Värähtelyharjoittelun vaikutus palvelutaloissa asuvien lihaskuntoon ja kaatumisiin.

Effect of whole body vibration training on physical functioning and risk of falling in older people living in sheltered housing

Satunnaistettu, kontrolloitu 10 viikon harjoitustutkimus, jossa selvitetään koko kehon värähtelyharjoittelun vaikutus lihaskuntoon ja kaatumisiin palvelutaloissa asuvilla ja niissä säännöllisesti asioivilla yli 65-vuotiailla. Harjoittelujakson jälkeen on 10 kuukauden seurantajakso.


Tausta

2000-luvun alussa virisi voimakas kiinnostus värähtelyharjoittelua kohtaan ja erityisesti sen mahdollisuuksiin parantaa fyysistä suorituskykyä, vahvistaa luustoa ja kohentaa terveyttä laajemminkin. Värähtelyharjoittelun aikana kehoon voi jalkojen kautta kohdistua kymmeniä reaktiovoimia sekunnissa kun taas esimerkiksi normaali kävely tai juoksu aiheuttaa vastaavia voimia korkeintaan muutaman samassa ajassa. Näin ollen värähtelyharjoittelu saattaisi mahdollistaa kehon nopeamman ja tehokkaamman harjoittelun kuin perinteinen liikuntaharjoittelu. Iäkkäillä värähtelyharjoittelun hyödyllisiä vaikutuksia on havaittu johdonmukaisesti erilaisissa tasapainoa kuvaavissa vastemuuttujissa. Tämän hetkinen tieteellinen näyttö värähtelyharjoittelun hyödystä ikääntyvän väestön lihasten suorituskykyyn on vähintäänkin kohtalainen ja tasapainon suhteen näyttöä voi pitää jopa vahvana. Värähtelyharjoittelua voikin pitää varteenotettavana vaihtoehtona ennaltaehkäistä palvelutaloissa ja vanhainkodeissa asuvien iäkkäiden henkilöiden kaatumisia ja niistä aiheutuvien luunmurtumia.

 

Tavoitteet ja hypoteesit

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää koko kehon värähtelyharjoittelun vaikutus palvelukeskuksissa asuvien tai niissä säännöllisesti asioivien ikäihmisten fyysiseen toimintakykyyn ja kaatumisiin sekä seurata harjoitusvaikutusten pysyvyyttä.
Tutkimuksen hypoteesi on, että värähtelyharjoittelu kohentaa tutkittavien fyysistä toimintakykyä, vähentää heidän kaatumispelkoaan ja kaatumistensa lukumäärää merkittävästi seuranta-aikana. Tämän muutoksen odotetaan näkyvän myös pienempänä vammojen lukumääränä. Toisaalta kohentuneen toimintakyvyn ja vähentyneen kaatumispelon odotetaan lisäävän itsenäistä liikkumista ja sitä kautta saavan aikaan myös muita terveyshyötyjä.

 

Aineistot ja menetelmät

Tutkimus koostuu 10 viikon kestoisesta (sokkoutetusta) satunnaistetusta kontrolloidusta harjoitusinterventiosta (RCT) ja 10 kuukauden seurannasta. Sokkoutus toteutetaan siten, että tutkittavat eivät tiedä varsinaista tutkimuskysymystä, vaan toinen ryhmä osallistuu kaksi kertaa viikossa yksin tehtävään värähtelyharjoitteluun ja toinen ryhmä kerran viikossa ryhmässä tehtävään liikkuvuus- ja venyttelyharjoitteluun (jumpparyhmä). Molemmat harjoittelut ovat ohjattuja. Mittaajat eivät ole tietoisia tutkittavan ryhmästä.
Tutkimuksen kohdejoukkona ovat Tampereen seudun palvelutalojen itsenäisesti liikkumaan pystyvät (joko apuvälineen kanssa tai ilman) yli 65-vuotiaat asukkaat tai niiden palveluita säännöllisesti käyttävät henkilöt, joiden kognitiivinen toimintakyky ei ole oleellisesti alentunut ja joilla ei ole vasta-aiheita värähtelyharjoitteluun (esim. lonkka- tai polviproteeseja).
Tutkimukseen otetaan mukaan kaikkiaan noin 200 ikäihmistä. Ennen tutkimukseen pääsyä lääkäri arvioi kunkin tutkittavan sopivuuden tutkimukseen ja toteaa mahdolliset vasta-aiheet värähtelyharjoitteluun. Tämän jälkeen tehdään alkumittaukset ja tutkittavat arvotaan tutkimusryhmiin. Harjoitusinterventiot toteutetaan peräkkäin tutkimukseen osallistuvissa palvelukeskuksissa siten, että tarvittava aineisto saadaan kerättyä ja vuodenaikoihin tulee riittävästi vaihtelua. Niin harjoittelu kuin tutkittavien seulonta, lääkärintarkastukset ja mittaukset tehdään keskusten tiloissa. Tutkimus aloitettiin syksyllä 2011 Viola-kodissa ja jatkuu Tammenlehväkodissa alkuvuodesta 2012. Tässä tutkimuksessa käytetään samaa harjoitusprotokollaa, mitä todettiin toimivaksi keväällä 2011 Koukkuniemen vanhainkodissa toteutetussa esitutkimuksessa>>.

