Säännöllinen liikunta laskee verenpainetta lähes yhden verenpainelääkkeen verran

Kohonnut verenpaine tarkoittaa tilannetta, jossa valtimon sisäinen paine on pysyvästi suurentunut. Kohonnut verenpaine vahingoittaa valtimoita ja sydänlihasta sekä altistaa sydäninfarkteille ja aivohalvauksille. Pitkään koholla olleen verenpaineen lisäsairauksia ovat silmän verkkokalvon ja munuaisten verisuonimuutokset. Kohonnut verenpaine on yksi tärkeimmistä sepelvaltimotaudin riskitekijöistä.

Runsas ruokasuolan käyttö, liikapaino, vähäinen liikunta ja alkoholin käyttö lisäävät kohonneen verenpaineen riskiä. Siksi elintapamuutokset ovat keskeisiä kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa – myös lääkehoidon ohella.

Kohonnut verenpaine ei useimmiten aiheuta mitään oireita, vaan tila todetaan mittaamalla verenpaine. 

Verenpaineen luokittelu systolisen ja diastolisen paineen perusteella

Verenpaine luokitellaan kansainvälisten suositusten mukaisesti. Normaali lepoverenpaine tarkoittaa, että systolinen paine, eli yläpaine, on vähemmän kuin 130 mmHg ja diastolinen paine, eli alapaine, alle 85 mmHg.

Liikunnan verenpainevaikutus muistuttaa verenpainelääkettä

Terveysliikuntasuosituksen mukainen liikunta vähentää:

• systolista lepoverenpainetta keskimäärin 5 mmHg
• diastolista painetta 2 mmHg henkilöllä, jolla on kohonnut verenpaine.

Liikunnan vaikutus on lähes yhtä suuri kuin yhden verenpainelääkkeen.

Lisääntynyt liikunta tai muu ruumiillinen ponnistelu vähentää kohonnutta verenpainetta eri mekanismien avulla.

• lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta, minkä seurauksena veren virtaus lihaksistoon lisääntyy.
• vähentää verisuoniston ääreisvastusta
• muuttaa verisuonissa verenpainetta säätelevien solujen eli painereseptoreiden toimintaa.

Nämä kaikki kolme tekijää voivat selittää, miksi verenpaine pienenee sekä levossa että liikunnassa, kun harjoittelu toistuu.

Valtimon sisäseinämän solujen erittämät yhdisteet – kuten typpioksidi – voivat laajentaa edullisesti verisuonia. Harjoittelun myötä myös kudosten insuliiniherkkyys voi parantua ja kehon rasvakudos voi vähetä, mikä osaltaan pienentää verenpainetta.

Kestävyystyyppinen liikuntasuoritus voi vähentää verenpainetta myös välittömästi suorituksen jälkeen – erityisesti henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine. Verenpaine on tavallista alhaisempi 12–16 tuntia vähintään kohtalaisesti kuormittavan liikuntaharjoituksen jälkeen. Ilmiön aiheuttavat sekä hermostolliset että paikalliset verisuonia laajentavat tekijät.

Liikunnan verenpainevaikutus muistuttaa verenpainelääkettä – ja molempia on nautittava säännöllisesti päivittäin. 

Millaista liikuntaa suositellaan henkilöille, joiden verenpaine on koholla?

Henkilöille, joilla on lievästi tai kohtalaisesti kohonnut verenpaine, suositellaan kestävyyttä ja lihasvoimaa kehittävää liikuntaa (USAn suositus 2004) seuraavasti:

Kohtuullisesti kuormittavaa kestävyysliikuntaa

• vähintään 30 minuuttia, joka voi koostua myös lyhyemmistä, vähintään 10 minuutin pätkistä
• mieluiten päivittäin.

Kohtuullisesti kuormittava liikunta aiheuttaa jonkin verran hengästymistä ja hikoilua – kuten esimerkiksi reipas kävely. Pienempi kuormittavuus riittää varsinkin ikääntyneille.

Lihasvoiman parantamiseen tähtäävää harjoittelua suositellaan:

• yhdistettäväksi kestävyysliikuntalajeihin – ei ainoaksi harjoittelumuodoksi
• mieluummin kuntopiirityyppisenä harjoitteluna niin, että käytetään pieniä vastuksia ja tehdään runsaasti toistoja.

 
Lähde
Kukkonen-Harjula K.: Kohonnut verenpaine. Kirjassa: Fogelholm M, Vuori I, Vasankari T, toim. Terveysliikunta, HKI: Duodecim, 2011: 131–136.

LK