Työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistäminen Tampereella (KÄPY)

Tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia Tampereelle rakennettavalla kävelyn ja pyöräilyn laatuväylällä on alueen työpaikkojen henkilöstön työmatkaliikuntaan.

Tausta

Ylipaino ja huono fyysinen kunto lisäävät riskiä sairastua tavallisiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen. Kasvaneen ylipainoisuusongelman ja fyysisen huonokuntoisuuden on arveltu osittain johtuvan siitä, että fyysinen kuormitus työssä ja muu päivittäinen liikkuminen ovat vähentyneet.

Työikäisillä luontevin tapa lisätä päivittäisliikkumista on työmatkojen kulkeminen jalan ja pyöräillen. Terveys- ja kuntohyötyjen lisäksi lisääntyneellä kävelyllä ja pyöräilyllä on muitakin etuja, kuten ilmansaasteiden, melun, liikenteestä aiheutuvien vaarojen ja liikkumisesta aiheutuvien kustannusten väheneminen. Lisäksi omin jaloin kulkeminen ainakin osan työmatkasta on lähes kaikkien ulottuvilla, mikä tukee terveyden tasa-arvoa.

Työmatkaliikunnan edistäminen on kirjattu yhdeksi kärkitoimeksi Liikenneviraston Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnalliseen toimenpidesuunnitelmaan 2020. Joissakin kunnissa onkin jo toteutettu kävelyn ja pyöräilyn edistämishankkeita, mutta suurin osa niistä keskittyy tarkastelemaan liikenne- tai ympäristöratkaisujen vaikutuksia. Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella kuitenkin tiedetään, että yksilön kulkutapavalintoihin vaikuttavat infrastruktuurin lisäksi myös sosiaalinen ympäristö ja yksilölliset tekijät (sosioekologinen malli).

Erilaisiin lähestymistapoihin perustuvien edistämistoimien vaikuttavuudesta työmatkaliikuntaan on niukasti tutkimustietoa. Käytössä voi olla pelkästään fyysiseen tai monitasoiseen, sosioekologiseen ympäristöön kohdistuvat toimet. Myös toimenpiteiden kustannussäästöjä on tarkastelu vähän, samoin kuin niitä ympäristöllisiä, sosiaalisia ja yksilöllisiä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä työmatkaliikuntaan.

KÄPY-tutkimus paikkaa edellä mainittuja tutkimusaukkoja terveyden edistämisen sekä liikenne- ja ympäristötutkijoiden poikkitieteellisellä yhteistyöllä.

Tavoitteet

Hankkeessa arvioidaan:
1) Kävelyn ja pyöräilyn laatuväylän rakentamisen vaikutuksia työmatkaliikuntaan.
2) Laatuväylän rakentamisen jälkeisten työpaikkakohtaisten edistämistoimien toimivuutta, vaikuttavuutta ja pysyvyyttä.
3) Väylän rakentamisen ja sitä tukevien toimenpiteiden kustannuksia suhteessa vaikutuksiin ja kustannussäästöjä ennenaikaiseen kuolemaan liittyen.
4) Työmatkareittien rakennetun ympäristön piirteitä.
5) Työmatkaliikuntaa määrittäviä yksilöllisiä, sosiaalisia ja ympäristötekijöitä.

Aineisto ja menetelmät

Toimintaympäristö
Hanke toteutetaan Tampereen Hatanpään alueen työpaikkakeskittymässä, jossa on useita satoja yrityksiä. Mukaan valitaan pääasiassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä tai työpaikkoja, joissa on 10-250 työntekijää. Työpaikkojen rekrytointi käynnistyy syksyllä 2014. Alkutilanteessa eli syksyllä 2014 ja keväällä 2015 kerätään alkutiedot työpaikoista (kysely), työntekijöistä ja heidän liikkumisestaan (kysely, liikemittari ja työmatkapäiväkirja), työmatkareiteistä (GPS-sovellus), liikennemääristä (liikennelaskennat) ja liikenteellisestä ympäristöstä (liikenteen auditointi videoimalla).

Toteutus

Vaiheessa 1 Tampereen kaupunki rakentaa työpaikkakeskittymän läpi kävelyn ja pyöräilyn laatuväylän, joka valmistuu keväällä tai syksyllä 2015. Sen vaikutuksia työmatkakävelyyn ja -pyöräilyyn arvioidaan syksyllä 2015 ja keväällä 2016 samoina kuukausina ja samoin menetelmin kuin alkutilanteessa.

Vaiheessa 2 mukana olevat työpaikat satunnaistetaan interventio- ja vertailuryhmään. Satunnaistamisessa hyödynnetään yrityksistä saatuja ennakkotietoja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Kukin interventioryhmään kuuluva yritys nimeää sisäisen työryhmän, joka kehittää yritykseen työmatkaliikunnan edistämismallin syksyn 2015 aikana. Edistämismallin suunnittelussa käytetään ns. sosioekologista mallia (ympäristö, organisaatio, työyksikkö, työntekijä). Tutkijat tukevat työryhmiä materiaalein, esimerkein ja tapaamisin.

