Lääkemuutoksilla voidaan vaikuttaa muistisairautta sairastavien kaatumisvaaraan

Tutkittua tietoa: Muistisairauksien hoidossa käytettävän asetyylikoliiniesteraasin estäjä -lääkityksen lopettamisella voidaan vähentää kaatumisia ja murtumia vaikea-asteista muistisairautta sairastavilla iäkkäillä

Keskeinen sisältö

Muistisairauksien ilmaantuvuus kasvaa ikääntyvässä väestössä. Sairauden aiheuttamia käytösoireita voidaan lievittää asetyylikoliiniesteraasin (AKE:n) estäjä -lääkityksellä muistisairauksien lievissä ja keskivaikeissa tautimuodoissa. Pitkälle edenneessä muistisairaudessa näyttö AKE:n estäjä -lääkityksen tuomista hyödyistä sairastuneen terveydentilaan on ristiriitaista. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella, AKE:n estäjä -lääkityksen lopettaminen oli yhteydessä vähentyneisiin kaatumisiin ja murtumiin hoitokodissa asuvilla ja vaikeaa muistisairautta sairastavilla iäkkäillä. Lääkityksen lopettaminen ei kuitenkaan ollut yhteydessä lisääntyneisiin terveydenhuollon käynteihin tai kuolemiin. Koska muistisairaudet ovat itsenäinen kaatumisten vaaratekijä ja myös AKE:n estäjä -lääkitys voi lisätä kaatumisvaaraa, voidaan tutkimuksen tuloksia hyödyntää erityisesti muistisairaiden kaatumisten ja murtumien ehkäisyssä.

Tausta

Muistisairauksia sairastavien määrä kasvaa ikääntyvässä väestössä. Tällä hetkellä Suomessa on arviolta 193 000 muistisairautta sairastavaa henkilöä. Näistä noin 93 000 henkilöllä sairauden aste on keskivaikea tai vaikea. Lievän tai keskivaikean Alzheimerin taudin ja muiden dementiasairauksien hoidossa asetyylikoliiniesteraasin (AKE:n) estäjät ovat paljon käytetty lääke. Lääkitystä käytetään erityisesti lievittämään sairauteen liittyviä käytösoireita sekä parantamaan sairastuneen päivittäistä toimintakykyä. AKE:n estäjä -lääkityksen käytössä tärkeää on sen oikea-aikainen aloitus sairauden alkuvaiheessa, sillä muistisairauden edetessä vaikeimmissa tautimuodoissa näyttö lääkkeen vaikutuksesta toimintakyvyn paranemiseen tai käytösoireiden lievittymiseen on ristiriitaista. AKE:n estäjä -lääkityksen käytöllä saattaa olla myös haittavaikutuksia kuten sydämen hidaslyöntisyys (bradykardia) sekä heitehuimaus, jotka yhdessä muistisairauden kanssa lisäävät sairastuneen kaatumisvaaraa. Pitkälle edennyttä muistisairautta sairastavat saattavatkin jopa hyötyä asetyylikoliiniesteraasin estäjä -lääkityksen lopettamisesta.

Tutkimusasetelma

Retrospektiivinen kohorttitutkimus

Tutkimusongelma

Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, aiheuttaako asetyylikoliiniesteraasin estäjä -lääkityksen lopettaminen negatiivisia haittavaikutuksia kuten päivystyskäyntejä, sairaalahoitojaksoja sekä kuolemia vakavaa muistisairautta sairastavilla hoitokodissa asuvilla iäkkäillä. Tutkijat halusivat myös selvittää, miten lääkityksen lopettaminen vaikuttaa kaatumisiin ja murtumiin.

Menetelmät

Tutkimuksen alussa vuonna 2015 tutkijat keräsivät amerikkalaisista valtakunnallisista terveydenhuollon rekistereistä miljoonan 65-vuotta täyttäneen ja sitä vanhemman, muistisairautta sairastavan mutta ilman palveluja pärjäävän henkilön satunnaisotoksen. Tutkimuksessa käytetyt muut muuttujat mm. tiedot lääkityksistä, toimintakyvystä ja muista sairauksista sekä kuolinajasta kerättiin myös valtakunnallisista tietojärjestelmistä.

Vuoden 2016 aikana tutkijat selvittivät, kuinka moni miljoonan henkilön satunnaisotoksesta oli siirtynyt kotona asumisesta hoivakotiin. Näistä 335 487 muistisairausdiagnoosin saaneista henkilöistä saatiin huolellisten sisäänotto- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimuksen lopulliseksi aineistoksi 37 106 vaikeaa muistisairautta sairastavaa, hoivakodeissa asuvaa iäkästä.

