Liikunta lievittää nivelrikon oireita

Nivelrikko eli artroosi tarkoittaa nivelen pinnalla olevan nivelruston vähittäistä rappeutumista ja ohentumista. Nivelrikon tavallisimpia oireita ovat kipu, turvotus, lyhytkestoinen aamujäykkyys ja asteittainen toimintakyvyn heikentyminen.

Nivelrikkoa voi esiintyä useissa eri nivelissä – tavallisimmin sitä havaitaan polvessa, lonkassa, selkärangassa, isovarpaan tyvinivelessä ja sormien kärkinivelissä.

Nivelrikolle altistavia tekijöitä on lukuisia – muun muassa perimä, ikääntyminen, naissukupuoli ja nivelten kehityshäiriöt.

Suomessa oireita aiheuttavasta polven tai lonkan nivelrikosta kärsii noin 400 000 ihmistä.

Liikunta on tärkeää nivelten kehitykselle

Nivelrusto kehittyy lopulliseen muotoonsa noin 20 ikävuoteen mennessä. Kohtuullisella kuormituksella onkin tärkeä rooli kasvavan elimistön nivelten kehityksessä.

Lasten tai aikuisten osalta ei ole näyttöä siitä, että liikunta voisi ehkäistä nivelrikkoa. Liikunta on kuitenkin hyödyllistä laihtumisen ja liikapainon ehkäisyn kannalta, koska liikapaino selvästi lisää oireita aiheuttavan nivelrikon riskiä. 

Lapsille monipuolista liikuntaa päivittäin

Nivelten muotojen ja niiden rustokudoksen ihanteellisen kehityksen takaamiseksi lapsille ja nuorille suositellaan monipuolista, kehon painoa kantavaa liikuntaa päivittäin.

Terveillä lapsilla liikunta saa sisältää myös voimakkaampia kuormituksia, kuten hyppyjä ja ponnistuksia – ne eivät saa kuitenkaan aiheuttaa kipuja.

Lapsille ja kasvuikäisille hyviä liikkumismuotoja ovat muun muassa:

  • juoksu
  • pyöräily
  • hiihto
  • suunnistus
  • aerobic ja voimistelu
  • yleisurheilu
  • monet maila- ja pallopelit
  • leikit niin maalla ja jäällä kuin sisähalleissakin.

 

Aikuisille kevyttä ja kohtuullisesti kuormittavaa terveysliikuntaa

Terveille aikuisille on sallittua kaikki kevyt- ja kohtuullisesti kuormittava terveysliikunta. Ei ole näyttöä siitä, että terveysliikunnalla olisi yhteyttä nivelrikon kehittymiseen tai pahenemiseen – joskaan ei ehkäisyynkään.

Nivelvammoja sen sijaan tulee yrittää välttää, koska ne altistavat nivelrikolle. Jos nivelvamma kuitenkin tulee, on tärkeää hoitaa se nopeasti ja huolehtia myös vamman jälkeisestä kuntoutuksesta. Näin vamman jälkeisen nivelrikon riskiä voidaan minimoida.

Jos liikuntaa aloittavalla lapsella tai aikuisella on nivelongelmia tai nivelrikon riskitekijöitä, hänen kannattaa ennen liikunnan aloittamista kääntyä nivelongelmiin perehtyneen lääkärin puoleen. Lääkäri suunnittelee asiakkaalle henkilökohtaisen liikuntaohjelman. 

Maltillista liikuntaa oireita lievittämään

Vaikka ei ole näyttöä siitä, että kohtuullinen liikunta ehkäisisi tai kiihdyttäisi nivelrikkoa, polvinivelrikon hoidossa liikunnasta on hyötyä. Liikuntaa voi harrastaa sekä kotona että ohjattuna yksilö- tai ryhmäharjoitteluna.

Polvinivelrikon hoidossa lihasvoima- ja liikeharjoittelu sekä kävely ovat kohtuullisen tehokkaita

  • oireiden lievittäjiä
  • lihasvoiman, liikelaajuuden ja toimintakyvyn ylläpitäjiä ja parantajia.

Myös muille nivelrikkopotilaille voidaan suositella maltillista liikuntaa, liikehoitoa, lihasvoimaharjoittelua ja kuntoutusta oireita lievittämään. Liikapainoisilla oireiden lievitys on tehokkainta, jos liikunnan myötä myös paino laskee.

 

Millainen liikunta sopii nivelrikkoa sairastaville?

Nivelrikosta kärsiville suositellaan liikuntalajeja, joissa koko kehon paino ei tule terävästi polvien ja alaraajojen päälle. Liikunta ei saa myöskään aiheuttaa niveliin iskuja tai vääntöjä.

Suositeltavia lajeja ovat esimerkiksi:

  • hiihto
  • pyöräily
  • kävely
  • rauhallinen tanssi
  • kotivoimistelu
  • uinti ja vesijumppa
  • kuntosaliharjoittelu esimerkiksi ojennuspenkillä, voimakelkalla, pyörä- ja soutuergometrillä.

Kuntosalilaitteiden vastukset pitää säätää nivelrikkoa sairastavalle sopiviksi ja harjoittelun on oltava varovaisen nousujohteista siten, että rasitusta nostetaan vain vähän harjoituskertojen lisääntyessä.

Nivelrikkoa sairastava voi harjoitella useamman kerran viikossa. Sen sijaan kerralla ei kannattaisi harjoitella kovin pitkään – mielellään ei yli tuntia kerrallaan.

Kannattaa muistaa, että nivelrikkoa sairastavillakin harjoittelun myönteiset vaikutukset häviävät, jos liikunta lopetetaan.

Tekonivelpotilaalle liikuntaohjeet tulee suunnitella yksilöllisesti – leikannut lääkäri ja hoitava fysioterapeutti laativat potilaalle leikkauksen jälkeen liikuntaohjelman.


Lähde
Kannus P.: Nivelrikko. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta, HKI: Duodecim, 2011: 161–165.

LK

 
Edellinen muokkaus: 20.10.2014