Edistämismallit otetaan yrityksissä käyttöön keväällä 2016 ja niiden toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan syksyllä 2016 ja keväällä 2017 samoina kuukausina ja samoin menetelmin kuin alkutilanteessa ja vaiheessa 1. Vertailuryhmän yrityksissä toteutuu ainoastaan tietojen keruu (alkutilanne, vaihe 1 ja vaihe 2). Niille tarjotaan kuitenkin hankkeen päätyttyä tukea työmatkaliikunnan edistämismallin suunnittelemiseksi.

Vaiheen 2 mukainen kehittämistyö on pilotoitu Valo ry:n (Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio) koordinoimassa Liike elämään -hankkeessa, jonka tutkimuksellisesta osiosta vastaavat UKK-instituutti ja Työterveyslaitos (www.liikeelamaan.fi).

Arviointi
Arviointi sisältää sekä prosessi- että tulososan. Viitekehyksinä käytetään terveyden edistämishankkeiden arviointiin tarkoitettua RE-AIM-mallia ja liikkumisen ohjaukseen tarkoitettua MaxSumoa. Väylän rakentamisen ja työpaikkakohtaisten edistämistoimien vaikuttavuutta arvioidaan kyselyillä, liikemittareilla, työmatkapäiväkirjoilla, liikennelaskennoilla ja liikenteen auditointijärjestelmällä.

Hankkeessa arvioidaan myös edistämistoimien kustannuksia suhteessa sen vaikutuksiin (cost-to-effectiveness ratio) ja kustannussäästöjä liittyen ennenaikaiseen kuolemaan (Health Economic Assessment Tool for Cycling and Walking, HEAT). Työmatkareittien rakennetun ympäristön piirteitä, kuten maankäytön sekä rakennusten ja liikenneverkostojen ominaisuuksia tutkitaan GIS-analyyseilla (GPS-tieto ja kyselytieto). Pyrkimyksenä on selvittää fyysisen ympäristön ja työmatkaliikunnan välisiä yhteyksiä.

Tulosten hyödyntäminen ja viestintä

Hankkeessa käynnistetään terveyden edistämisen sekä liikenne- ja ympäristötutkimuksen poikkitieteellinen yhteistyö Tampereella työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistämiseksi. Vastaavanlaista hanketta ei ole toistaiseksi raportoitu Suomessa eikä kansainvälisesti. Hankkeessa tuotettua yhteistyötapaa, edistämismalleja ja arviointia voidaan jatkossa soveltaa myös muissa kunnissa.

Tietoa hankkeesta ja sen tuloksista levitetään liikunnan edistämisen sekä liikenne- ja ympäristösuunnittelun julkaisujen ja tapahtumien kautta, toteuttajatahojen ja rahoittajien verkkosivuilla sekä liikkumisen ohjauksen verkoston ja valtakunnallisten liikuntaorganisaatioiden kautta.

Lisäksi hankkeesta järjestetään loppuseminaari, johon kutsutaan osallistujiksi paitsi hankkeessa mukana olleiden yritysten edustajia myös paikallisia ja valtakunnallisia terveyden edistämisen sekä liikenne- ja ympäristösuunnittelun toimijoita ja päätöksentekijöitä.

 

+ Lue koko kuvaus

Vastaava tutkija

Minna Aittasalo
Minna Aittasalo
erikoistutkija
terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti
Puh. 03 2829 267
2. Puh. 046 9222 094
Asiantuntemus
  • terveysliikunnan edistämisen dosentti (Jyväskylän yliopisto)
  • terveyttä edistävä liikunta
  • liikunnan edistämiskeinot (aikuiset, lapset, nuoret)
  • liikuntaneuvonta ja Liikkumisresepti
  • kävelyn ja pyöräilyn edistäminen osana liikkumisen ohjausta
  • fyysisen aktiivisuuden arviointi
  • liikunnan edistämishankkeiden suunnittelu ja arviointi
  • tutkimustiedon levittäminen käytäntöön
Tutkijaryhmä M Aittasalo, H Sievänen, J Suni, J Tiilikainen, K Tokola, T Vasankari; Tampereen kaupunki: T Seimelä; Liikenteen tutkimuskeskus Verne (TTY): P Metsäpuro, K Vaismaa; Arkkitehtuurin laitos (TTY): A Hynynen, S Sarjala; Ekokumppanit Oy: E Holmberg; Oxfordin yo: C Foster; Grazin yo: S Titze
Yhteistyö Tampereen kaupunki, Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitos, Ekokumppanit Oy, Oxfordin yliopisto (Englanti), Grazin yliopisto (Itävalta)
Rahoittajat Päärahoittaja: opetus- ja kulttuuriministeriö
Hanke alkanut 2014
KV-rekisterin tunnus NCT02250261
Julkaisuja
Tämä työpaikka KÄPYilee! (2016)
Kävely tai pyöräily töihin kannattaa! (2016)
Keinot työmatkakävely ja -pyöräilyn edistämiseksi (2016)
Liike kehittyy (2016)
Kävellen tai pyöräillen töihin: ilmainen ja tehokas tilaisuus liikkua (2016)
Kävelllen tai pyöräillen töihin: yksi matka - monta tapaa (2016)

 

 
Edellinen muokkaus: 04.12.2014