Hyppää sisältöön

Liikunta pienentää syöpäriskiä

Syövän syntyyn vaikuttavat perintö- ja ympäristötekijät yhdessä ja erikseen. Syövän ehkäisyssä voidaan vaikuttaa osaan elämäntapatekijöistä – liikunta on yksi näistä.

Syöpä kattaa monta sairautta, joissa yhdistävänä tekijänä on hallitsematon solunjakautuminen. Naisilla yleisin syöpä on rintasyöpä, miehillä puolestaan eturauhassyöpä. Molemmilla sukupuolilla seuraavaksi yleisimpiä syöpiä ovat paksu- ja peräsuolen syöpä sekä keuhko- ja henkitorvisyöpä.

Liikunta ehkäisee syöpää 

Syöpätapauksien ilmaantumisesta voitaisiin vähentää jopa kolmannes välttämällä ylipainoa, liikkumalla enemmän ja syömällä terveellisesti. Fyysisen aktiivisuuden on todettu vähentävän paksusuolensyövän riskiä ja se todennäköisesti vähentää myös endometriumin, postmenopausaalisen rintasyövän ja eturauhassyövän vaaraa.

Eniten liikkuvien kokonaissyöpäriski on pienempi kuin vähemmän liikkuvilla, mikä selittyy pääosin liikunnan aiheuttamien aineenvaihdunnallisten muutosten kautta.

Millä mekanismeilla liikunta mahdollisesti vähentää syövän riskiä? 

Liikunta ehkäisee syöpää monien vaikutusmekanismien välityksellä. Liikunta voi vähentää syöpäriskiä sekä edistämällä painonhallintaa että itsenäisten, painosta riippumattomien vaikutusten ansiosta.

Liikunta 

  • lisää suoliston liikettä, jolloin suolistossa oleva massan ja sen mahdollisesti sisältämien syöpää aiheuttavien tekijöiden, kuten karsinogeenien läpikulku- ja kontaktiaika suolistossa lyhenee 
  • parantaa insuliiniherkkyyttä 
  • vähentää insuliinin ja insuliinin kaltaisen kasvutekijän (IGF) määrää 
  • vähentää paksusuolen solujen jakautumista 
  • vaikuttaa solukuolemaa säätelevien proteiinien ilmentymiseen paksusuolen limakalvolla 
  • vaikuttaa edullisesti immuunipuolustusjärjestelmään 
  • vaikuttaa hormonitoimintaan 
  • lisää energiankulutusta ehkäisten ylipainolta ja vähentäen rasvamassaa 
  • vähentää vapaiden radikaalien määrää ja parantaa elimistön mekanismia muuttaa ne harmittomiksi. 

Liikunta vähentää rintasyöpään sairastuneiden kuolleisuutta 

Liikunnan on havaittu vähentävän postmenopausaalisen eli vaihdevuosien jälkeen ilmaantuvan rintasyövän riskiä. Puolen tunnin reipas kävely viidesti viikossa pienentää riskiä 10 % ja rintasyöpävaara pienenee entisestään liikuntamäärän lisääntyessä. Esimerkiksi 3–4 tuntia kohtuukuormitteisesti tai urheilijamaisesti liikuntaa harrastavien naisten rintasyöpävaaran on havaittu olevan 30–40 % pienempi. Fyysinen aktiivisuus ennen rintasyövän diagnosointia vähentää kuolleisuutta rintasyöpään. 

Kestävyys- ja voimaharjoittelu ovat turvallisia harjoittelumuotoja rintasyövän sairastaneille. 

Fyysisesti passiivisilla suurentunut eturauhassyöpävaara 

Suurentunut eturauhassyöpäriski on yhteydessä fyysisesti passiiviseen elämäntapaan. Raskasta ruumiillista työtä tekevillä on havaittu vähemmän levinnyttä eturauhassyöpää, mutta vapaa-ajan liikunnalla tällaista yhteyttä ei sen sijaan ole havaittu.  

Syövän diagnosoinnin jälkeen fyysisesti aktiivisten on havaittu elävän pidempään. Näyttö liikunnan ja eturauhassyövän välisistä yhteyksistä ei ole kuitenkaan vielä kovin vahva. 

Liikunta ehkäisee paksusuolensyöpää 

Liikunnan yhteyttä paksusuolen syöpään on tutkittu yksittäisistä syövistä eniten. Liikunnan puutteen arvioidaan liittyvän noin 13–14 %:iin paksusuolen syövistä. Tutkimuksissa on havaittu, että fyysisesti aktiivisilla henkilöillä paksusuolen syövän ilmaantuvuuden riski on pienempi kuin fyysisesti inaktiivisilla. Peräsuolisyövän ehkäisyssä vastaavaa yhteyttä ei ole todettu. 

Säännölliseen, vähintään kohtalaisesti kuormittavaan liikuntaan liittyvä paksusuolen syövän riskin pienenemä on noin 20 %. Ehkäisevän vaikutuksen suuruus riippuu sekä liikuntaan käytetystä ajasta että liikunnan kuormittavuudesta: suurin ehkäisevä vaikutus saadaan rasittavalla liikunnalla, jossa hengästytään voimakkaasti ja hikoillaan runsaasti. Kuitenkin myös reippaalla liikunnalla on paksusuolen vaaraa pienentävä vaikutus. 

