Liikunnan lisäys ja hyvä kunto pienentävät aivohalvauksen vaaraa

Aivohalvauksessa äkillinen aivojen verenkierron häiriö aiheuttaa erilaisia hermostollisen säätelyn puutosoireita – esimerkiksi tajunnan, puhekyvyn, muistin, näön, hahmottamisen ja raajojen lihasten toiminnan häiriöitä.

Aivohalvauksen aiheuttaa joko aivoinfarkti eli aivokudoksen kuolio tai aivoverenvuoto.

Aivoinfarktin vaaraa lisäävät samat tekijät, jotka nostavat sepelvaltimoiden ahtautumisen riskiä: tupakointi, liikunnan puute, ylipaino/lihavuus, kohonnut verenpaine, huono kestävyyskunto, tyypin 2 diabetes sekä kohonnut veren kolesterolitaso – nimenomaan LDL-kolesteroli, ns. paha kolesteroli. Myös sydänsairaudet nostavat aivoinfarktin riskiä.

Aivoverenvuodon voimakkaimpia vaaratekijöitä ovat verenpainetauti, runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi.

Suomessa on noin 50 000 aivohalvaukseen sairastunutta. Vuosittain aivohalvaukseen sairastuu noin 12 000 henkilöä ja noin 5 000 kuolee.

Säännöllinen, reipas liikunta pienentää sairastumisriskiä

Liikunnan puute on yksi erityisesti valtimoiden ahtautumisesta johtuvan aivohalvauksen vaaratekijöistä.

Säännöllinen liikunta pienentää aivohalvauksen vaaraa 25–30 prosenttia sekä miehillä että naisilla. Liikunnan lisääntymisen myötä sairastumisriski pienenee.

Huono kestävyyskunto lisää voimakkaasti aivohalvauksen vaaraa vastaavalla tavalla kuin sepelvaltimotaudin vaaraa.

Aivohalvauksen ehkäisyyn suositellaan vastaavaa liikuntaa kuin sepelvaltimotaudin ehkäisyyn. Hyvin kovaa, erityisesti maksimaalista lihasvoimaa vaativaa liikuntaa kehotetaan kuitenkin välttämään.

Sepelvaltimotaudin ehkäisyyn suositeltu liikunta vastaa yleistä terveysliikunnan suositusta:

  • reipasta kestävyysliikuntaa vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikossa
  • TAI vähintään 1 tunti ja 15 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa viikossa
  • lisäksi lihaskuntoharjoituksia kohtalaisella kuormittavuudella kahdesti viikossa.

Liikunta on olennainen osa myös aivohalvauksen kuntoutusta ja uusiutumisen ehkäisyä.

Kävely on tehokkainta katkokävelypotilaiden liikuntaa

Ateroskleroosi tarkoittaa verta kuljettavien valtimoiden ahtautumista, jolloin veri ei kulje suonessa normaalisti. Ikääntyneillä erityisesti alaraajojen valtimoiden ateroskleroosi on yleistä, mutta se aiheuttaa oireita vain osalle. Yleisin oire on ns. katkokävely eli kipu, joka tuntuu kävellessä erityisesti pohkeissa, mutta joka menee levossa ohi muutamassa minuutissa.

Liikunta on tehokas ja ensisijainen keino estää katkokävelyn pahenemista. Selvästi tehokkainta katkokävelypotilaiden liikuntaa on kävely.

Ohjatulla harjoittelulla potilaiden kävelymatka pitenee ja harjoittelun vaikutukset säilyvät jopa useita vuosia. Pidentynyt kävelymatka auttaa potilaita selviämään paremmin päivittäisistä toiminnoista. Liikunnan avulla voidaan välttää merkittävä osa kirurgisista toimenpiteistä.

Kävelyä lähes tunti päivässä

Katkokävelypotilaita neuvotaan kävelemään:

  • kaksi kertaa päivässä
  • noin 20 minuuttia kerrallaan
  • vähintään viitenä päivänä viikossa.

Harjoitus on tehokkainta, kun sitä jatketaan kipurajaan asti.

Ainakin aluksi harjoitukset on syytä tehdä ohjattuina. Liikunnan myönteisten vaikutusten ylläpitämiseksi harjoittelun tulee olla jatkuvaa, osa päiväohjelmaa.


Lähde
Vuori I.: Valtimoita ahtauttavat sairaudet. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta, HKI: Duodecim, 2011: 137–148.


/LK

 
Edellinen muokkaus: 20.10.2014