Tutkimuksen riippuvana muuttujana oli seurannan aikana tapahtuneet haittatapahtumat sisältäen päivystyskäynnit, sairaalahoitojaksot ja kuolemat sekä lääkitykseen liittyvät vakavat kaatumiset ja murtumat. Riippumaton muuttuja oli AKE:n estäjä -lääkityksen lopetus yli 31 päivää ennen haittatapahtumaa. Sekoittavina tekijöinä huomioitiin runsaasti erilaisia tekijöitä, mm. ikä, sukupuoli, etninen tausta sekä useita terveydentilaan liittyviä ja vaikuttavia tekijöitä kuten ruokahalu, hengenahdistus, syöpä, kokonaislääkitys, toimintakyky ja palveluasumisen muoto.

Päätulokset

Seurannan alkaessa 37 106 tutkittavasta 77,4 % oli 80 vuotta täyttäneitä ja 75,5 % naisia. Suurin osa (87,7 %) oli jo seurannan alkaessa asumassa hoivakodissa.

Seurannan aikana 31,6 % tutkittavista aiheutui jokin haittatapahtuma. Yleisin haittatapahtuma oli päivystyskäynti (16,1 % tutkittavista). Sairaalahoitojaksolle joutui 8,4 % tutkittavista ja 7,1 % tutkittavista kuoli. Kaatumisen vuoksi sairaalahoitoon joutui 9,2 % tutkittavista. Keskimääräinen seuranta-aika, jonka aikana sairaalahoitoon tai kuolemaan johtanut haittatapahtuma ilmaantui, oli 226 päivää (vaihteluväli 92–312 päivää). Kaatumistapaturman vuoksi sairaalahoitoon joutumisen keskimääräinen seuranta-aika oli 259 päivää (vaihteluväli 110–318 päivää). Haittatapahtumien ilmaantuvuus oli korkeampaa (0.62 haittatapahtumaa per henkilövuosi) tutkittavilla, joilla AKE:n estäjä -lääkitys oli purettu kuin tutkittavilla, joiden lääkitystä oli jatkettu (0.55 haittatapahtumaa per henkilövuosi). Kaatumisia ja murtumia puolestaan sattui vähemmän (0.09 kaatumista tai murtumaa per henkilövuosi) tutkittaville, joiden lääkitys lopetettiin kuin heille, joiden lääkitystä oli jatkettu (0.16 kaatumista tai murtumaa per henkilövuosi).

Tuloksia kuvailtiin myös tilastollisilla malleilla. Kun tuloksia ei suhteutettu sekoittaviin tekijöihin, oli asetyylikoliiniesteraasin estäjä -lääkityksen lopetus yhteydessä lisääntyneisiin haittatapahtumiin (OR=1,17; 95 % Cl: 1,11-1,23) ja vähentyneisiin kaatumisiin ja murtumiin (OR=0,59; 95 % Cl: 0,52-0,66). Sekoittavien tekijöiden suhteen korjatussa mallissa yhteys asetyylikoliiniesteraasin (AKE:n) estäjä -lääkityksen lopetuksen ja kaatumisten ja murtumien vähentymisen välillä säilyi edelleen (aOR=0,65; 95 % Cl: 0,56-0,73) kun taas AKE:n estäjä -lääkityksen lopettaminen ja haittatapahtumien välinen yhteys ei enää säilynyt korjatussa mallissa (aOR=1,01; 95 % Cl: 0,95-1,07).

Johtopäätökset

Tässä laajassa amerikkalaista palveluasumisen piirissä olevaa ja vaikea-asteista muistisairautta sairastavaa väestöä koskevassa tutkimuksessa asetyylikoliiniesteraasin estäjä -lääkityksen lopettaminen ei näyttänyt lisäävän sairaalahoitoon tai kuolemaan johtavia haittatapahtumia. Sitä vastoin AKE:n estäjä -lääkityksen lopettaminen näytti vähentävän kaatumisesta ja murtumista johtuvia sairaalahoitojaksoja. Tutkimuksen tulosten perusteella AKE:n estäjä -lääkityksen hyöty-haittasuhdetta vaikeaa muistisairautta sairastavien iäkkäiden kohdalla tuleekin pohtia perusteellisesti. Tulokset ovat myös linjassa aiempien mutta pienempiä aineistoja sisältäneiden tutkimusten tulosten kanssa.

Tutkimuksen toteuttamisen arviointi

Tämän tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää laajaa kansallista aineistoa. Tutkimuksessa keskityttiin myös tutkimaan AKE:n estäjä -lääkityksen lopettamista vaikea-asteista muistisairautta sairastavilla. Aiempien samasta aiheesta tehtyjen tutkimusten aineisto on ollut suppeampaa ja tutkittavien muistisairauden aste lievempi. Täysin uutta tietoa tämä tutkimus tuo asetyylikoliiniesteraasin estäjä -lääkityksen lopettamisen vaikutuksesta vaikeaa muistisairautta sairastavien iäkkäiden kaatumisiin ja murtumiin.