Liikunta on tärkeä osa myös paksusuolensyövän hoitoa: säännöllinen vähintään kohtuukuormitteinen liikunta, kuten reipas kävely viisi tuntia viikossa vähentää kuoleman vaaraa suolistosyövässä 35 %. 

Liikunnallisesti aktiivisilla pienempi keuhkosyöpävaara 

Tutkimuksia liikunnan ja keuhkosyövän välisistä yhteyksistä on vain vähän. Liikunnallisesti aktiivisilla tupakoitsijoilla on kuitenkin havaittu olevan pienempi syöpävaara kuin liikuntaa harrastamattomilla tupakoitsijoilla. Tupakoimattomuuden merkitys keuhkosyövän ehkäisyn kannalta on kuitenkin huomattavasti merkittävämpi kuin liikunnan.

Liikuntasuositukset syövän ehkäisyyn ja hoitoon ovat samat kuin väestön yleinen liikuntasuositus 

Fyysinen aktiivisuus ehkäisee syövän hoidoista aiheutuvia haittoja. Syövän sairastaneilla on suurentunut riski sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen ja osteoporoosiin, joiden ehkäisyssä liikunnalla on merkitystä. 

Liikunnalla on monia edullisia vaikutuksia hoitoa saaville ja sairaudesta selvinneille. 

Liikunta 

  • parantaa aerobista kuntoa 
  • parantaa elämänlaatua ja minäkuvaa 
  • parantaa fyysistä toimintakykyä 
  • vaikuttaa suotuisasti luuston terveyteen 
  • vähentää uupumusta 
  • parantaa lihasvoimaa- ja kestävyyttä 
  • lisää nivelten liikkuvuutta 
  • vähentää ahdistuneisuutta 
  • ehkäisee ja vähentää syövän hoidoista aiheutuvia haittoja 
  • todennäköisesti parantaa syövästä selviytymistä 
  • lisää suunnitellun sytostaattihoidon loppuun saattavien potilaiden osuutta. 

Syövän hoidon aikana entuudestaan liikuntaa harrastaneiden voi olla tarpeellista keventää harjoittelua hoidon aikana (matalampi intensiteetti tai lyhyempiä jaksoja kuin tavallisesti). Aiemmin liikuntaa harrastamattomien on suositeltavaa aloittaa liikunta esimerkiksi kävelyllä ja venyttelyllä ja lisätä aktiivisuutta asteittain. 

Hyvä tietää 
Syöpään sairastuessa on tärkeintä välttää liikkumattomuutta ja olla fyysisesti niin aktiivinen kuin mahdollista voinnin sallimissa rajoissa. Syöpään sairastumisen jälkeen on hyvä palata normaaliaktiivisuuteen niin pian kuin mahdollista. 

Liikuntasuositukset syövän ehkäisyyn, hoitojen aikana ja niiden jälkeen ovat samat kuin aikuisten liikkumisen suositus.Liikkumalla suosituksia enemmän voidaan saavuttaa lisähyötyjä. 

Samat suositukset koskevat myös yli 65-vuotiaita, kun muut mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet on huomioitu. 

Lisätietoa 

Käypä hoito -suositus: Liikunta ja syöpä 

Syöpäjärjestöt, ilmansyopaa.fi: Liikunta

Syöpäjärjestöt, kaikkisyovasta.fi: Syöpää sairastavan hyvinvointi > Syöpä ja liikunta

Fressis-sivusto nuorille: Syöpä

Liikunnan hyödyt ja liikuntasuositukset syöpää sairastaville ja syövän sairastaneille 

Lähteet 

Campbell, K. L., McTiernan, A., Li, S. S., Sorensen, B. E., Yasui, Y., Lampe, J. W., King, I. B., Ulrich, C. M., Rudolph, R. E. & Irwin, M. L. 2007. Effect of a 12-month exercise intervention on the apoptotic regulating proteins bax and bcl-2 in colon crypts: A randomized controlled trial. Cancer Epidemiology and Prevention Biomarkers 16 (9), 1767– 1774.  

Liikunta. 2016. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 22.09.2020. www.kaypahoito.fi 

Luoto, R., Kukkonen-Harjula, K. & Männistö, S. Liikkuminen, ravitsemus ja painonhallinta syövän ehkäisyssä. Duodecim (21) 2069–2074. 

McTiernan, A., Yasui, Y., Sorensen, B., Irwin, M. L., Morgan, A., Rudolph, R. E., Surawicz, C., Lampe, J. W., Ayub, K. & Potter, J. D. 2006. Effect of a 12-month exercise intervention on patterns of cellular proliferation in colonic crypts: A randomized controlled trial. Cancer Epidemiology and Prevention Biomarkers 15 (9), 1588–1597. 

Pitkäniemi. J., Malila, N., Virtanen, A., Degerlund, H., Heikkinen, S. Seppä, K. 2020. Syöpä 2018. Tilastoraportti Suomen syöpätilanteesta. Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisuja nro 93. Suomen Syöpäyhdistys, Helsinki. 

Pylkkänen, L. 2015. Liikunnan hyödyt ja liikuntasuositukset syöpää sairastaville ja syövän sairastaneille. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 23.9.2020. www.kaypahoito.fi 

Rintala, P. 2017. Syöpä. Teoksessa I. Vuori, S. Taimela & U. Kujala (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 460–463. 

Päivitetty: 4.8.2023

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan