Naishoitajien selkäkipujen ehkäisytutkimus

Prevention of Chronic Low Back Pain in Female Nurses (NURSE-RCT)

Lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus epäspesifin selkäkivun voimakkuuteen ja uusiutumiseen, alaselän liikehallinnan häiriöihin ja välttämiskäyttäytymiseen naishoitajille (NURSE-RCT).


Tausta

Hoitohenkilöstö siirtyy Suomessa työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 56-vuotiaina. Yleisemmät syyt ennenaikaiseen eläköitymiseen ovat tule-sairaudet. Epäspesifi selkäkipu on merkittävin sairauspoissaolojen syy. Tule-sairauksien esiintyvyyden ja haittojen sekä niiden aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden ennustetaan kasvavan, koska väestö ikääntyy ja lihavuus, vähäinen liikunta ja huono fyysinen kunto yleistyvät. Hyvä tule-toimintakyky on tärkeä hoitohenkilöstön työkyvyn perusta, jonka ylläpitämiseksi tarvitaan monipuolista liikuntaa.

Raskas fyysinen kuormitus lisää hoitajilla sekä fyysisiä oireita että henkistä väsymystä. Hoitotyössä kumarassa asennossa työskentely, potilaiden nostaminen ja siirtäminen kuormittavat erityisesti selkää. Keskeiset selkäkivun uusiutumista ja pitkittymistä ennustavat tekijät liittyvät akuutissa vaiheessa selän nivelsiteiden vaurioitumisen aiheuttamiin liikkeen hallinnan häiriöihin sekä kivun pelkoon ja välttämiskäyttäytymiseen. Luotettavien mittareiden puute vaikeuttaa edellä mainittujen tekijöiden ennakointia, näihin vaikuttavien vaaratekijöiden tunnistamista ja kuntoutusmenetelmien vaikuttavuuden tutkimista.

Yleisesti akuutin epäspesifin selkäkivun jälkeen työhön paluuta edistäviä tekijöitä näyttävät olevan omat positiiviset oletukset toipumisesta ja vähentynyt liikkumisen pelko, huolestuneisuus ja varuillaanolo. Kipu monessa paikassa yhtä aikaa (multisite pain) on yhteydessä ja ennustaa työkyvyttömyyttä. Fyysinen harjoittelu ja neuvonta vaikuttavat edellä mainittuihin suotuisasti, mutta niiden sisällöstä ei ole yksimielisyyttä.

 

Tavoite

NURSE-RCT -tutkimuksella selvitetään lihaskuntoharjoittelun ja neuvonnan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta alaselkäkipuun, selän liikehallintaan ja välttämiskäyttäytymiseen. Tavoitteena on vähentää työssä käyvien, epäspesifistä selkäkivusta kärsivien naishoitajien kipua, sen uusiutumista/pitkittymistä sekä niihin liittyviä toiminnan haittoja ja sairauspoissaoloja. Lisäksi tutkimuksessa kehitetään menetelmiä hoitohenkilöstön fyysisen kuormittuneisuuden, suoritus- ja työkyvyn arviointiin sekä selkäkivun uusiutumisen ja pitkittymisen ennakointiin (HOITOALAN TESTIT -osahanke).

Lihaskuntoharjoittelun avulla pyritään vähentämän alaselän liikehallinnan häiriöitä, joiden syynä pidetään selän nivelsiteiden, lihaskalvojen ja muiden venymiselle herkkien sidekudosten vaurioitumista haitallisessa kuormituksessa. Harjoittelun keskeinen tavoite on korjata kivun aiheuttamia liikkeen hallinnan häiriöitä parantamalla lannerangan keskiasennon hallintaa ja tukemista eri aseinnoissa ja liikkeissä. Lisäksi harjoitetaan tasapainoa, koordinaatiota, vartalon lihasten kestävyyttä ja alaraajojen voimaa. Oletuksena on, että harjoittelu auttaa välttämään alaselän haitallista kuormitusta, lisäksi rauhallisen hengityksen tahdissa tapahtuva lihaskuntoharjoittelu vaikuttaa autonomiseen hermostoon ja edistää palautumista

Neuvonta pohjautuu kognitiivis-behavioristiseen menetelmään. Tavoitteena on muuttaa kipuun liittyviä negatiivisia uskomuksia, vähentää fyysiseen toimintaan liittyvää välttämis- ja pelkokäyttäytymistä ja ohjata kuormittamaan selkää turvallisesti eri asennoissa ja liikkeissä sekä työssä että vapaa-aikana sekä rohkaista liikkumiseen ja muuhun fyysiseen toimintaan. Menetelmänä käytetään ongelmaperustaista oppimista, jonka tavoitteen on, että hoitajat tunnistavat työhön ja vapaa-aikaan liittyviä selän kuormitustekijöitä ja löytävät niitä vähentäviä ratkaisuja. Oletuksena on, että kivun hallinnan koheneminen vähentää elimistön stressiä, lisää sopeutumiskapasiteettia ulkoisiin kuormituksiin ja helpottaa palautumista.