Tutkimusmittaukset tehdään lähtötilanteessa ennen satunnaistamista ja toistetaan 10 viikon interventiojakson päätyttyä sekä tutkimuksen lopussa 10 kuukauden seurannan jälkeen.Tutkimuksen päävastemuuttujat ovat fyysinen toimintakyky (SPPB), kaatumispelko (FES-I) ja kaatumisten lukumäärä. Kaatumisia seurataan kuukausittain kerättävillä kaatumispäiväkirjoilla. Tutkimuksen tiedonkeruu on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2014 alkupuoliskolla, minkä jälkeen aloitetaan tulosten analysointi ja raportointi.

 

Hyödyntäminen

Värähtelyharjoittelu oikein toteutettuna ja annosteltuna voi tarjota nopean ja helpon tavan kohentaa palvelutaloissa asuvien fyysistä toimintakykyä ja liikkumisvarmuutta ja antaa heille samalla kimmokkeen lisätä omaa liikkumistaan. Tällöin liikunnan yleiset, monia sairauksia ja vammoja ennaltaehkäisevät terveysvaikutukset voivat myös lisääntyä. Värähtelyharjoittelu on periaatteessa helposti toteutettavissa palvelutaloihin, -keskuksiin tai vanhainkoteihin sijoitetuilla värähtelyharjoituslaitteilla - ei ainoastaan kaupallisissa kuntosaleissa. Harjoituslaitteiden ohjaus on mahdollista myös henkilökohtaisilla älykorteilla, jolloin harjoittelun annostelu voidaan tehdä valvotusti ja turvallisesti.
Värähtelyharjoittelulla on ilmeistä potentiaalia vaikuttaa monipuolisesti terveyskunnon eri osa-alueisiin, mutta vahvaa ja vakuuttavaa tieteellistä näyttöä ei ole vielä riittävästi. Tämä tutkimus lisää ja täsmentää oleellisesti nykyistä tietämystä värähtelyharjoittelun terveysvaikutuksista ja sen toteutuvuudesta ikääntyvien joukossa, erityisesti palvelukodeissa asuvilla, ja auttaa osaltaan luomaan suosituksia värähtelyharjoittelusta ikääntyvien turvallisena harjoitusmuotona.

Tulokset julkaistaan kansainvälisissä liikunta- ja kuntoutusalan tieteellisissä lehdissä. Mikäli saadut tulokset ovat yleistä kiinnostusta herättäviä, ne pyritään julkaisemaan yleislääketieteen tieteellisissä julkaisuissa. Lisäksi tuloksia esitellään kansainvälisissä ja kotimaisissa alan tieteellisissä kongresseissa sekä myös ammattilaisille (mm terveydenhuolto, kuntoutus, liikunta) suunnatuissa tilaisuuksissa ja UKK-instituutin omassa koulutuksessa>>. Tutkimuksen kulusta ja tuloksista tiedotetaan myös medialle (mm. pilottitutkimuksesta YLE uutisoi televisiossa ja radiossa toukokuussa 2011).

Mediatiedote esitutkimuksesta keväällä 2011: Koukkuniemessä tutkitaan värähtelyharjoittelua>>

 

+ Lue koko kuvaus

Vastaava tutkija

Harri Sievänen
Harri Sievänen
tutkimusjohtaja
tekniikan tohtori
Puh. 03 2829 237
2. Puh. 050 4360 452
Asiantuntemus
  • lääketieteellisen tekniikan dosentti (Tampereen yliopisto)
  • luuston tutkiminen ja kuvantaminen
  • liikkumisen ja liikkumattomuuden mittaaminen ja analysointi
  • fysiologisten signaalien käsittely ja analysointi
  • säteilyn käytön vastaava johtaja
Tutkijaryhmä Harri Sievänen, Saija Karinkanta, Maarit Piirtola, Pekka Kannus (vastaava lääkäri)
Yhteistyö Viola-kotiyhdistys ry., Tammenlehväsäätiö
Rahoittajat Opetus- ja kulttuuriministeriö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Eettinen toimikunta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) eettinen toimikunta 16.8.2011 ja 23.9.2011 (ETL-koodi R11122)
Hanke alkanut 2011
KV-rekisterin tunnus NCT01523600

 

 
Edellinen muokkaus: 04.12.2014