Työmatkakävelyn ja -pyöräilyn edistäminen Tampereella (KÄPY)

Tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia Tampereelle rakennettavalla kävelyn ja pyöräilyn laatuväylällä on alueen työpaikkojen henkilöstön työmatkaliikuntaan.

Hankeen sivu osallistujille

Tausta

Suomalaiset ovat yhä painavampia ja fyysisesti huonokuntoisempia. Ylipaino ja huono fyysinen kunto lisäävät riskiä sairastua tavallisiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen. Ongelmien on arveltu osittain johtuvan siitä, että päivittäinen liikkuminen on vähentynyt.

Työikäisillä luontevin tapa lisätä päivittäisliikkumista on työmatkojen kulkeminen jalan ja pyöräillen. Terveys- ja kuntohyötyjen lisäksi lisääntyneellä kävelyllä ja pyöräilyllä on muitakin etuja, kuten liikenteestä aiheutuvien ilmansaasteiden, n vaarojen ja kustannusten väheneminen. Lisäksi omin jaloin kulkeminen ainakin osan työmatkasta on lähes kaikkien ulottuvilla, mikä tukee terveyden tasa-arvoa.

Työmatkaliikunnan edistäminen on kirjattu yhdeksi kärkitoimeksi Liikenneviraston Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnalliseen toimenpidesuunnitelmaan 2020. Monissa kunnissa onkin jo toteutettu kävelyn ja pyöräilyn edistämishankkeita, mutta suurin osa niistä keskittyy tarkastelemaan liikenne- tai ympäristöratkaisujen vaikutuksia. Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella kuitenkin tiedetään, että yksilön kulkutapavalintoihin vaikuttavat infrastruktuurin lisäksi myös sosiaalinen ympäristö ja yksilölliset tekijät (sosioekologinen malli).

Suomalaista ja kansainvälistä tutkimustietoa tällaisen monitasoisen edistämisen vaikuttavuudesta on toistaiseksi niukasti. Myös edistämisen kustannussäästöjä on tarkasteltu vähän, samoin kuin työmatkaliikuntaan yhteydessä olevia ympäristötekijöitä. KÄPY-tutkimus paikkaa näitä tutkimusaukkoja terveyden edistämisen, liikenteen, kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön tutkijoiden yhteistyöllä.

Tavoitteet

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa selvitetään kävely- ja pyöräilyväylien parannustöiden vaikutuksia työmatkakävelyyn ja -pyöräilyyn sekä väylien laatuun. Tutkimuksen toisessa vaiheessa arvioidaan väylien parannustöiden jälkeisten työpaikkakohtaisten edistämistoimien vaikuttavuutta. Lisäksi selvitetään edistämistoimien kustannuksia ja kustannussäästöjä, työmatkareittien rakennetun ympäristön piirteitä sekä työmatkakävelyä ja -pyöräilyä määrittäviä yksilöllisiä, sosiaalisia ja ympäristötekijöitä.

Aineisto ja menetelmät

Tutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen osallistui 11 työpaikkaa Hatanpään alueelta ja toiseen vaiheeseen tuli viisi työpaikkaa lisää Hervannan alueelta. Työntekijöiden liikkumisesta, työ-matkareiteistä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden määrästä sekä väylien laadusta kerättiin tietoa ky-selyllä, liikemittarilla, työmatkapäiväkirjalla, liikennelaskennoilla, reitti- ja karttasovelluksella sekä väylä-auditoinnilla ennen ensimmäistä vaihetta ja molempien vaiheiden jälkeen.

Ensimmäisessä vaiheessa arviointi kohdistui Hatanpäälle johtavien kävely- ja pyöräilyväylien (2014-16) ja alueen läpi johtavan laatuväylän (2016) parannustöiden vaikutuksiin. Toiseen vaiheeseen otettiin mukaan myös Hervannan työpaikat, joille suoritettiin sama alkutilanteen arviointi kuin Hatanpäässä. Kaikki työpaikat arvottiin alueittain interventio- ja vertailuryhmään. Interventioryhmään kuuluvat yritykset nimesivät sisäisen työryhmän työmatkaliikunnan edis-tämiseksi. Edistämistoimet ulotettiin organisaatio-, työyhteisö- ja yksilötasolle. Työryhmiä tuet-tiin tapaamisin ja tukimateriaalein. Vertailuryhmän työpaikat jatkoivat toimintaansa entiseen tapaan. Toisessa vaiheessa arviointi kohdistui edistämistoimien vaikuttavuuteen vertaamalla muutoksia työmatkakävelyssä ja pyöräilyssä interventio- ja vertailuryhmän välillä.