 

Menetelmät

Tutkimus on satunnaistettu, kontrolloitu interventio. Tutkimukseen tarvitaan voimalaskelmien mukaan 240 naishoitajaa. Tutkittavat ovat vapaaehtoisia vuodeosastoilla työskenteleviä 30-54-vuotiaita epäspesifistä selkäkivusta kärsiviä naishoitajia (n=240), jotka arvotaan neljään ryhmään (1=harjoittelu, 2=neuvonta, 3=näiden yhdistelmä, 4=vertailu). Tutkimuksen mittaukset tehdään mittaajilta sokkoutetusti (alussa, 6 -12- ja 24 kk:n jälkeen). Tulokset analysoidaan intention-to-treat -periaattella 2x2-faktoriasetelmassa, työhön liittyvät ym. sekoittavat tekijät huomioidaan malleissa.

Tutkimuksen hyväksymiskriteerit ovat: 1) kipujanalla mitattu selkäkipu vähintään 20 mm (asteikko 0-100) viimeksi kuluneiden kahden kuukauden aikana 2) vähintään kaksi positiivista löydöstä kuudessa selän liikehäiriötestissä. Tärkeimmät poissulkukriteerit ovat aikaisempi selkäleikkaus tai traumaattinen selkävamma (murtuma, välilevyn pullistuma), lääkärin toteama pitkäaikainen selkäsairaus, polven alapuolelle säteilevää kipua tai puutumista (iskias), vakava sairaus, joka estää liikkumisen, ylipaino (BMI>33) ja raskaus.

Päätulosmuuttujat ovat muutokset koetussa selkäkivun intensiteetissä, liikehallin häiriötesteissä sekä välttämis- ja pelkokäyttäytymisessä, jota mitataan subjektiivisesti kyselylomakkeella ja objektiivisesti liikuntamittarilla (kiihtyvyysanturi). Interventioiden kustannustehokkuutta selvitetään nk. Potentiaali-mallilla, joka on kehitetty työterveyteen kohdentuvien toimenpiteiden tarkasteluun. Siinä kustannuksia ja hyötyjä arvioidaan vuositasolla.

Osana esitutkimuksen menetelmien kehittämistyössä selvitetään eri mittareiden toistettavuutta (kahdet alkumittaukset), kriteerivaliditeettia (rinnakkaismittaukset) ja muutosherkkyyttä 6 kk:n intervention jälkeen.

 

Toteutus

NURSE-RCT -tutkimus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Esitutkimus alkaa marraskuussa 2011 (n=60) ja laajempi jatkotutkimus vastaavaan aikaan vuonna 2012 (n=180). Tutkimusasetelmat ovat muuten täysin samat, mutta esitutkimuksessa tietyt alkumittaukset tehdään kaksi kertaa (toistettavuuden arviointi) ja niihin sisältyy fysiologisia rinnakkaismittauksia (kriteerivalidaatio-tutkimus). Nämä metodologiset tutkimukset ovat osa HOITOALAN TESTIT -hanketta. Tämän hakemuksen käyttösuunnitelma koskee vuoden 2012 esitutkimuksen toteutusta. Esitutkimuksessa kerätty aineisto vaikuttavuudesta ja kustannustehokkuudesta on osa vuonna 2012 alkavan jatkotutkimuksen aineistoa.

Esitutkimusten seulontakyselyt jaetaan lokakuussa 2011 vuodeosastojen hoitajille Tampereen kaupungin pitkäaikaissairaanhoidon osastoille Koukkuniemen vanhainkodissa. Tutkimukseen sopivat henkilöt saavat kirjallisen osallistumiskutsun, mittaukset tehdään tutkittavien työpaikalla ja UKK-instituutissa. Interventioiden (6 kk) ryhmätapaamiset, joista UKK-instituutti vastaa, järjestetään työvuorojen vaihtuessa työpaikkojen läheisyydessä 10-15 henkilön pienryhmissä. Interventioryhmiä ohjaavat asiaan hyvin perehtyneet, erikseen koulutetut ammattilaiset.

