Liikunta vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa

Sepelvaltimotauti johtuu sydämen valtimoiden ahtautumisesta. Se voi ilmetä rintakipuna, sydäninfarktina tai äkillisenä kuolemana.

Sepelvaltimotaudin vaaraa lisäävät mm. tupakointi, liikunnan puute ja huono kestävyyskunto, kohonnut verenpaine, lihavuus ja tyypin 2 diabetes sekä kohonnut veren kolesterolitaso – nimenomaan LDL-kolesteroli, ns. paha kolesteroli.

Yli 200 000 suomalaista sairastaa sepelvaltimotautia ja se on Suomessa edelleen yleisempi kuin useimmissa muissa läntisen Euroopan maissa. Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sairaus on miehillä jonkin verran yleisempi kuin naisilla.

Hyvin huonokuntoisilla on erityisen suuri riski sairastua sepelvaltimotautiin

Liikunnan puute on keskivahva, yksi yleisimmistä sepelvaltimotaudin vaaratekijöistä. Liikunta vähentää sepelvaltimotaudin riskiä ja seurauksia useilla tavoilla sekä itsenäisesti että vaikuttamalla muihin riskitekijöihin.

Liikunnan määrän ja sepelvaltimotaudin vaaran tai sairauden aiheuttaman kuoleman riskin välillä on selvä annos-vastesuhde: kun liikunnan määrä kasvaa, sairastumisvaara pienenee aluksi nopeammin ja hidastuu vähitellen. Iäkkäillä henkilöillä vaara pienenee vähintään yhtä paljon kuin keski-ikäisillä.

Huono kestävyyskunto on vielä voimakkaampi sepelvaltimotaudin riskitekijä kuin liikunnan puute. Hyvin huonokuntoisilla on erityisen suuri riski sairastua sepelvaltimotautiin. Fyysisen kunnon koheneminen pienentää sepelvaltimotaudin riskiä vielä selvästi voimakkaammin kuin liikunnan lisäys.

Sepelvaltimotaudin ehkäisyyn suositellaan terveysliikuntaa

Sepelvaltimotaudin ehkäisyyn suositeltu liikunta vastaa yleistä terveysliikunnan suositusta:

  • kohtalaisesti kuormittavaa eli reipasta kestävyysliikuntaa vähintään kaksi tuntia 30 minuuttia viikossa
  • tai vähintään tunti ja 15 minuuttia rasittavaa kestävyysliikuntaa viikossa
  • ja lisäksi lihaskuntoharjoittelua kohtalaisella kuormittavuudella kahdesti viikossa.


Mitä enemmän liikuntaa viikossa kertyy, setä paremmin se ehkäisee sepelvaltimotaudin vaaraa.

Säännöllinen, kohtalaisesti kuormittava liikunta, esim. reipas kävely, on riittävää sepelvaltimotaudin ehkäisyssä. Kävelyn harrastaminen on helppoa suurimmalle osalle ihmisistä ja siinä tapahtuu vain vähän loukkaantumisia.

Reippaan kävelyn samoin kuin työmatkaliikunnan on osoitettu pienentävän sairastumisriskiä. Portaiden nousu on rasittavaa liikuntaa, joka säännöllisesti harjoitettuna parantaa kestävyyskuntoa ja saattaa vaikuttaa edullisesti joihinkin sepelvaltimotaudin riskitekijöihin.
Terveysliikunnasta on hyötyä myös jo sepelvaltimotautiin tai sydämen vajaatoimintaan sairastuneille: liikunta ehkäisee sairauden pahenemista ja vähentää sairaudesta johtuvia haittoja.

Liikunta vähentää sepelvaltimotaudin vaaraa monen mekanismin kautta

Liikunta voi ehkäistä sepelvaltimotautia:

  • vähentämällä veren triglyseridejä eli rasvahappojen yhdisteitä
  • alentamalla verenpainetta
  • parantamalla valtimoiden toimintaa
  • vähentämällä veren hyytymistaipumusta
  • lisäämällä verihyytymän liukenemista
  • parantamalla kudosten insuliiniherkkyyttä, vähentämällä veren insuliinipitoisuutta ja parantamalla veren sokeritasapainoa
  • vähentämällä sydämen syketaajuutta levossa ja kuormituksessa
  • auttamalla painon säätelyssä
  • parantamalla kestävyyskuntoa
  • auttamalla joillakin vähentämään tupakointia
  • auttamalla mahdollisesti stressin hallinnassa
  • mahdollisesti vähentämällä tulehduksia
  • lisäämällä veren HDL-kolesterolia eli ns. hyvää kolesterolia
  • vähentämällä veren LDL-kolesterolia eli ns. pahaa kolesterolia ja kokonaiskolesterolin määrää
  • lisäämällä sydämen sykkeen vaihtelevuutta
  • parantamalla sydänlihaksen supistumiskykyä
  • parantamalla sydänlihaksen sähköistä vakautta, mikä vähentää rytmihäiriöriskiä.

Osa liikunnan vaikutusmekanismeista kehittyy hitaasti ja vaikuttaa pitkän ajan kuluessa, kun taas osa muutoksista ilmenee ja vaikuttaa nopeasti. Kaikki liikunnan biologiset vaikutukset katoavat nopeasti liikunnan lopettamisen jälkeen.


Lähde
Vuori I. Valtimoita ahtauttavat sairaudet. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta. 2. uud. p. Hki: Duodecim, 2011:137–148.


LK

 

Lisätietoa

Käypä hoito -suositus: Sepelvaltimotauti ja liikunta

Käypä hoito -potilasohje: Sepelvaltimotautikohtaus

 
 
Edellinen muokkaus: 03.12.2014

Yhteydenotto

Puh. 03 282 9111 (vaihde)

Palaute

 

Käyntiosoite

Kaupinpuistonkatu 1

33500 Tampere

 

Aukioloajat

Avoinna arkisin klo 8—16

(sopimuksesta myös muina aikoina)

Luonnossa liikkuminen vaikuttaa monitahoisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Se on virkistävää vastapainoa sisälläololle ja runsaalle istumiselle.

© 2014 UKK-instituutti. Kaikki oikeudet pidätetään.