Mallissa, jossa sekoittavia tekijöitä ei huomioitu, asetyylikoliiniesteraasin (AKE:n) estäjä -lääkityksen lopettaminen näytti lisäävän haittatapahtumien määrää. Tämä yhteys ei kuitenkaan enää säilynyt sekoittavien tekijöiden suhteen korjatussa mallissa. Tutkijoiden mukaan tämä selittyy sillä, että vaikea-asteinen muistisairaus on jo itsessään elämää lyhentävä tekijä. Näin iäkkäät, joilla lääkitystä suunnitellaan lopettavaksi ovat jo muutenkin korkeammassa riskissä joutua sairaalahoitoon ja/tai menehtyä sairauden vakavuusasteesta ja etenemisestä johtuen. Tästä johtuen tutkimuksen osallistujilla oli jo lähtötilanteessa korkeampi kuolleisuusriski muistisairaudesta johtuen.

AKE:n estäjä -lääkityksen on joissain tapauksissa havaittu olevan yhteydessä sydämen hidaslyöntisyyteen ja heitehuimaukseen, joista molemmat ovat kaatumisten vaaratekijöitä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ollut tietoja henkilöiden sydämen lyöntitiheydestä ja/tai verenpaineesta ennen kaatumistapaturmaa, joten täysin suoria johtopäätöksiä lääkityksen haittavaikutusten yhteydestä kaatumisten ja murtumien vähenemiseen ei kuitenkaan voida tehdä.

Tutkimuksen heikkoutena voidaan pitää sitä, että tutkijat eivät täysin voineet vahvistaa tietoa siitä, oliko lääkityksen lopettaminen 31 päivää haittatapahtumaa aiemmin suunniteltua vai suunnittelematonta. Myös havaittu kaatumisten ja murtumien lukumäärä saattaa olla tutkimuksessa havaittua pienempi, koska hoivakodeissa kaatumisten ehkäisyyn saatetaan kiinnittää erityistä huomiota. Osa haittatapahtumista on myös saattanut jäädä huomiotta, koska tutkimukseen otettiin mukaan vain 31 päivää lääkityksen lopettamisesta havaitut haittatapahtumat sekä kaatumiset ja murtumat.

Tulosten soveltaminen käytäntöön

Iäkkäiden kaatumiset ovat yleisiä. Kaatumisten taustalta on löydettävissä erilaisia vaaratekijöitä, joista muistisairaudet ja tietyt lääkkeet ovat itsenäisiä kaatumisten vaaratekijöitä. Usein vaikeaa muistisairauden muotoa sairastavilla on käytössään useita eri lääkkeitä ns. monilääkitys, mikä entisestään lisää kaatumisvaaraa. Iäkkään lääkekuorman pienentämiseksi sekä lääkityksen mahdollisesti aiheuttavien haittavaikutusten vuoksi tulisikin AKE:n estäjä -lääkityksen hyöty-haittasuhdetta pohtia tarkoin pitkälle edenneissä muistisairauksien hoidossa. Koska lääkitys saattaa aiheuttaa myös esimerkiksi heitehuimausta, saattaa se yhdessä muistisairauden kanssa altistaa iäkästä entistä enemmän myös kaatumisille ja kaatumisvammoille. Erityisesti tätä tulee pohtia silloin, jos käytösoireita eikä toimintakykyä voida enää lääkityksellä parantaa ja lääkitys aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia kuten lisääntyneitä terveydenhuollon käyntejä. Kaatumisten ja murtumien ehkäisyn näkökulmasta hoivakodeissa asuvat vaikeaa muistisairautta sairastavat iäkkäät saattavatkin hyötyä asetyylikoliiniesteraasin estäjä -lääkityksen lopettamisesta kaatumisten ja murtumien ehkäisyn näkökulmasta. Lääkityksen lopettaminen voidaan myös tehdä turvallisesti, sillä tämän tutkimuksen tulosten perusteella lääkityksen lopettaminen ei lisännyt lopetuksesta johtuvien haittatapausten ilmaantuvuutta.

Referoitu tutkimus

Niznik JD1,2, Zhao X2,3, He M3, Aspinall SL2,3,4, Hanlon JT2,5, Hanson LC1, Nace D5, Thorpo JM2,6, Thorpe CT2,6. Risk for Health Events After Deprescribing Acetylcholinesterase Inhibitors in Nursing Home Residents With Severe Dementia. Journal of the American Geriatrics Society 2020,68:699-707. https://doi.org/10.1111/jgs.16241

Tutkimuslaitos

1 Division of Geriatric Medicine, School of Medicine, University of North Carolina
2 VA Pittsburgh Healthcare System, Center for Health Equity Research and Promotion, Pittsburgh
3 School of Pharmacy, University of Pittsburgh
4 VA Canter for Medication Safety, Illinois
5 Geriatric division, School of Medicine, University of Pittsburgh
6 Eshelman School of Pharmacy, University of North Carolina

Avainsanat

kaatumisten ehkäisy, iäkkäät, lääkehoito, dementia, muistisairaus

 

Lyhennelmän laatija
Tanja Kulmala TtM, ft
projektityöntekijä, suunnittelija

 
Edellinen muokkaus: 27.05.2020