemmän kuin naiset ja usein vammat sattuvat miesten suosimissa vauhdikkaissa joukkuelajeissa kuten salibandyssa tai jääkiekossa. Naiset sen sijaan vammautuvat useimmiten lenkkeillessä. Erot sukupuolten välillä ovat kuitenkin melko pieniä, jos tarkastellaan vammautumisen riskiä samassa lajissa.

Ikä sen sijaan vaikuttaa selvästi liikuntavammojen syntymiseen. Riski vammautua on suurin 15–34-vuotiailla, joiden liikunta on intensiivisempää kuin vanhemmilla ikäryhmillä. Ikääntyminen siis vähentää liikuntavammariskiä.

Äkilliset vammat rasitusvammoja yleisempiä

Yleisimpiä liikuntavammoja ovat nyrjähdykset, venähdykset ja ruhjevammat. Useimmiten vammat kohdistuvat polveen, nilkkaan tai selkään. Toisaalta myös lajikohtaiset liikuntavammat näkyvät tilastoissa. Esimerkiksi koripallossa ja lentopallossa sormivammat ovat yleisiä.

Suurin osa liikuntatapaturmissa aiheutuneista liikuntavammoista on äkillisiä, liikunnan aikana syntyviä vammoja. Usein vamman syynä on joko kompastuminen tai kaatuminen. Joukkuelajeissa vammoja aiheutuu esimerkiksi törmäyksistä.

Rasitusvammoja syntyy erityisesti voima-, budo- ja kestävyyslajeja harrastaville. Eniten rasitusvammoja aiheuttaa yksipuolinen ja paljon toistoja sisältävä harjoittelu. Toisinaan niiden taustalta löytyy tekniikkavirhe. Huonosti iskua vaimentavat jalkineet tai kova alusta saattavat aiheuttaa esimerkiksi juoksijoille rasituskipuja.

Vammat ovat harvoin vakavia, mutta ilman asianmukaista hoitoa niiden vaikutukset saattavat olla hyvinkin pitkäaikaisia. Suurin osa vammoista hoidetaan kotona. Uusintavammojen ehkäisemiseksi on tärkeää noudattaa hoito-ohjeita ja palata liikunnan pariin vasta vamman parannuttua.

Kontaktilajeissa suuri tapaturmariski

Liikuntatapaturmien määrää voidaan tarkastella joko liikunta-aikaan suhteutettuna tai absoluuttisina lukuina. Suuri osa liikuntavammoista tapahtuu luonnollisesti sellaisissa lajeissa, joita Suomessa harrastetaan paljon. Näin ollen myös kävely ja lenkkeily saattavat tilastojen mukaan näyttäytyä tapaturma-alttiina lajeina. Yksilön kannalta ne ovat kuitenkin turvallisia lajeja. Absoluuttisesti tarkasteltuna eniten vammoja ilmoitettiin vuonna 2009 tapahtuneen jalkapallossa ja salibandyssa.

Turvalliset liikuntalajit

Tapaturmariski on toisissa liikuntamuodoissa selvästi suurempi kuin toisissa. Asiointi- ja hyötyliikunta on melko turvallista verrattuna esimerkiksi kunto- ja kilpaurheiluun. Pyöräily ja kävely ovat turvallisimpien lajien joukossa. Erilaisissa kodin kunnostus- tai puutarhatöissä sekä marjastaessa tai kalastaessa sattuu vain harvoin liikuntatapaturmia.

Liikunta on usein vauhdikkaampaa, kun halutaan kohottaa kuntoa. Kuntourheilussa tapahtuu yksilötasolla tarkasteltuna huomattavasti enemmän liikuntatapaturmia kuin asiointi- ja hyötyliikunnassa. Lajilla on kuitenkin merkitystä. Turvallisia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi sauvakävely, uinti, tanssi, hiihto ja golf. Monien suosimat lajit kuten kuntosaliharjoittelu ja jumppa ovat myös melko vaarattomia kuntourheilunmuotoja.

Tapaturma-alttiit lajit

Tapaturman riski kasvaa, kun ollaan kontaktissa toiseen henkilöön tai on vaara kaatua. Kova vauhti ja nopeat suunnanmuutokset altistavat tapaturmille. Myös pelivälineet saattavat aiheuttaa vammoja. Kontaktilajeissa vammautumisen riski on kolminkertainen ei-kontaktilajeihin verrattuna. Esimerkiksi salibandy, squash ja monet kamppailulajit ovat erityisen riskialttiita. Myös erityisesti naisten suosimassa ratsastuksessa sattuu sekä absoluuttisesti tarkasteltuna että liikunta-aikaan suhteutettuna melko paljon liikuntatapaturmia.

Suomessa suositut lajit kuten lentopallo, koripallo, jalkapallo ja jääkiekko eivät ole peliaikaan suhteutettuna liikuntavammatilastojen kärjessä, mutta myös niissä sattuu tapaturmia melko usein. Tapaturmien kokonaismäärää tarkasteltaessa esimerkiksi jalkapallo ja lentopallo ovat kuitenkin tilastojen kärkipäässä, sillä niitä harrastetaan paljon. Suurin osa kaikista liikuntatapaturmista tapahtuu voimistelu- ja palloiluhalleissa.

/LB

 
Edellinen muokkaus: 26.02.2015