Liikuntaryhmissä liikkumisen turvallisuus

Liikuntaryhmissä liikkumisen turvallisuus

Kolme naista joogaamassa liikuntasalissa

Liikuntaryhmissä liikkumisen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm.

  • liikkeiden kuormittavuus sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön että tuki- ja liikuntaelimistön kannalta
  • osallistujiin liittyvät tekijät kuten ikä, terveydentila, aikaisemmat liikkumistottumukset ja harjoitustausta
  • olosuhteisiin liittyvät tekijät kuten ympäristö (valaistus, lämpötila ja liukkaus)
  • välineet ja käytettävät varusteet, esimerkiksi jalkineet
  • ilmapiiri kuten liikuntaryhmissä käytettävä kannustus ja kilpailullisuus
  • ohjaajan pätevyys eli ohjaajan tiedot liikuntaharjoittelusta, hänen ohjaus- ja opetustaitonsa, hänen omat liikuntataitonsa ja suorituskykynsä sekä innostuneisuus ohjata ja kannustaa muita liikuntaharjoitteluun.

 

Liikkumisen turvallisuus

Liikuntavammoille altistavat riskitekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Sisäiset tekijät ovat liikkujasta itsestään johtuvia tekijöitä kuten esimerkiksi yleinen terveys, ravitsemustila, vireystila, liikehallintataidot, aikaisemmat vammat, motivaatio ja taipumus riskinottoon.

Ulkoiset tekijät liittyvät liikuntamuotoon ja olosuhteisiin, esimerkiksi liikunnan kokonaismäärä ja teho, sääolosuhteet ja suojavarusteet.

Liikuntavamman synnyn taustalla on usein tapahtumaketju, jossa ovat mukana liikkuja, häneen vaikuttavat ulkoiset tekijät, jokin vamman laukaiseva tekijä sekä näiden kaikkien yhteisvaikutus. Liikuntaryhmissä ulkoinen tekijä voi olla esimerkiksi liian liukas lattiapinta ja vamman laukaiseva tekijä voi olla esimerkiksi kompastuminen lattialla olevaan jumppamattoon, josta seuraa liukastuminen ja kaatuminen.

Riskien tiedostaminen ehkäisee vammoja

Liikuntavammoja voidaan vähentää, kun tiedostetaan liikuntaan liittyvät riskit. Riskitekijöihin on helpompi vaikuttaa, kun tietää niiden olemassaolon. Huolellinen alku- ja loppuverryttely on tärkeää vammojen ehkäisemiseksi. Alkuverryttely valmistaa kehoa ja mieltä tulevaan harjoitukseen. Verryttely nosta sykettä, kiihdyttää hengitystä, lisää verenkiertoa, aktivoi hermoston ja lihasten toimintaa sekä virittää liikkujan mielen liikuntaa varten. Loppuverryttely rauhoittaa ja auttaa elimistöä palautumaan rasituksesta sekä poistaa lihaksiin kertyneitä kuona-aineita.

Liikkumaan lähtiessä on syytä ottaa huomioon asianmukaiset liikuntavarusteet ja -ympäristö. Varusteiden tulee vastata liikuntamuodon ja lajin vaatimuksia. Vaatetus ja jalkineet tulee valita olosuhteet huomioiden liikkujalle itselleen sopiviksi.

Liikuntaa ei suositella flunssan aikana. Lievä nuha ei estä kevyttä liikkumista, mutta reipas/rasittava liikkuminen on lopetettava heti, kun ilmaantuu flunssan yleisoireita, kuten lihaskipua, kuumetta ja väsymystä.

Ohjaajan kannattaa selvittää liikuntaharjoitteluun liittyvät vakuutusasiat omasta järjestöstään tai muusta taustaorganisaatiosta. Jotkut organisaatiot ovat vakuuttaneet vertaisohjaajansa ohjaustuntien ajaksi, jotkut ovat vakuuttaneet myös liikuntaryhmien osallistujat ja joissakin organisaatioissa kaikki liikkuvat omalla vastuullaan. Ohjaajan on hyvä olla tietoinen vakuutusasioista sekä oman itsensä että liikuntaryhmien osallistujien näkökulmasta.

Monipuolinen harjoittelu ehkäisee vammoja

Liikuntavammoja ehkäistään parhaiten monipuolisella ja laadukkaalla liikkumisella. Hyvä kestävyyskunto ja riittävä lihasvoima luovat perustan turvalliselle liikkumiselle.

Näiden lisäksi liikehallintakykyjen (tasapainon, koordinaation, rytmikyvyn, ketteryyden ja asennon ja liikkeiden hallinnan) harjoittelu on tärkeää. Monipuolinen liikkuminen on erityisen tärkeää lapsuusiässä, jolloin liikuntataidot ja monipuoliset liikemallit pääasiallisesti kehittyvät, mutta koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaharjoittelua. Kuten osiossa Ikäihmisten ohjaaminen todetaan monipuolinen liikkuminen ja harjoittelu on erittäin tärkeää ihmisten liikkumis- ja toimintakyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta.

Liikuntaryhmien turvallisuutta lisäävät ja heikentävät tekijät

Turvallisuutta lisäävät​

  • kohderyhmän mukaan suunniteltu tuntisisältö​
  • pieni ryhmäkoko​
  • ohjaajalle entuudestaan tuttu kohderyhmä​
  • hyvä valmistautuminen​
  • riittävän pitkä alku- ja loppuverryttely​
  • hyvä suoritustekniikka ja suoritusvirheiden korjaaminen​
  • täsmälliset, selkeät ohjeet, toisto tarvittaessa​
  • useiden aistikanavien käyttö ohjaamisessa​
  • ympäristötekijät (esim. riittävä valaistus, sopiva alusta, ei häiriötekijöitä)​
  • sopivat välineet (myös jalkineet)​
  • hyvä vireystila​
  • hyvä terveydentila​
  • hyvä keskittyminen​

 

Turvallisuutta heikentävät​

  • liian haastava tuntisisältö​
  • suuri ryhmäkoko​
  • ohjaajalle tuntematon kohderyhmä​
  • huono valmistautuminen​
  • liian lyhyt alku- ja loppuverryttely tai niiden puuttuminen ​
  • huono suoritustekniikka, virheitä ei korjata​
  • epäselvät ohjeet​
  • ympäristötekijät (esim. huono valaistus, liukas tai tahmea alusta, kiire, melu jne.)​
  • puutteelliset välineet​
  • väsymys​
  • akuutit terveysongelmat/toipilasvaihe​
  • huono keskittyminen​

 

Katso diasarja liikkumisen turvallisuudesta

Tutustu tietopaketin muihin osiin

 

 

 
Edellinen muokkaus: 15.05.2020