Hyppää sisältöön

Liikkumattomuuden kustannukset

Kunnon, fyysisen aktiivisuuden ja istumisen vaikutus yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Lue lisää hankkeesta.

Vaikuttavuus

Hankkeessa selvitetään monialaisessa liikunta- ja terveystaloustieteellisessä yhteistyössä fyysisen kunnon, fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteys yhteiskunnalle aiheutuviin suoriin kustannuksiin (terveydenhuollon käynnit, sairaalapäivät, lääkkeet) ja tuottavuuskustannuksiin (sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet).

Tavoite

Hankkeen tavoitteina on määrittää, mitä terveyden kannalta liian vähäisen liikunnan yhteiskunnallisilla kustannuksilla tarkoitetaan; selvittää, onko fyysinen kunto, fyysisen aktiivisuuden määrä ja runsas istuminen yhteydessä yhteiskunnalle aiheutuviin suoriin terveydenhuollon kustannuksiin ja tuottavuuskustannuksiin; arvioida terveydenhuollossa jo käytössä olevan liikuntaneuvonnan palveluketjun ja käytäntöön helposti sovellettavan hoitohenkilökunnan alaselkäkipu tutkimuksen kustannus-vaikuttavuutta sekä rakentaa malli, jolla fyysisen kunnon, fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon aiheuttamia kustannuksia voidaan jatkossa seurata.

Asetelma

Hankkeessa hyödynnetään laajasti erilaisia kansallisia aineistoja, joiden avulla voidaan selvittää terveyden kannalta riittämättömän liikunnan yhteydet yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Laaja-alaiset aineistot mahdollistavat myös aikaisempaa tarkemman kustannusten suuruusluokan määrittämisen. Tutkimusaineistoina käytetään Puolustusvoimien henkilökunnan mitatun fyysisen kunnon ja sairauspoissaolojen seuranta-aineistoa (PVTOKY), Varusmiesten fyysisen kunnon ja kehon koostumuksen muutosten seuranta-aineistoa (VATOKY), Alueellista terveys ja hyvinvointi (ATH) - tutkimusta, Suomi 100 väestötutkimusta, LIITU 2016 - tutkimusta sekä Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät (LASERI) - tutkimusta. Lisäksi esimerkkeinä kustannusvaikuttavasta ennaltaehkäisevästä toiminnasta käytetään Liikuntaneuvonnan palveluketju-aineistoa ja ajoittaisesta alaselkäkivusta kärsivien naishoitajien selkäkipututkimusta (NURSE-RCT).

Vastaava tutkija

Tommi Vasankari

Tutkijaryhmä

Tommi Vasankari, Päivi Kolu (UKK-instituutti); Eino Havas (Likes), Jaakko Pehkonen (Jyväskylän yliopisto), Jaana Kari (Likes), Tuija Tammelin (Likes)

Yhteistyössä

Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Puolustusvoimat, Pääesikunta, Koulutusosasto, Toimintakykysektori (Liikunta-ala), Jyväskylän yliopisto kauppakorkeakoulu (JSBE), Tampereen yliopisto (terveystieteen laitos), Rambol Oy

Rahoitus

Valtioneuvoston kanslia

Alkamisvuosi

2017

Julkaisut

Kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla liikkumisen taloudellinen hyöty yhteiskunnalle

Kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla liikkumisen taloudellinen hyöty yhteiskunnalle

Ennaltaehkäisevä terveydenhoito vähentää liikkumattomuudesta aiheutuvia kustannuksia

Style uutinen: Kustannuslaskuri arvioi liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannukset kansantaloudelle

Kävelevä ja pyöräilevä kuntalainen säästää rahaa

Paikallaanololla mittavat taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset

Liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttavat kustannuksia – mikä on eri sairauksien hintalappu?

Liikkumiskäyttäytymisen muutos kasvattaa hyvinvointivelkaa

The economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland

Onko vaikuttava interventio aina kustannusvaikuttavaa?

Esipuhe

Käsitteiden määrittely

Kroonisten kansansairauksien kustannukset

Kirjallisuuskatsaus – liikkumattomuuden haitat

Fyysinen kunto ja sairauspoissaolot

Kansansairauksien riskiryhmään kohdennetut kustannusvaikuttavat terveydenhuollon toimintatavat

Malli liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten laskemiseksi

Yhteenveto ja johtopäätökset

Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset

Liikkumattomuus käy kalliiksi

Jaa somessa:
Takaisin sivun yläreunaan