Tutkimus sisältää vaikuttavuuden lisäksi prosessiarvioinnin. Kustannuksia arvioidaan suhteessa vaikutuksiin (cost-to-effectiveness ratio) ja ennenaikaisten kuolemien vähenemisestä koituviin säästöihin (Health Economic Assessment Tool for Cycling and Walking, HEAT). Lisäksi selvitetään työmatkareittien rakennetun ympäristön piirteitä (GPS-tieto ja kyselytieto).

 

Tulosten hyödyntäminen ja viestintä

  • Monitieteellinen yhteistyö
    Tutkimukseen osallistuu terveyden edistämisen, liikenteen, kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön tutkijoita. Vastaavanlaista yhteistyötä ei ole toistaiseksi toteutettu suomalaisissa eikä kansainvälisissä tutkimuksissa. Sitä kuitenkin tarvitaan entistä enemmän kestävien kul-kumuotojen edistämiseksi.
  • Työkalut ja materiaali
    Tutkimuksessa tuotettiin työpaikkojen käyttöön työkaluja ja tukimateriaalia, joiden suunnitte-lussa hyödynnettiin terveyden edistämisen tutkimustietoa. Tällaisia ovat muun muassa Viisaan liikkumisen työpaikka -työkalu ja työmatkakävely ja -pyöräilyjulisteet.
  • Tieteellinen näyttö
    Tutkimus tuottaa kauan kaivattua tieteellistä näyttöä sosioekologiseen malliin perustuvasta liikkumisen edistämisestä. Kunnat ja muut kestävän liikkumisen toimijat voivat hyödyntää tu-loksia oman toimintansa kehittämisessä.

    Tietoa tutkimustuloksista levitetään julkaisujen, tapahtumien ja toteuttajatahojen verkkosivujen kautta sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Alustavia vaikuttavuustuloksia esiteltiin joulukuussa 2017 pidetyssä päätösseminaarissa, johon osallistui hankkeessa mukana olleiden työpaikkojen edustajien lisäksi paikallisia ja valtakunnallisia terveyden edistämisen sekä liikenne- ja ympäristösuunnittelun toimijoita ja päätöksentekijöitä.

Viisaan liikkumisen työpaikka  (Viksu) -työkalu

Tiedote 15.11.2017

Teksti tarkistettu 4/2018

+ Lue koko kuvaus

Vastaava tutkija

Minna Aittasalo
Minna Aittasalo
erikoistutkija
terveystieteiden tohtori, fysioterapeutti, Adjunct Professor, D.Sc. (Health Sciences), PT, Senior Researcher
Puh. 03 2829 267
2. Puh. 046 9222 094
Asiantuntemus
  • terveysliikunnan edistämisen dosentti (Jyväskylän yliopisto)
  • terveyttä edistävä liikunta
  • liikunnan edistämiskeinot (aikuiset, lapset, nuoret)
  • liikuntaneuvonta ja Liikkumisresepti
  • kävelyn ja pyöräilyn edistäminen osana liikkumisen ohjausta
  • fyysisen aktiivisuuden arviointi
  • liikunnan edistämishankkeiden suunnittelu ja arviointi
  • tutkimustiedon levittäminen käytäntöön
Tutkijaryhmä M Aittasalo, H Sievänen, J Suni, J Tiilikainen, K Tokola, T Vasankari; Tampereen kaupunki: T Seimelä; Liikenteen tutkimuskeskus Verne (TTY): P Metsäpuro, K Vaismaa; Arkkitehtuurin laitos (TTY): A Hynynen, S Sarjala; Ekokumppanit Oy: E Holmberg; Oxfordin yo: C Foster; Grazin yo: S Titze
Yhteistyö Tampereen kaupunki, Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitos, Ekokumppanit Oy, Oxfordin yliopisto (Englanti), Grazin yliopisto (Itävalta)
Rahoittajat Päärahoittaja: opetus- ja kulttuuriministeriö
Hanke alkanut 2014
KV-rekisterin tunnus NCT02250261
Julkaisuja
Socio-Ecological Intervention to Promote Active Commuting to Work (2017)
Tämä työpaikka KÄPYilee! (2016)
Kävely tai pyöräily töihin kannattaa! (2016)
Keinot työmatkakävely ja -pyöräilyn edistämiseksi (2016)
Liike kehittyy (2016)
Kävellen tai pyöräillen töihin: ilmainen ja tehokas tilaisuus liikkua (2016)
Kävelllen tai pyöräillen töihin: yksi matka - monta tapaa (2016)

 

 
Edellinen muokkaus: 04.12.2014