Toiminnallinen, progressiivinen lihaskuntoharjoittelu (60 min) etenee taito- ja tekniikkaharjoittelusta lihaskestävyyden ja -voiman lisäämiseen. Alkuun (8 viikkoa) harjoitellaan 2 kertaa viikossa ohjatusti, loput 16 viikkoa kerran viikossa ohjatusti ja kerron kotona DVD:n/oppaan avulla. Neuvontaryhmät (yhteensä 10 kertaa 45 min) kokoontuvat ensimmäiset 4 kertaa kerran viikossa, seuraavat 4 kertaa kerran kahden viikon välein ja 2 kertaa viimeisten 16 viikon aikana. Edellisten lisäksi järjestetään kaksi ohjattua harjoitus- ja/tai neuvontakertaa) I ja II seurantamittausten (6-12 kk) välillä.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä UKK-instituutin, Tampereen yliopistollisen sairaalan (TAYS) ja Työterveyslaitoksen (TTL) ja Zürichin yliopiston kanssa. Tutkimusryhmän ulkopuolelta tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkäaikaishoidon päällikkö Marjo Liimatainen, KM, SHO, ft ja vastaava osastonhoitaja Kirsti Taskinen (hoitotyön toteutus, interventioiden käytännön organisointi).

 

Tutkimuksen hyödynnettävyys

Tutkimusta varten kehitetään uusia harjoitus- ja neuvontamalleja. Näiden avulla tuotetaan uutta tietoa menetelmistä, joiden avulla voidaan vähentää naishoitajien selkäkipua, niiden uusiutumista ja pitkittymistä. Tutkimus on monitieteinen ja siinä sovelletaan uusinta biomekaanista ja käyttäytymistieteellistä tietoa selkäkivun varhaiskuntoutuksessa (biopsykososiaalinen malli). Kustannusvaikuttavuusanalyysit tuottavat tärkeää tietoa menetelmien käytettävyydestä. Tuloksia voidaan soveltaa myös muiden selkäpotilaiden ja etenkin fyysisesti kuormittavaa työtä tekevien naisten epäspesifien selkäkipujen varhaiskuntoutukseen.

 

+ Lue koko kuvaus

Vastaava tutkija

Jaana Suni
Jaana Suni
tutkimus- ja kehittämispäällikkö
terveystieteiden tohtori
Puh. 03 2829 265
2. Puh. 050 3730 253
Asiantuntemus
  • terveyden edistämisen dosentti (Tampereen yliopisto)
  • aikuisväestön terveyskunnon ja fyysisen toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi
  • terveysliikunnan annostelu terveyskunnon eri osa-alueilla
  • selän terveys
Tutkijaryhmä Jaana Suni, Marjo Rinne, Annika Taulaniemi, Jari Parkkari (vastaava lääkäri), Pauliina Husu, Sirpa Lusa (TTL), Harri Lindholm (TTL), Anne Punakallio (TTL), Guy Ahonen (TTL), Markku Kankaanpää (TAYS), Marko Neva (TAYS), Lotta Kuusinen (TAYS), Hannu Luomajoki (ZHAW)
Yhteistyö Työterveyslaitos (TTL), Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS), Zurich University of Applied Sciences (ZHAW)
Rahoittajat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Kansaneläkelaitos
Eettinen toimikunta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) eettinen toimikunta 21.10.2008 ja muutokset 19.9.2011 (ETL-koodi R08157)
Hanke alkanut 2011
KV-rekisterin tunnus NCT01465698
Julkaisuja
The effect of muscle fatigue and low back pain on lumbar movement variability and complexity. (2017)
Liikkuva selkäpotilas säästää kustannuksia (2017)
Evaluation of the effects of physical activity, cardiorespiratory condition, and neuromuscular fitness on direct health-care costs and sickness-related absence among nursing personnel with recurrent nonspecific low back pain (2017)
Neuromuscular exeercise and back counselling for female nursing personnel with recurrent non-specific low back pain (2016)
Reliability of musculoskeletal fitness tests and movement control impairment test battery in female health-care personnel with recurrent low back pain (2016)
Lihaskuntoharjoittelun ja selkäneuvonnan vaikutukset ja kustannusvaikuttavuus naishoitajien alaselkäkipuun ja sairauspoissaoloihin. (2016)
Concurrent validity and reliability of a novel wireless inertial measurement system to assess trunk movement (2016)
Pain intensity attenuates movement control of the lumbar spine in low back pain (2016)
Liikunnan ja kunnon yhteys terveydenhuollon kustannuksiin ja sairauspoissaoloihin epäsepesifistä selkäkivuista kärsivillä naishoitajilla (2015)
Pystyvyyskäsityksiä selittävät tekijät alaselkäkipuisilla naishoitajilla (2015)
Associations of physical fitness with general health, physical functioning and work-ability in female nursing personnel with non-chronic nonspesific low back pain (NSLBP) (2014)
Repeatability of the motor and musculoskeletal fitness tests and the movement control impairment test battery in female nursing personnel with nonchronic nonspecific low back pain (NSLBP) (2014)
Repeatability of the Musculoskeletal Fitness Tests and the Movement Control Impairment Test Battery in Female Nursing Personnel with Sub-Acute Nonspecific Low Back Pain (NSL) (2014)

 

 
Edellinen muokkaus: 04.12.2014