Kannustavia liikuntakokemuksia ylipainoiselle lapselle

Liikunnan tiedetään vaikuttavan myönteisesti lapsen terveyteen. Ennen kaikkea lapsi tarvitsee kuitenkin liikkumisen kokemuksia, jotka hauskuudellaan saavat hänet uudelleen liikkumaan. Tällaiset kokemukset ovat tärkeitä lapselle, joka ei liiku paljon tai jolle on kertynyt ylipainoa.

Vanhempien liikunta-aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti lapsen haluun liikkua. Vanhemmat voivat olla omalla liikkumisellaan kannustavia ja mallina lapselle. Vanhemmat voivat tukea lapsen liikkumisharrastuksia sanoin ja teoin.

Kaverien ja sisarusten aktiivinen liikunnan harrastaminen on omiaan saamaan lapsen liikkeelle. On todettu myös, että mikäli koulu sujuu hyvin, lapsi ja nuori harrastaa enemmän liikuntaa.

Päivärytmi, ruoka ja uni osaksi painonhallintaa

Lapsi tarvitsee säännölliset ruoka-ajat ja riittävän monipuolista ruokaa. Säännöllisyys on samaan tapaan tärkeätä liikkumisessa ja levossa. Kasvava lapsi tarvitsee 1–2 tuntia monipuolista liikkumista päivässä, terveellistä ravintoa aamuin, päivin ja illoin sekä riittävän yöunen.

Sopiva liikunta tukee lapsen fyysistä ja henkistä kehitystä monin tavoin ja antaa lapsen päivään hyvän rytmin. Rajua liikkumista ennen nukkumaanmenoa on kuitenkin syytä välttää.

Lapsen kanssa voi kotona ja koulussa harjoitella päivärytmiä, jossa istuminen on vähennetty minimiin ja liikuntaa lisätty.

Pitkä aika tietokoneen tai television ääressä heikentää lapsen unen laatua. Kasvava lapsi ja nuori tarvitsee unta 9–11 tuntia. Hyvin nukuttu yö on tärkeätä kaikelle kasvulle, muistin kehittymiselle ja painonhallinnalle. Suomalaiset 11–16-vuotiaat koululaiset kärsivät unettomuudesta ja väsymyksestä enemmän kuin muiden EU-maiden koululaiset.

Ylipainoisen minäkuva kärsii

EU:n alueella on noin 22 miljoonaa ylipainoista lasta, joista lihavia on viisi miljoonaa. Ylipainoisten lasten määrän arvioidaan nousevan 1,3 miljoonalla vuosittain ja lihavien määrä kasvaa 350 000:lla. Suomessa ylipainoisten nuorten määrä on kuluneen neljännesvuosisadan aikana kolminkertaistunut. Nykyään on arvioitu, että lasten lihavuus johtuisi enemmänkin fyysisen aktiivisuuden vähentymisestä kuin energiansaannin kasvusta.

Lapselle ja nuorelle liikapainoisuus voi aiheuttaa huonon kunnon ohella minäkuvan huononemista ja orastavia tautien riskitekijöitä. Lapsen liikapainoon tulee kiinnittää huomiota jo varhaisella iällä ja monin keinoin.

Fyysisesti aktiivinen lapsi ja nuori kuluttaa enemmän energiaa, hänen hengitys- ja verenkiertoelimistönsä kunto nousee ja tärkeät motoriset taidot kertyvät. Liikkuvan lapsen lihaksisto ja liikuntaelimet pysyvät kunnossa. Ylipainoiselle lapselle motoristen taitojen harjoittelu on erittäin tärkeätä myönteisten kokemusten ja psyykkisen kannustavuuden takia.

Liikunnallinen pätevyys on lapsella yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen. Siksi ylipainoisen tai lihavan lapsen liikuntaan kannustamisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota minäkäsityksen ja koetun liikunnallisen pätevyyden vahvistamiseen.

Päällimmäisenä lapsen liikunnassa ei pidä olla laihtuminen vaan hyvät kokemukset ja liikkumisen ilo.

Liikuntaan tehoa ja tuttavallisuutta

Pienen lapsen ylipainoisuus voi haitata lapsen vauhdikasta liikkumista ja siten myös hänen alaraajojensa vahvistumista. Hypyt ja nopeat suunnanmuutokset ovat tärkeitä lapsen luiden mineraalimäärän ja vahvan rakenteen kehittymiselle. Koulun ja kodin pihalla polttopallo, litta, sähly ja muut pelit edistävät lapsen terveyttä sekä fyysisesti että sosiaalisesti.

Riittävä ja monipuolinen liikunta on etusijalla ehkäistäessä lapsen ja nuoren lihavuuden kehittymistä ja lihavuudesta johtuvia terveyshaittoja. Lasta tulisi kannustaa fyysiseen aktiivisuuteen ja hengästyttävään liikuntaan, sillä liikunnan teho voi olla määrää tärkeämpi tekijä lihavuuden ehkäisyssä. Reipas kestävyysliikunta on suositeltavaa ylipainoiselle tai lihavalle nuorelle, samoin pienillä painoilla toistuvasti suoritetut kuntosaliharjoitukset.

Ylipainoisen lapsen liikuntaa edistää

  • kavereiden hyväksyntä ja kannustava ilmapiiri
  • kilpailun ja vertailun puuttuminen liikuntatilanteesta
  • pienessä, tutussa ryhmässä liikkuminen
  • realistiset tavoitteet vanhempien ja opettajien tukemalle liikunnalle.

Lapsen tulee saada liikkua omien taitojen tahtiin ja ikäluokalleen sopivalla tavalla. Arkiliikunta lisää energian kokonaiskulutusta ja auttaa painonhallinnassa. Hyviä liikkumisen muotoja ovat kävely tai pyöräily kouluun ja harrastuksiin.


Lähteet

Terveysliikunnan tutkimusuutiset 2006: Lasten liikunta. UKK-instituutti

Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille. Hki: Nuori Suomi, 2008

Terveysliikunnan tutkimusuutiset 2008: Liikettä lihavuuteen. UKK-instituutti

Uni on tärkeä terveydelle. Kansanterveyslaitos, 2007

 
Edellinen muokkaus: 03.12.2014

Yhteydenotto

Puh. 03 282 9111 (vaihde)

Palaute

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

Luonnossa liikkuminen vaikuttaa monitahoisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Se on virkistävää vastapainoa sisälläololle ja runsaalle istumiselle.

© 2014 UKK-instituutti. Kaikki oikeudet pidätetään.